Lue keskustelun säännöt.
Kissanpennun hankinta - luetelkaa hyviä ja huonoja puolia
13.01.2018 |
Asun kaksiossa ja kissa tulisi sisäkissaksi, pääsisi verkolla suojatulle parvekkeelle ja ulkoilemaan valjaissa. Aikaa ja rahaa on ja kissa olisi yksin max. 6 tuntia päivässä.
Luetelkaa hyviä ja huonoja puolia. Mitä kaikkea pitää hankkia ja mihin varautua. Tiedän toki pääpiirteittäin, mutta aina tulee yllätyksiä.
Onko joku katunut hankintaa ja jos on, miksi?
Kommentit (10)
Kissat tekevät omistajistaan (18-30v naiset) täysiä idiootteja jotka tappelevat nettipalstoilla toistensa kanssa mikä on väärin ja mikä oikein. Ja todella jaksavat jankuttaa omaa mielipidettään vaikka aamuun asti. He todella tietävät mielestään kaikesta kaiken. Näistä keskusteluista saa aina hyvät naurut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä puoli varmaan se, että jos minä sinkkumies kuulen, että treffaamallani naisella on kissa niin kiinnostun naisestakin entistä enemmän.
Tiedätkin jo varmaan että kissa kuuluu leikkauttaa, oli sitten sisä- tai ulkokissa.
Kissanpentu tarvitsee todella paljon aktiviteetteja. Oletko valmis leikkimään useamman tunnin päivässä? Teettämään aktiviteetteja? Jos et, ota kaksi; niillä on silloin painikaveri ja elämä värikkäämpää. Mutta kehotan myös harkitsemaan adoptointia eläinsuojeluyhdistykseltä. Siellä on pentuja myös etkä tue sitten turhaa pennuttamista, kuitenkin nuo 30 000-20 000 vuodessa hylättyä kissaa tarvitsevat myös kodit. Ehdotan myös, että ottaisin aikuisen kissan; onhan ne pennut supersöpöjä, mutta aikuisesta kissasta saat rauhallisemman seuran ja tiedät, mitä saat, pennulle ei ole vielä kehittynyt oikein luonnetta. Jos pennun/pennut otat, muista katsoa vastuullinen kasvattaja. Luovutusikä max 12 viikkoa, mielellään 16 viikkoa. Madotukset, rokotukset sekä leikkuutus kuntoon. Leikkaamatta kolli voi alkaa merkkailemaan ja saada nisäsyövän, naaraan mahdollisuus saada märkäkohtu nousee heti kiiman alkaessa kuten myös nisäsyöpä.
Pennut on ihan älyttömn rasittavia, et saa puoleen vuoteen nukuttua. Ota suoraan aikuinen kissa.
Hieno juttu että olet valmis ulkoiluttamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissat on ihan mukavia mutta hiekkalaatikon kanssa samassa talossa asuminen ei.
Vierailija kirjoitti:
Kissat on ihan mukavia mutta hiekkalaatikon kanssa samassa talossa asuminen ei.
No laatikon siivous on kissan hoidossa se kivoin osuus. Terveen ja hyvin ruokitun kissan uloste ei haise juurikaan. Kissan voi opettaa käymään pellettivessassa niin ei tule ongelmajätettäkään hiekkapaakkujen muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pennut on raivostuttavia, suosittelen nuorta aikuista kissaa. Tavallaan tietää mitä saa, kun sellaisen ottaa. Luonteenpiirteet ovat paremmin esillä ja kouluttamista tarvitsee yleensä vähemmän. Joku reilu vuoden ikäinen kissa on muutenkin tosi pentumainen.
Kissalla pitää olla tarpeeksi tekemistä. Joten hyvät tähystyspaikat, aktivointilelut ja leikit ihmisen kanssa on tärkeitä. Ja tietysti oikea ruokavalio, kissa on lihansyöjä. Jos kuitenkin päädyt pentuun, kannattaa tukkia pienet kolot asunnosta pennun tullessa ja ostaa kissakarkoitetta. Verhot ja kangassohvat on usein kovin kiinnostavia, ja kissakarkotetta on helppo suihkia tekstiileihin.
En kyllä keksi huonoa puolta kissan omistamisessa :D Toki välillä hankala saada hoitajaa, jos on tiedossa esim. työmatkoja.
Meillä on nyt 6kk ikäinen kissanpentu. Neiti tuli meille 14 viikkoisena.
Aika paljon touhua ja stressiäkin ollut sen kanssa.
Ruokavalio on ollut vaikea löytää, tuntuu, että kaikki vetää mahan kuralle. Yksi matokuuri on annettu, toinen annetaan parin viikon päästä.
Tosi nirso hiekkansa kanssa, pitää vaihtaa usein koko hiekka, muuten kakkii vadin viereen. Onneksi vain siihen kylppärin lattialle.
Makkarin ovi kiinni koko ajan nykyään, muuten pissaa heti sänkyyn. Muualle ei onneksi pissaa.
Leikkaukseen menee n. kk kuluttua.
Ei ole vaan kiva kun tavallaan yksi huone koko ajan suljettuna, ihan kuin olisi asunto pienentynyt.
Kun mennään nukkumaan, miukuu surkeana oven takana.
Osan viherkasveista tuhosi, sitä osattiin kyllä odottaakin. Nämä jäljellä olevat ei kiinnosta sitä yhtään.
Tavarat tiputtelee hyllyistä ja työntää nokkansa ihan joka paikkaan.
Meillä myös sisäkissa. Parveke verkotetaan keväällä ja valjaat ostetaan ulkoiluun.
Huonot puolet siinä.
Mutta se on ihana silti. Ihan itkettää ajatus, että siitä joutuisi luopumaan. Meillä ei ole lapsia, miehen kanssa kahdestaan.
Mies on ihan myyty myös.
Kisu on tosi ihana ja on hauska seurata sen touhuja. Se nukkuu paljon ja toisaalta sitten leikkii ja riehuu paljon ja kuljettelee leluja suussaan jne.
Vaikka siitä on ollut harmia ja vaivaa, pois en antaisi enää mistään hinnasta.
Olisikohan vielä nähtävissä yle Areenassa se kissojen salattu elämä, tuli pari viikkoa sitten.
Kirjoitan töissä tauolla. Jatkakaa keskustelua, osallistun minkä ehdin. Muakin kiinnostaa kaikki mahdollinen info, on niin uusi juttu meillekin.
Kissa -aamujeni aurinko, iltojeni ilo ja joskus öitteni öykkäri, oksentelee matoille ja huutaa joskus hulluna
Kissa -maailman ihanin olento