Yliopistokoulutuksella ei pääsääntöisesti joudu suoraan kortistoon

Jep, heseltä ja mäkistä löytyy kyllä töitä ahkeralle maisterille.

Työttömiä insinöörejä ja yliopistolta luonnontieteistä valmistuneita on enemmän kuin koskaan. Silti nämä turhakkeet projisoivat oman kiukkunsa humanisteihin, vaikka humanistit työllistyvät verrattain hyvin tiedkuntien pienten sisäänottomäärien johdosta.

Jos täällä joka vuosi valmistuu n. 100-200 turhaa luonnontieteilijää, noin 1000 turhaa insinööriä (vai menikö arvioini alakanttiin? Insinööri on Suomen yleisin ammattinimike, ja niitä amk-linjoja niin montaa sorttia, arvostus seutukohtaista,  minkä lisäksi moniin pienimpiin amk-linjoihin sisään pääsee pelkällä yläasteella opetetulla Pythagoran lauseella. Insinöörien suomen, ruotsin tai englannin hallinnasta ei edes kannata puhua mitään) ja 40 humanistia työttömäksi, niin näiden insinöörien mielestä "logistinen", koulutusjärjestelmässä piilevä vika siinä, että koulutetaan humpuukialoille liikaa porukkaa. Auts, sanoisin itse, jos olisin itse insinööri.

Totta, mutta esim. Helsingin työttömistä kolmasosalla on korkeakoulututkinto.

Mutta vähän liikaa näitä akateemisia koulutetaan joilla ei ole mitään työllistymismahdollisuuksia. Koska vapaus. Ehkä pitäisi rajoittaa akateemista vapautta hiukan.

Vierailija kirjoitti:

Jep, heseltä ja mäkistä löytyy kyllä töitä ahkeralle maisterille.

Amk-insinöörillehän sellaiset työthän sopisivat toisin kuin maistereille. Heistä juuri on runsauden pulaa. Entistä opistoporukkaa riittää nyt Suomessa kukkoilemaan sillä tahdilla, että pikainen alanvaihdos työttömästä mäkkärin kassalle olisi terveellinen palautus maanpinnalle näille idiooteille. Ette te kuitenkaan osaa mitään sellaista, mitä ei osaisi 100 000 muutakin kehitysmaista paremmille apajille pyrkinyttä intialaista tai afrikkalaista insinööriäkin. Kulttuurintuntemus jopa Sipilällä on nolla, kielitaito insseillä on surkeampi kuin intialaisella vastineillanne, laskemaan oppii konekin ja kehitysmaan asukki.  Muun taitaminen vaatiikin sitten hieman enemmän. Typerien suomalaisten insinöörien vuoksi Nokia tuhotui, ette kyenneet sopeutumaan aikanne haasteisiin, joten apple vei teiltä markkinoiden kärkisijan ja yhä nykyisin kaikenmaailman Huawei-kännytkin vastaavat paremmin kuluttajien tarpeita, kuin omaan nokkeluuteensa kaatuvat, tylsät ja mauttomat nokia-kännykät - suomalaisen insinöörin tylsä taru päättyi siihen.

Sisään otetaan joka  linjalle noin 120 insinööriä ja 30 kielitieteilijää, historioitsijaa, äikän opea yms., joten insinööri voi laskea ihan itse ne turhat suut.

Poikani valmistui viime vuonna ammattikoulusta ja myös kaikki luokkakaverit saivat töitä, poika itse valitsi kolmesta työtarjouksesta mieluisimman. Hienoa että akateemisetkin työllistyvät noin hyvin.

Suomessa ongelmana se, että vaaditaan tietty tutkinto tiettyyn työpaikkaan. Kuitenkin monet työtehtävät ovat opittavissa erilaisilla koulutustaustoilla.

Hyvä homma. Meidänkin työpaikalle palkattiin kesällä vastavalmistunut humanisti, oikein reipas nuori likka. No okei, ei meille suoraan mutta on siis siivousfirman listoille jolta ostamme ko. palvelun. Kyllä töitä tosiaan tekeville riittää, ainakin isommissa kaupungeissa.

Tämä väite on kyllä niin p*rseestä. Itse olen haaveillut nuoresta asti toimistotöistä ja kirjanpidosta ja koko ajan olen vain kouluttautunut alalle lisää ja lisää. Nyt KTM:n papereilla katselen sivusta kun merkonomit istuvat siellä toimistotöissä ja itse olen töissä kassalla.

Vierailija kirjoitti:

Työttömiä insinöörejä ja yliopistolta luonnontieteistä valmistuneita on enemmän kuin koskaan. Silti nämä turhakkeet projisoivat oman kiukkunsa humanisteihin, vaikka humanistit työllistyvät verrattain hyvin tiedkuntien pienten sisäänottomäärien johdosta.

Jos täällä joka vuosi valmistuu n. 100-200 turhaa luonnontieteilijää, noin 1000 turhaa insinööriä (vai menikö arvioini alakanttiin? Insinööri on Suomen yleisin ammattinimike, ja niitä amk-linjoja niin montaa sorttia, arvostus seutukohtaista,  minkä lisäksi moniin pienimpiin amk-linjoihin sisään pääsee pelkällä yläasteella opetetulla Pythagoran lauseella. Insinöörien suomen, ruotsin tai englannin hallinnasta ei edes kannata puhua mitään) ja 40 humanistia työttömäksi, niin näiden insinöörien mielestä "logistinen", koulutusjärjestelmässä piilevä vika siinä, että koulutetaan humpuukialoille liikaa porukkaa. Auts, sanoisin itse, jos olisin itse insinööri.

Työttömiä eniten humanistisella ja taiteen koulutusalalla

Koulutusalan mukaan tarkasteltuna työttömyys oli yleisintä humanistisen ja taidealan sekä luonnontieteiden tutkinnon suorittaneilla. Alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys humanistisella ja taidealalla oli 15,8 prosenttia (5 500 henkilöä) ja luonnontieteissä 10,9 prosenttia (900 henkilöä) vuonna 2015. Ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneista humanistisella ja taidealalla työttömänä oli 11,2 prosenttia (6 300 henkilöä) ja luonnontieteiden alalla 9,6 prosenttia (3 300 henkilöä). Keskiasteen tutkinnon humanistisella ja taidealalla suorittaneiden työttömyysprosentti oli 24,6 prosenttia (7 100 henkilöä) ja luonnontieteiden alalla vastaava prosentti oli 25 prosenttia (3 500 henkilöä). (Liitetaulukko 2.)

Yliopistosta koulutetaan valtioin ja kuntien virkoihin. Töitä riittää, jos on valmis muuttamaan sellaiseen kuntaan, jossa työtä on, eikä jää vinkumaan opiskelukaupunkiin.

Puheterapeuteista on muuten huutava pula ympäri maan. Ihan vinkiksi.

Totta, mutta kyllä yliopistoiden enemmän pitäisi ohjata ihmisiä miten työllistyä koska se että opiskelet kaikkia kivoja juttuja ei tarkoita että saat töitä.

Tämä on monitahoinen asia. Perinteisesti korkean sivistyksen ja osaamisen yhteiskunnissa ajatellaan, että yliopiston ei pidä palvella työelämää sinänsä. Tutkimuksen ja osaamisen korkea taso laaja-alaisesti on itseisarvo ja voi itsessään tutkimuksen kautta synnyttää paljon sellaista työtä taas, mitä ei muuten syntyisi.

Olen tavallaan samaa mieltä kyllä.

Toisaalta on sääli, että ihmiset tekevät tutkintoja, joilla on melko heikot työllisyysnäkymät. Se on surullista sille yksilölle, ja tavallaan myös koulutuksen hukkaan heittämistä. Tästä tullaankin siihen, että jos lähtee opiskelemaan jotain ns hömppää, pitäisi olla hyvin avoin etsimään työtä esimerkiksi yrittäjyyden kautta. Voiko sitä omaa tieteenalaa yhdistettynä vaikkapa sopivasti kaupalliseen osaamiseen soveltaa esimerkiksi konsulttina. Oma ystäväni opiskeli johtamista ja sukupuolentutkimusta. Nyt hän on menestyvä työelämävalmentaja erityisesti naisyrittäjille ja -johtajille.

Ja sehän lopulta sen akateemisen koulutuksen idea on, tuottaa niin korkeatasoista osaamista, että nämä henkilöt voivat tuottaa ja innovoida jotain uutta, joka palvelee yhteiskuntaa. Toinen tarkoitus tietysti tutkimus, mutta kaikki vaan eivät voi tutkijoiksi työllistyä.

Aloituksessa oli puhe yliopistokoulutuksesta, eli ei liity insinööreihin mitenkään. Eikä edes "korkeakoulutettuihin", koska näihin monet laskevat myös amk:n käyneet.

Vierailija kirjoitti:

Työttömiä insinöörejä ja yliopistolta luonnontieteistä valmistuneita on enemmän kuin koskaan. Silti nämä turhakkeet projisoivat oman kiukkunsa humanisteihin, vaikka humanistit työllistyvät verrattain hyvin tiedkuntien pienten sisäänottomäärien johdosta.

Jos täällä joka vuosi valmistuu n. 100-200 turhaa luonnontieteilijää, noin 1000 turhaa insinööriä (vai menikö arvioini alakanttiin? Insinööri on Suomen yleisin ammattinimike, ja niitä amk-linjoja niin montaa sorttia, arvostus seutukohtaista,  minkä lisäksi moniin pienimpiin amk-linjoihin sisään pääsee pelkällä yläasteella opetetulla Pythagoran lauseella. Insinöörien suomen, ruotsin tai englannin hallinnasta ei edes kannata puhua mitään) ja 40 humanistia työttömäksi, niin näiden insinöörien mielestä "logistinen", koulutusjärjestelmässä piilevä vika siinä, että koulutetaan humpuukialoille liikaa porukkaa. Auts, sanoisin itse, jos olisin itse insinööri.

Olipahan humanistilta uhriutuminen. Sipilää, Kataista ja Lipposta oon kuullut syytettävän itsensä ohessa, mutta tuo on uutta