Ulospäinsuuntautuneisuus, kovaäänisyys ja näennäinen itsevarmuus ovat parhaimmat aseet työmarkkinoilla
Suomessa ei todellakaan ihannoida koulutusta, vaan päinvastoin. Ainakin yksityisissä yrityksissä esimiesasemiin ja parhaimmille paikoille kiipeävät liki aina nämä tietyn ihmistyypin edustajat. En tarkoita etteikö heistä moni ole oikealla paikalla ja osalla aloista se on tarpeen, mutta ei todellakaan kaikilla. On paljon töitä, jossa pitäisi enemmän painottaa sitä asiaosaamista + ahkeruutta jo hakuvaiheessa eikä iänikuista "tiimipelaamistaitoa" ja näennäisesti sosiaalista luonnetta. Osa tehtävistä, ainakin valtiolla, on sellaisia ettei siellä tee mitään jollain tiimipelaamistaidolla. Päinvastoin töitä tehdään monesti yksin ja pitäisi tehdä itsenäisiä päätöksiä ja tehokkaasti. Mitä helvettiä siinä tarvitsee olla kovaäänisin tai sosiaalisin joka suhteessa. Mä en ainakaan halua, että mun juristina toimiin kaikista kovaäänisiin sosiaalinen verkostoija, joka pitää kaikki narut käsissään ja kohottaa tunnelman kattoon jne....( työpaikkailmoitusten diipa-daapaa). Myös omalla työpaikallani tämä on ollut trendi ja sitten otetaan jotain kovaäänistä " myyntitaitoista" merkonomia hommiin, joissa oikeasti pitää tajuta numeroista ja luvuista ja joita ei edes kaikki ko. linja käyneet ekonomit pysty tekemään. No, nyt sitten ollaan ongelmissa, kun on tajuttu, ettei asiaosaaminen riitä. Kyllä on fiksua toimintaa, en paremmin voisi sanoa. En sano, että kaikki tehtävät olisi tällaisia ja monenhan homman oppii ilman koulutusta, mutta tässä oli kyse sellaisesta, jota ei voi oppia. Esimies vaan haluaa omia kloonejaan kaikkiin tehtäviin ( kovaäänisiä, itsevarmoja miehiä).....
Kommentit (19)
Oon huomannut saman. Hieman turhautti jäädä työttömäksi nelosen keskiarvolla, kun nämä järjestöaktiivit ja muut verkostoutujat saivat duunia paljon heikommalla osaamistasolla
Mutta töissä on tärkeää myös viihtyä. Ei introverttien kanssa voi tulla toimeen.
Paras taito työmarkkinoilla on taito puhua mahdollisimman vakuuttavasti paskaa ja esittää tietävänsä asioista. Usein kusetus ei ehdi paljastua ajoissa, koska tyrkky on jo seuraavassa paikassa tekemässä tuhojaan.
Minusta näyttää siltä, että tarvii tehdä vaan joku tarpeeksi naurettava tempaus, jotta pääsee uutisotsikoihin ja työpaikka on taattu. Onkohan ne elämäntapatyöttömätkin, jotka silloin lööpeissä olivat jo töissä?
Amerikan tyyli on rantautunut Suomeenkin.
Kovaäänisyys ja päällepäsmäröinti ei ole samaa kuin sosiaalinen lahjakkuus. Tämä on ensimmäinen virhe, mitä moni omasta mielestään sosiaalisesti lahjakas ihminen luulee. Jotkut puhuu koko ajan itsestään ja omasta tekemisistään kovaan ääneen ja kokevat varmaan olevansa helvetin sosiaalisia ihmisiä..... Mä oon paljon mieluummin introvertin ihmisen kanssa töissä kun tämmöisen kälättäjän.
Huomattu on ja kyllä vituttaa!
T. Hiljainen ja ujo, mutta älykäs ja ahkera työtön
Työelämässä olen huomannut että jos jotain haluaa, se on otettava.
Vaatimattomuus ei kaunista ketään, ammattimiehelle tulee maksaa ammattimiehen palkka.
Oma kantansa asioihin on uskallettava sanoa ääneen, pitkälle ei pötkitä jeesjees- asenteella.
Monessakin asiassa olen ollut väkevästi eri mieltä toimitusjohtajan ja/tai omistajan kanssa, kun olen tiennyt olevani oikeassa. Sellaista ammattilaista työnantaja arvostaa. Viimeksi oman kantani takana seisominen toi minulle 500€/kk palkankorotuksen.
Jos esimies tai rekrytointi on epäpätevää, niin sitten käy näin. Kyllä nykyaikana henkilöstöihmistenkin pitäisi olla sen verran valveutuneita, että tajuavat että eri ihmiset sopivat erilaisiin työtehtäviin. Joillain ns. sosiaalisilla ihmisillä on kova miellyttämisenhalu ja toimivat hyvin ryhmissä, mutta tällainen ihminen ei välttämättä sovi ollenkaan esim,. johtotehtäviin , koska eivät kestä sitä ettei kaikki tykkää....
Suomessa nyt ylipäätään on hirveän ahdas normaalin ihmisen malli. Kaikkien pitäisi olla samanlaisia, ja heti jos poikkeaa massasta ihan hivenenkin, niin pihalle jää kuin lumiukko.
Kyllä ja miessukupuoli. Tämä on nykyään rantautunut yliopistoonkin kun nykyään ihmisiä vain nimitellään eikä tarvi edes hakea tehtävään. Edes tohtorintutkintoa ei tarvita akateemisiin johtajantehtäviin kunhan on vaan hyvä tyyppi ja mies, tietysti. Erinomainen ominaisuus on myös pahan puhuminen muista ja itsen korostus. Ilman mitään konkretiaa miten tekisit paremmin kuin edeltäjäsi jonka pyrit syrjäyttämään. Monet ei vaan kehtaa hakea töitä tuolla tyylillä. Jälikihän ei siten tietysti ole hyvää kun muita taitoja ei ollut.
Näin on, huomattu on. Näyttelijäkoulutus ois hyvä lisä monelle koulutusalalle. Jos ujo ja epävarma, mutta asiat osaava ihminen opettelee puhuman oikealla tavalla tietyin klisein, niin töitä irtoaa ihan eri tavalla. Se , miten tuo itsensä esille, ratkaisee. Itse en tätä ole oppinut vieläkään. Jos ei faktat riitä, ni pitäköön paskansa,
Puhe on ihmisen tärkein viestimistapa. Ilman sitä et ole mitään.
Vierailija kirjoitti:
Näin on, huomattu on. Näyttelijäkoulutus ois hyvä lisä monelle koulutusalalle. Jos ujo ja epävarma, mutta asiat osaava ihminen opettelee puhuman oikealla tavalla tietyin klisein, niin töitä irtoaa ihan eri tavalla. Se , miten tuo itsensä esille, ratkaisee. Itse en tätä ole oppinut vieläkään. Jos ei faktat riitä, ni pitäköön paskansa,
Te-toimiston olisi hyvä järjestääkin juuri tällaista koulutuksia. Niitä höpönlöpön CV:n viilauskoulutuksia on ihan liikaa. Itse olen yhdellä tuollaisella ollut ja siellä oli mukana muutamia epävarman oloisia tyyppejä, jotka varmasti ovat päteviä omalla alallaan, mutta työnhaku voi tyssätä haastatteluun, jos et osaa tuoda parhaita puoliasi siinä esille ja olemus on anteeksipyytävä. Siihen kun lisätään tämä työttömiä syyllistävä yhteiskunnan ilmapiiri niin en ihmettele, että taistelutahto ei olen kovin korkealla työpaikan löytämisen suhteen.
No en kyllä ihan allekirjoita koska tuollaiset ihmiset uskaltavat pitää puoliaan työnantajaa vastaankin.