Kumpi teillä on tärkeämpi lapsille, isä vai äiti? Vai riippuuko lapsesta?

Pienten lasten kohdalla minä äiti olen ollut ehdoton ykkönen. 

Joissan tilanteissa ei isä ole kelvannut edes kenkiä laittamaan jalkaan saati nukuttamaan, lukemaan iltasatua jne. 

Emme tietenkään tällaiseen ole mukaan lähteneet, vaan on kelvattava kumpi vain. Toive kuitenkin on ollut aina äiti. 

Myöhemmin olimme lastenkin näkökulmasta tasaveroisia ja nyt teinien kohdalla isä tuntuu monissa asioissa olevan ykkönen. Kuuntelevat paremmin ja tottelevatkin. 

Ei varmaan mikään erikoinen kuvio. Ainakin ystäväperheissä on melko samanlaista. 

Kolme lastani pohtivat automatkalla, mitä tehtäisiin jos äiti kuolisi. 

Lapset olivat viiden ja kahdeksan välillä. Ehdotuksia olivat mummille muuttaminen tai sitten lastenkotiin. Jostain olivat tämänkin lastenkoti-käsitteen omaksuneet. 

Kenelläkään ei päässä pälkähtänyt, että heillä on isä. Isä vieläpä läsnäoleva perheessä ja hyvin huolehtiva lapsistaan. 

Tuli ihan järkky olo... Onneksi mies ei ollut matkassa ja kuulemassa. 

Vanhemmasta lapsesta en osaa sanoa, nuoremmalle isä on selkeästi tärkeämpi. Johtuu ehkä siitä, että nuorempi oli alle vuoden vanha kun isä jäi kotiin hoitamaan lapsia ja hoiti useamman vuoden.