Karhunpainia sukulaistädin kanssa (en pidä pakkohalaamisesta)

Eräs sukulaiseni halailee minua silloin tällöin. Yleensä ihmisten halaukset eivät haittaa ja usein ovat jopa miellyttäviä. Nämä halaukset eivät sitä kuitenkaan ole. Sukulaistädin ns. halaukset ovat aina pitkiä ja äärimmäisen tiukkoja. Halauksen aikana usein kerrotaan miten tärkeitä tädille olemme jne. Itse en kuitenkaan toisen tiukassa otteessa viihdy. Mieluiten tuolloin alkaisin huutaa ja jopa rimpuilla tai läpsiä, jotta pääsisin mahdollisimman pian tiukasta otteesta pois. Sitä en kuitenkaan kehtaa tehdä, vaan olen tyytynyt toteamaan, että ote on aika tiukka. Sillä kertaa yleensä pääsenkin sanomisen jälkeen halauksesta pois, mutta seuraavalla kerralla kaikki toistuu taas samoin kuin viimeksikin. Tämän ihmisen halaukset ovatkin alkaneet ahdistaa, koska tunnen halauksen aikana tulevani vangituksi epämiellyttävän tiukkaan otteeseen pitkäksi aikaa. Miten tällaisen ihmisen kanssa oikein pitäisi toimia? Olen miettinyt sitä, että ehkä minun pitäisi vain sanoa sukulaistädille, etten koe halailua luontevaksi ja haluaisin, että se jätettäisiin välistä. Pakkohalailun jälkeen olo on usein kuormittunut.