Lue keskustelun säännöt.
Muita kohtalotovereita, joiden hallitsevin tunnelukko on alistuminen?
31.12.2017 |
ALISTUMINEN
Sinusta tuntuu että sinun pitää olla mieliksi läheisillesi, ystävillesi, työkavereillesi, jopa ventovieraille. Et halua olla hankala vaan kiltti ja mukava, niinpä myönnyt helposti asioihin jotka eivät tunnu sinusta erityisen tärkeiltä. Sinun voi olla vaikea pitää puoliasi niin pienissä kuin isoissa asioissa. Antaudut enemmän tai vähemmän toisten kontrolloitavaksi, koska haluat välttää ikävän seuraamuksen. Et ilmaise avoimesti tarpeitasi, koska et pidä niitä tärkeinä. Piilotat tunteitasi, varsinkin vihan tunnetta, mikä saa sinut välttelemään konflikteja. Vihan tukahduttaminen johtaa sen patoutumiseen, joka yleensä purkautuu joko passiivisena vihan ilmaisuna kuten pienimuotoisena kostamisena, juoruamisena, viivästelynä, kiukutteluna tai yllättävinä agressiivisina kiukunpurkauksina. Viha voi synnyttää myös halua kapinoida ja uhmata tahoja, jotka koet auktoriteetiksi (esim. esimiehet, viranomaiset, puoliso). Ihmissuhteissasi toiset ovat yleensä niskan päällä. Sinua saattavat kiehtoa ihmiset, jotka ovat hallitsevia ja määräileviä, jotka sanovat miten sinun kuuluu toimia, käyttäytyä tai tuntea.
Pelottavan osuva kuvaus itsestäni. Muita joilla samoja haasteita? Oletteko onnistuneet työstämään asiaa mitenkään?
Kommentit (4)
Alistuminen ehkä väärä sana...mutta kiltit ihmiset ovat ehkä tuollaisia ja useimmiten naiset. Tykkään miehenä kyllä tuollaisesta naisesta töissäni ja olen hänelle erityisen kiltti ja auttavainen kun hän on niin symppis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ärsyttää tollaset tyypit NIIIIN paljon. Ensin odottaa, että KAIKKI valitaan hänen puolesta. Ei voi sanoa omaa mielipidettä, vaan kaikki on aina ihan sama. Vaikka kuinka kysyisi. Sitten puhutaan selän takana paskaa tai kiukutellaan. Mistä helvetistä meidän pitäisi tietää jos ei osaa mitään mihinkään sanoa.
Tuo taitaa olla mulle yllättävänkin keskeinen piirre, vaikka olen mielestäni ollut ensin se vihainen nuori nainen ja kapinallinen, ja sittemmin olen heittäytynyt johonkin käsittämättömään toiveajatteluun, että kyllä mustakin joku huolen pitää. Olen vain halunnut uskoa olevani villi ja vapaa, todellisuudessa olen väistellyt kaikkia todellisia konfliktinaiheita.
Sitten jouduin yksiin luultavasti aika keskivertoisen perusjampan kanssa, jolle ei oikein muita napoja olekaan olemassa kuin se oma. Sain juuri tänään kuulla, että ajattelen vain omaa etuani. Totta, olen alkanut niin tehdä, koska olen lopultakin törmännyt ihmiseen, joka on pakottanut minut lopettamaan myötäkarvaisuuden, koska se kerran johtaa vain hyväksikäyttöön.
Miehelle oli hyvin hämmentävää kuulla, etten todellakaan ole viitsinyt etujani vahtia aiemmissa suhteissa. Hän tuntuu unohtaneen, että sellainen minä olin ensimmäiset vuosi kaksi hänenkin kanssaan.
Ketään?