Siis olettaako politiikot oikeasti, että työttömyyden syy olisi työttömien laiskuus?

Joillekin se on elämäntapa, ja näiden vähemmistöjen takia tämäkin malli nyt on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Joillekin se on elämäntapa, ja näiden vähemmistöjen takia tämäkin malli nyt on tehty.

Malli on tehty, jotta määrärahoja on saatu leikattua. Piste.

Ilmeisesti, tai eivät vaan välitä.  Tuntuu oikeistopolitiikka olevan psykopaattista kaikin puolin, vailla todellisuudentajua/järjenhäivää.

kokoomuksen motto: lyökää lyötyjä.

Eivät luule työttömiä laiskoiksi. Niitä harmittaa, että nykyiset koulutetut ihmiset eivät enää taivu matalalla palkalla toisarvoisiin töihin. Niitä harmittaa, että alin kasti ei olekaan enää tarpeeksi nöyrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin se on elämäntapa, ja näiden vähemmistöjen takia tämäkin malli nyt on tehty.

Malli on tehty, jotta määrärahoja on saatu leikattua. Piste.

Höpsis, malli on tehty että ihmisiä kannustetaan hakemaan töitä. Ilmaista rahaa ei ole, eikä pidä ollakaan.

Kyllä tässä on työssä käyvätkin saaneet keppiä kepin perään. Yleiskorotuksia palkkoihin ei ole tullut vuosiin. Lisäksi työaikaa pidennettiin vuosi takaperin 30 minuutilla viikossa ja lomarahoista leikattiin meikäläisellä 600 euroa viime vuonna. Ja sama jatkuu.

Virolaiset raksamiehet pois, niin suomalaisille on töitä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä on työssä käyvätkin saaneet keppiä kepin perään. Yleiskorotuksia palkkoihin ei ole tullut vuosiin. Lisäksi työaikaa pidennettiin vuosi takaperin 30 minuutilla viikossa ja lomarahoista leikattiin meikäläisellä 600 euroa viime vuonna. Ja sama jatkuu.

Se ero työttömiin, ettei kukaan tule huutamaan että: "se on sinulle ihan oikein, tee laiska äläkä valita!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin se on elämäntapa, ja näiden vähemmistöjen takia tämäkin malli nyt on tehty.

Malli on tehty, jotta määrärahoja on saatu leikattua. Piste.

Ei ole. Leikkaus on hyvin marginaalinen budjetin kannalta. Aktiivimalli on tehty, jotta työttömät saadaan töihin, mielellään kokonaan ilman palkkaa tai jos se ei onnistu niin ainakin reilusti alle lain minimipalkan. Koko aktiivimallia ei olisi tarvittu, jos tänne haalituista 50 000 pakolaisesta olisi löytynyt edes 10 000 työhön kykenevää ja halukasta.

Tuskin ihan oikeasti.

Kai ne tajuaa sisimmässään syyn olevan Suomen kurjassa taloustilanteessa. Kansantuote on edelleen matalampi kuin ennen vuoden 2008 finanssikriisiä.

Kyllähän siinä laiskistuu, jos joutuu makaamaan kotona vuosia. Mutta ei sekään työttömän vika ole.

Palkkojen alentamisesta siinä on kyse hupsu. Kolme syytä, kiky, kiky ja kiky.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän siinä laiskistuu, jos joutuu makaamaan kotona vuosia. Mutta ei sekään työttömän vika ole.

Näin on. Ei sellaista ihmistä olekaan, jota ei pitkä ja tulokseton työnhaku passivoi ja turhauta. Lisätään tähän vielä sopiva kannustinloukku, niin työnhakua ei enää oikein voi hakemiseksi sanoa. Samalla ammattitaito rapistuu, ja sitten alkaakin olla jo vaikea tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän siinä laiskistuu, jos joutuu makaamaan kotona vuosia. Mutta ei sekään työttömän vika ole.

Näin on. Ei sellaista ihmistä olekaan, jota ei pitkä ja tulokseton työnhaku passivoi ja turhauta. Lisätään tähän vielä sopiva kannustinloukku, niin työnhakua ei enää oikein voi hakemiseksi sanoa. Samalla ammattitaito rapistuu, ja sitten alkaakin olla jo vaikea tilanne.

Yhden ihmisen tiedän, "jota ei pitkä ja tulokseton työnhaku passivoi ja turhauta". Paavo Väyrynen. Hän on noin 40 vuotta hakenut Suomen pääministerin tai presidentin virkaa turhaan - ja jatkaa!

Työttömyystilastojen siivous tässä hommassa takana on.

Hallitus yrittää epätoivoisesti peitellä epäonnistunutta työllisyyspolitiikkaansa siivoamalla tilastoja.

Ihmiset pakotetaan tekemään jotakin palkatta ja kun muutaman tunnin viikossa istuu koulutuksessa tai lorvii jossain työharjoittelussa, niin simbsalabim, he eivät enää näy työttömyystilastoissa työttöminä.

Ovela kikka, ei siinä mitään, mutta moraalin kannalta ajatellen, härskiä valehtelemista.

Ööh. Ongelmahan on, että aktivointia (jossain mallissa) ei ole tehty ajoissa ja nyt meillä on käsissä valtava porukka, jotka on oikeasti passivoituneet. Sehän on ihmillistä, ettei kukaan jaksa ikuisesti tsempata ja yrittää, kun turpaan tulee joka suunnasta. Sitä alkaa suojella itseään välttelemällä työnhakua ja tietysti oppii nauttimaan vapaa-ajasta. Olen itsekin ollut työtön ja 3kk riitti, jonka jälkeen aloin olla niin paskana epäonnistumisista, että aloin vähentää työnhakua, en jaksanut stressata hakuajoista yms. Lopulta sain puolivillaisella haulla työn noin 7kk:n jälkeen ja miltei vitutti, koska jouduin luopumaan joutilaasta arjestani. En vaan olisi kehdannut olla menemättä. Mies, vanhemmat, kaverit, sukulaiset yms. Nehän olisi lynkanneet mut, jos olisin alkanut venkoilla. Nyt olen palannut taas työarkeen ja työttömyys on enää muisto.

Niin, eli passivoituminen ja vapaa-ajasta nautiskelu on ihan ymmärrettävä ilmiö tyttömyyden jatkuessa. No, se vaan ei saisi mennä niin ja siksi tässä nyt yritetään jotain. Paras vaihtoehto olisi tietysti, että siinä alkuinnossa jo se työpaikka löytyisi. Olisiko teillä jotain ideaa, miten muuten ihmistä saataisiin liikkeelle sieltä kotoa vaikka keikoille kuin kepillä? Ainakin itse aloin suorastaan pelätä työllistymistä jo muutamassa kuukaudessa eli muutuin laiskaksi paskaksi, vaikka virallisesti esitin kauhean surullista ja yritteliästä työnhakijaa. En usko, että olen ainoa tuota laatua.

Paavi Lipponen. Sehän se aisankannattaja tässä oli. Näin minulla opetettiin kotona. En usko että politiikot ajattelevat niin. Hyvä suomi!

Vierailija kirjoitti:

Ööh. Ongelmahan on, että aktivointia (jossain mallissa) ei ole tehty ajoissa ja nyt meillä on käsissä valtava porukka, jotka on oikeasti passivoituneet. Sehän on ihmillistä, ettei kukaan jaksa ikuisesti tsempata ja yrittää, kun turpaan tulee joka suunnasta. Sitä alkaa suojella itseään välttelemällä työnhakua ja tietysti oppii nauttimaan vapaa-ajasta. Olen itsekin ollut työtön ja 3kk riitti, jonka jälkeen aloin olla niin paskana epäonnistumisista, että aloin vähentää työnhakua, en jaksanut stressata hakuajoista yms. Lopulta sain puolivillaisella haulla työn noin 7kk:n jälkeen ja miltei vitutti, koska jouduin luopumaan joutilaasta arjestani. En vaan olisi kehdannut olla menemättä. Mies, vanhemmat, kaverit, sukulaiset yms. Nehän olisi lynkanneet mut, jos olisin alkanut venkoilla. Nyt olen palannut taas työarkeen ja työttömyys on enää muisto.

Niin, eli passivoituminen ja vapaa-ajasta nautiskelu on ihan ymmärrettävä ilmiö tyttömyyden jatkuessa. No, se vaan ei saisi mennä niin ja siksi tässä nyt yritetään jotain. Paras vaihtoehto olisi tietysti, että siinä alkuinnossa jo se työpaikka löytyisi. Olisiko teillä jotain ideaa, miten muuten ihmistä saataisiin liikkeelle sieltä kotoa vaikka keikoille kuin kepillä? Ainakin itse aloin suorastaan pelätä työllistymistä jo muutamassa kuukaudessa eli muutuin laiskaksi paskaksi, vaikka virallisesti esitin kauhean surullista ja yritteliästä työnhakijaa. En usko, että olen ainoa tuota laatua.

Kyllä niitä toimivia malleja on esitetty vaikka kuinka. Kannattaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja lukea sekä lehtiä että kirjallisuutta.

Toimivin ratkaisu olisi perustulo. Jos siihen ei rohkeus riitä ja joitain harmittaa, kun köyhiä ei saisi kyykyttää, on sitten erilaisia variaatioita, joissa ei tarvitsisi jännittää, meneekö tappiolle tai pitääkö olla rahatta kuinka kauan, kun keikkoja tekee.

Näitä systeemejä ollaan käsittääkseni kehittämässä tulevan kansallisen tulorekisterin myötä, mutta ainakaan minä en aio sitä miten tahansa kyykistyneenä odotella.

Hallitus kerjäsi ylimielisellä käytöksellään kapinaa, toivottavasti se myös sitä saa.