Jos nyt lähtisit lepolomalle yksin, minne menisit?

Haluaisin lepolomalle johonkin missä saisi olla sitten ihan rauhassa. Varmaan siis menisin lappiin, kauas pohjoiseen johonkin ihanaan pieneen lämpöiseen mökkiin.

Saunoisin, söisin,joisin vähän punkkua, kävisin vaeltamassa. Polttaisin kynttilöitä, lukisin kirjoja, istuisin takan ääressä kirjoittamassa päiväkirjaa.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin lepolomalle johonkin missä saisi olla sitten ihan rauhassa. Varmaan siis menisin lappiin, kauas pohjoiseen johonkin ihanaan pieneen lämpöiseen mökkiin.

Saunoisin, söisin,joisin vähän punkkua, kävisin vaeltamassa. Polttaisin kynttilöitä, lukisin kirjoja, istuisin takan ääressä kirjoittamassa päiväkirjaa.

Olin tulossa kirjoittamaan samaa :D

Hirsimökki Lapissa, takka sytytettynä. Villapaita ja unihousut päällä sohvalla tekemässä ristikoita tai kirjoittamassa. Ikkunasta katsoessa ulos, näkyy isot lumihanget

Mä lähtisin adults only täysihoito hotelliin. Ei takuulla kuulisi mekkaloivien lasten ääniä. Lukisin kirjoja ja uisin.

Kaikkein mieluiten jäisin kotiin ja lähettäisin miehen jonnekin matkalle. Rentoutuisin vain kotona, tekisin kaikessa rauhassa ihan arkisia juttuja ja nauttisin yksinolosta.

Hyvä kysymys! Ehdottomasti en Lappiin. En myöskään kaupunkilomalle, jos haluaisin nimenomaan lepolomalle. Niissä Etelä-Euroopan patikointi-, retkeily- ja ulkoilukohteissa, jotka minua kiinnostaisivat, on nyt liian kylmä. Aasia tai Afrikka ei oikein kiinnosta, Australiassa ja Uudessa Seelannissa taas olisi niin paljon nähtävää, ettei siitä muodostuisi lepoloma.

Ehkä Madeiralle.

(Tosin olen kyllä raskaimpina vuosinani käynyt muutaman kerran "lepolomalla" myös ihan vaan Lontoossa. Ostanut halvat lennot, nukkunut kaksi ensimmäistä vuorokautta ja vasta kahtena seuraavana jaksanut kierrellä kaupunkia.)

Lepoloma kuulostaa rahan haaskaukselta. Lähtisin mielummin elämysmatkalle, jossa arki unohtuisi. Koti on paras paikka levätä.

Matkailija kirjoitti:

Lepoloma kuulostaa rahan haaskaukselta. Lähtisin mielummin elämysmatkalle, jossa arki unohtuisi. Koti on paras paikka levätä.

Ei kaikille. On erilaisia tilanteita (esim. jos kotona on iso perhe, jota ei saa muualle). Tai jollain voi olla tarve kotona vaan kuitenkin tehdä koko ajan kotihommia.

Amsterdam tai joku vastaava. Lorvisin kahviloissa, söisin hyvin, lukisin, nukkuisin järkyttävän pitkiä yöunia. Mulle joku altaalla löhily ois kauheaa, en kestä sellaista. Mut en myöskään haluaisi mitään ohjelmaa, sinne minne nenä näyttää. 

Menisin jonnekin meren rantaan, missä silmänkantamattomiin ihanaa hiekkarantaa, jota palmut reunustavat toiselta puolelta. Kuuluisi vain meren kohina, ja eksoottisten lintujen äänet. Hyvä olisi myös se, ettei paleltaisi yhtään.

Tähän aikaan vuodesta Aqabanlahteen sukeltamaan. Hengailisin kaikessa rauhassa fisujen ja muiden merenelävien kanssa.

Etelänavalle niin tarvitse kolmeen kuukauteen miettiä palaamista takaisin sivistyksen pariin. Todennäköisesti Etelänavalla on sivistyneempiä ihmisiä kuin keskimäärin muualla.

En välttämättä minnekään. Olen niin työtä pelkäämätön, että voin hyvin vetää lonkkaa tekemättömien töiden vieressä Ja kun passattavia ei ole, niin miksi lähteä johonkin vieraaseen paikkaan, jossa en kuitenkaan osaa nukkua kunnolla. Kyllä oma sänky on aina oma sänky!

Rooma. Paras safka, hienot nähtävyydet. Ystävälliset tarjoilijat ym.

Ihan sama minne, kunhan saisin olla yksin ilman liikenteen melua ja lapsien huutoa. Itselläni siis ei ole lapsia, mutta naapureilla on ja toisilla naapureilla taas on järkyttävät autot, joita pitävät talon pihalla tyhjäkäynnillä ihan oikeasti 15 min verran monta kertaa päivässä ja siis se ääni, se vrummmm pörrrr ääni ottaa sydämestä. En pysty nukahtamaan ku sitä joutuu kuuntelemaan.

Joku rauhallinen mökki keskellä metsää. Ja mielellään valosa paikka (jos semmosta mistään löytyy) koska kärsin jonkinlaisesta kaamosmasennuksesta varmaankin kun oon niin väsynyt ja koska joka toinen päivä itken ja joka toinen nauran melkein mille tahansa. Tai ei se ehkä mitään masennusta oo vaan stressiä.

Tähän off topicina niin joku täällä palstalla tai jossain kehotti kuvittelemaan muiden olevan kasa paskaa silloin kun jännittää jonkun seurassa. Tänään sitt kokelin tota kikkaa ja ei ehkä ois pitäny koska rupes naurattamaan ihan hervottomasti ja ei ollu mikää parhain paikka ku olin kokouksessa :D Mutt ainakin rentouduin ja tänään olis se "joka toinen päivä on itkupäivä"-vuoro mutt edelleen huvittaa päivän kuvitelmat nii ehkä tää ilta ei meekään sitt masistellen!

Kylpylähotelliin viikoksi. Urheilisin, ulkoilisin, lukisin, shoppailisin ja istuisin valmiiseen pöytään. Näin teinkin kerran kun mietin avioliiton jatkoa.

Vierailija kirjoitti:

Rooma. Paras safka, hienot nähtävyydet. Ystävälliset tarjoilijat ym.

Oi ihana Rooma! Lokakuussa oltiin siellä viikko. Niin paljon kaunista nähtävää!

Tosin kun tuossa kysyttiin lepolomaa, niin silloin se olisi joku muu. Vaikea sanoa, kun Välimerellä sataa nyt lunta.

Jos lämpimään, niin ehkä Malesian Langawi voisi olla sellainen. Rauhalliset rannat ja lämpöä riittää.

Mökille jonnekin keskelle ei mitään missä ei ole sähköjä eikä juoksevaa vettä. Ainoastaan luonto ja metsää ympärillä.

Lähtisin johonkin rauhalliselle ja hiljaiselle paratiisisaarelle, jossa on palmuja, valkoista hiekkaa ja turkoosia vettä. Ainoa tehtäväni olisi maata rannalla ja nauttia olosta. 

Kylpylälomalle. Pari hoitoa päivässä, ulkoilua ja hyvää ruokaa ja rentoutumsita. 

En lähtisi lepolomalle mihinkään matkakohteeseen. Stressaan aina lennoista, joudun sellaiseen huumaan kohteesssa, että on nähtävä kaikki ja muutenkin ravaan koko päivän aivan uuvuksiin. Rantalomilla taas on yleensä perheitä ja varmaan olisi vähän yksinäinen fiilis ja tulisi ns. tekemisen puute, vaikka se ei todellista olisikaan.

Jos todella tarvitsisin lepolomaa, niin se tarkoittaisi irrottautumista arjesta mutta ei mitään projektia vaan jotain riittävän tuttua. En myöskään halua yksin minnekään korpeen, se ei ole mun juttu. Varmaan menisin hotelliin tai kylpylään. Yksin mutta seurassa. Tuttua mutta ei arkea. Ja lähinnä kai nukkuisin univelkoja ja nauttisin aamupalasta, jota ei tarvitse itse valmistaa. Voisin ehkä käydä jossain museossa tai taidenäyttelyssä, ehkä elokuvissa, lukisin kirjoja ja söisin hyvää ruokaa. Niin, ja kävisin kampaajalla ja kasvohoidossa ihan rauhassa ilman aikatauluja ja jatkuvaa kiirettä.