Lue keskustelun säännöt.
Thaimaahan pakettilomille matkustavat keskituloiset, kysymys teille!
29.12.2017 |
Itse perin vastikään ison summan rahaa ja olen suht hyvätuloinen.
Katselin tässä kevään matkoja ja 1000e per hlö tuntuu hurjalta summalta. Olen aika pihi ja matkaan voisi teoriassa käyttää 6000 euroa, mutta käytännössä en saisi unta viikkoon jos tuhlaisin moisen summan kahden viikon lomamatkaan.
Tuttavaperhe matkustaa Thaimaahan Tuin pakettilomalle joka vuosi ja ottavat all inclusiven ja luksusmajoituksen. Tulot heillä ovat aika perustasoa eikä omaisuutta ole kuin paritalo ja vanha auto.
Tietysti päin naamaa kehun kivoja lomakuvia ja reissua, mutta sisimmissäni kauhistelen matkan hintaa.. 5300 euroa kolmelta hengeltä.
Minä en keksi mitenkään, miten keskituloiset ihmiset uskaltavat pistää yhteen lomaan tuollaisen summan... Lomarahat ja veronpalautukset tuo perhe muutenkin pistää matkusteluun, joten ymmärrän tietysti sen.
Mutta minun pihiydellä tuolla viidellä tonnilla saisi kolmen vuoden matkat!
Kateudesta tässä nyt ei kohdallani ole kyse, tai ehkä jos kateudeksi lasketaan se, että on kateellinen tuhlaamisesta. Ehkä olenkin! Selittäkää, jooko?
Ja tarkennan, tähän ei tarvitse vastata ihmiset joille tuo viisitonnia matkaan on pikkurahoja. Silloin kun siihen säästetään vuosi ja laitetaan kaikki ylimääräiset matkaan ja osa lomaluotolla, kyseessä ei ole pikkuraha.
Kommentit (44)
On hienoa ja ekologista säästää ja jättää matka väliin. Ei siitä tarvitse potea huonoa omaatuntoa.
Mutta miksi sinusta tuntuu, että matka ei ole hintansa arvoinen? Pelkäätkö että matka menee pieleen ja rahat hukkaan, tai pelkäätkö pahaa päivää jolloin kaduttaa että rahat on tuhlattu, vai mitä?
Minä ostan muutakin kuin kahden viikon matkan, ostan perheen yhteistä aikaa, lepoa, rentoutumista, hyvää mieltä, lapsilleni elämyksiä ja mahdollisuuden nähdä maailmaa ja saada iloisia muistoja. Näin ajatellen hinta on kohtuullinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei kahden keskituloisen taloudessa 5k reissuun kerran vuodessa ole mikään mahdoton summa.
Mihin tarkoitukseen ne rahat pitäisi aina säästää? Eikö voi nauttia matkasta ja kokemuksesta nyt kun on aikaa sekä rahaa? Jokainen meistä keskituloisista tajuaa että voi tulla ajat milloin reissut eivät onnistu enää, parempi nauttia vielä kun voi.
No juuri noin, ymmärrän sen, että noin ajatellaan.
Oma pääni vaan tekee sen, että jos käytän nyt 5000e kahden viikon matkaan, en saa niitä rahoja enää takaisin jos tuleekin tarve rahalle. Tämä esimerkkiperhe käyttää kaiken ylimääräisen matkaan ja tiedän, että tuo on yleistä. Monikin ihminen tuhlaa matkustamiseen.
Minä yritän elää niin, että jos mulla on ylimääräistä viisitonnia niin käytän siitä matkaan tonnin. Olisi helpompi suunnitella matkoja kun ei tarvitsisi olla näin pihi. Ja pääsisi sinne viiden tähden hotelliinkin jos ei kitsastelisi. :D Sielläkin varmasti koko ajan haukkana katselisin, että ja TÄSTÄKÖ maksoin just näin paljon... :D
Me käytetään aikalailla ylimääräiset rahat matkusteluun. Miehen bruttotulot noin 40 000/v ja mun noin 25 000/vuosi eli ei olla suurituloisia murra esim tänä vuonna käytiin helmikuussa Thaimaassa, matka maksoin ehkä 3000 ja syyskuussa Kreetalla, se matka oli noin 800. Nyt lähdetään 8.2. Vietnamiin, just viimeviikolla maksettiin loput matkasta pois 3400 euroa, 500 maksettiin varausmaksua silloin kun varattiin. Aiotaan taas loppukesästä/alkusyksystä vielä tehdä joku Euroopan matka myös.
Matkailu on ihanaa ja se avartaa.
Me käytämme matkusteluun n 15000€/vuosi. Saman summan kuin asuntolainan lyhennyksiin. Olemme keskituloisia, netot yht 4800€/kk.
Toiset käyttää rahaa autoihin (meillä liisattu ja oma), toiset elektroniikkaan, laukkuihin, vaatteisiin, huvituksiin, harrastuksiin tms. Me emme. Me käytämme nuo kaikki rahat matkustamiseen.
Nyt meitä on kotona enää 3 henkeä ja jos lähdemme näin talvella 9-16 pvän reissulle (usein juuri Aasiaan) rahaa menee 4000- 6000€. Ei ikinä all inc, ei 5* mutta muuten kaikkea kivaa. Shoppailuakin ainakin teinille.
Kesällä teemme 3-4 vkon reissun etelä Eurooppaan, vuokraamme 1-3 taloa eri puolilta, nautimme hyvästä ruuasta ja toistemme seurasta. Teinillä ehkä kaveri mukana reissussa.
Keväällä tai syksyllä vielä kahden kesken joku vkl matka vaikka viinitiloille.
Matkusteluun kuluneet rahat ei koskaan harmita.
Viikon päästä taas reissuun:)
Ilman muuta ostakaa lennot ja hotellit erikseen, säästätte. Meitä on 6 henkeä, me säästämme n 2000€, kun menemme Thaikkuihin. Ja haluamme matkustaa aina uusilla Finskin Airbusseilla, Tuin vanhat koneet eivät innosta .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan perheenä reissattu muutama kerta Thaimaahan ja muutama kerta vielä kalliimmin. Eka reissu hirvitti juuri rahan"tuhlauksen" takua; jälkikäteen yksikään reissu ei ole kaduttanut. Edelleen muistellaan koko oerhe niitä matkoja.
Pari vuotta sitten ostettiin mökki ja nyt ei ole mahdollista reissata. Omaisuutta on enemmän mutta niin on kyllä huolta ja tekemistäkin. Kauniina kesäiltana ei kaduta yhtään; nyt joulukuun räntäsateessa taas miettii että olisiko se reissaaminen silti mukavampaa.
Mihin sinä hilloat rahojasi? Missä vaiheessa sinulla on riittävästi säästössä pahan päivän varalle? Nautitko pihiydestä enemmän kuin auringosta/lämmöstä/uusista kokemuksista? Onko sinulla mitään intohimoa, johon olet valmis käyttämään rahaa? Elämä on valintoja meille kaikille
Minulla loppu ulkomaan matkustelu kun olin nähnyt ne paikat, joista olin haaveillut, ei vaan tullut enää kunnon paloa mihinkään. Sitten kotikaupungissani vierailee paljon turisteja, yhtenä päivänä vain nauratti, että minähän olen jo täällä minne kaikki matkustaa.
Kolmas syy oli hurahtaminen luontoon ja eräjormailuun, kulutuksen tietoiseen vähentämiseen, pyrkiminen yksinkertaisempaan elämään. Suomesta löytyy kauniita paikkoja ja paljon kansallispuistoja. Sitten neljäs syy, se rakkain syy, mieheni viihtyy enemmän luonnossa kuin kaupungissa, luonnon helmassa kuin ihmisten joukossa. Ensin halusin antaa hänelle enemmän happea ja päädyttiin ulkomaidenkin reissulla rauhallisempiin ja karuimpiin, luonnonmukaisiin paikkoihin.
Nyt silmät ovat avautuneet Suomen luonnolle ja sen kauneudelle. Lomalla on mennyt viikkoja ettei muita ihmisiä ole näkynyt ja ollaan oltu kahden, vastapainona arjelle. Lomaa voidaan pitää vähän useammin. Olen näin tyytyväinen, kaksikymppisenä piti nähdä ja kokea, purkaa energiaa, tavoitella onnea - nelikymppisenä tiedän mitä haluan nähdä ja kokea rakkaani kanssa, mistä saan energiaa ja miten olen onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin tuntuu, että matkustamiseen menee hirveästi rahaa siihen nähden, mitä siitä saan irti. Reissaamme perheen kanssa noin kerran vuodessa ulkomailla, ja ihan kivahan sitä on nähdä uusia paikkoja, mutta voisin hyvin jättää väliinkin. Kaipa sitä ajattelee, että lapsille nuo reissut ovat isoja elämyksiä ja haluaa niitä tarjota kun kerran voi.
Varaa kyllä on matkustamiseen, mutta kun itse haaveilen enemmänkin taloudellisesta riippumattomuudesta kuin reissaamisesta, niin onhan se ikävä laittaa matkaan rahat, joiden avulla voisi elää kuukausia ilman työntekoa...
Vierailija kirjoitti:
Minustakin tuntuu, että matkustamiseen menee hirveästi rahaa siihen nähden, mitä siitä saan irti. Reissaamme perheen kanssa noin kerran vuodessa ulkomailla, ja ihan kivahan sitä on nähdä uusia paikkoja, mutta voisin hyvin jättää väliinkin. Kaipa sitä ajattelee, että lapsille nuo reissut ovat isoja elämyksiä ja haluaa niitä tarjota kun kerran voi.
Varaa kyllä on matkustamiseen, mutta kun itse haaveilen enemmänkin taloudellisesta riippumattomuudesta kuin reissaamisesta, niin onhan se ikävä laittaa matkaan rahat, joiden avulla voisi elää kuukausia ilman työntekoa...
Koskas sille sapattilomalle olisi sopiva aika? Jos jää töistä pois vuoden pari ennen eläkettä menettää aika ison siivun eläkkeestä. Jos ottaa sapatin nyt kun lapset on teinejä - riittääkö raha myös miehen vapaaseen vai vain sinulle? Jos sinä olet vapaalla yksin, mitä teet? Mies töissä ja lapset koulussa? Reilua?
Voisi ja voisi. Jossittelua. Voithan sinä kuolla huomenna ja ne rahat jää sitten muiden iloksi. Me päätimme jo vuosia sitten että elämme tässä ja nyt. Täällä ollaan vain kerran ja haluamme saada tästä mahdollisimman paljon irti. Paikan päällä. Seinät tulee maksettua ja niillä sitten eletään jos tulee tiukka paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elää tässä ja nyt ei tarkoita sitä, että laahaa perseensä lentokentille odottamaan, että elämä alkaa, istumista perseellään lentokoneessa, autossa, bussissa, ravintolassa, huvipuistossa, vuokra-autossa, odottaen jonossa paikkaansa tässä elämässä.
Viinitilat ovat jonkun toisen koti juurineen paikallaan, joku toinen ihminen elää paikallaan ja turistit ovat töllistelemässä hänen elinkeinoaan. Viiniä saa myös kotimaassa pullotettuna, joskus jopa sitä samaa ihan hyvää viiniä. Shoppaileminen on tyhjää huvia, kannat kotiisi rojua, jota et oikeasti edes tarvitse. Koti näyttää mukavammalta kun joka paikka ei pursuile tuiki tarpeellista, hautaasihan et sitä roinaa saa.
Sää on se mikä se on. Ihminen muovautuu sään mukaan eikä hosu sinne missä paistaa, on lämmin ja aurinkoa. Paistaa se joskus päivä risukasaankin. Kuulostaa tietty linkolalta mutta olen hyvilläni että olen oppinut sen ettei se matkustaminen ole onnellisuutta vaan sen ymmärtäminen mitä jo on, ja siitä kiitollisuuden tunne. Ja rakkaat ihmiset ympärillä, lähellä. Joskus on mentävä kauas tullakseen lähelle.
Toiset jahtaa unelmiaan, toiset on hiljaa paikallaan ja antaa onnen tulla rauhassa liki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me käytetään aikalailla ylimääräiset rahat matkusteluun. Miehen bruttotulot noin 40 000/v ja mun noin 25 000/vuosi eli ei olla suurituloisia murra esim tänä vuonna käytiin helmikuussa Thaimaassa, matka maksoin ehkä 3000 ja syyskuussa Kreetalla, se matka oli noin 800. Nyt lähdetään 8.2. Vietnamiin, just viimeviikolla maksettiin loput matkasta pois 3400 euroa, 500 maksettiin varausmaksua silloin kun varattiin. Aiotaan taas loppukesästä/alkusyksystä vielä tehdä joku Euroopan matka myös.
Matkailu on ihanaa ja se avartaa.
Miten pieni onkaan ihmisen maailma, jos se aidosti avartuu sillä, että käy ulkomailla kolme kertaa vuodessa? Kateeksi käy.
Hei tää on hyvä kysymys! Kiinnostaa mua myös. Ollaan keskituloinen perhe, mutta ei oikein oo vielä ymmärretty, että mikä siinä Thaimaassanniin viehättää. Me tehdään monta vähän halvempaa reissua esim lappiin, Lontooseen ym. Ihan uteliaisuuttani kysyn, jokaisella tietty oma makunsa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin tuntuu, että matkustamiseen menee hirveästi rahaa siihen nähden, mitä siitä saan irti. Reissaamme perheen kanssa noin kerran vuodessa ulkomailla, ja ihan kivahan sitä on nähdä uusia paikkoja, mutta voisin hyvin jättää väliinkin. Kaipa sitä ajattelee, että lapsille nuo reissut ovat isoja elämyksiä ja haluaa niitä tarjota kun kerran voi.
Varaa kyllä on matkustamiseen, mutta kun itse haaveilen enemmänkin taloudellisesta riippumattomuudesta kuin reissaamisesta, niin onhan se ikävä laittaa matkaan rahat, joiden avulla voisi elää kuukausia ilman työntekoa...
Koskas sille sapattilomalle olisi sopiva aika? Jos jää töistä pois vuoden pari ennen eläkettä menettää aika ison siivun eläkkeestä. Jos ottaa sapatin nyt kun lapset on teinejä - riittääkö raha myös miehen vapaaseen vai vain sinulle? Jos sinä olet vapaalla yksin, mitä teet? Mies töissä ja lapset koulussa? Reilua?
Voisi ja voisi. Jossittelua. Voithan sinä kuolla huomenna ja ne rahat jää sitten muiden iloksi. Me päätimme jo vuosia sitten että elämme tässä ja nyt. Täällä ollaan vain kerran ja haluamme saada tästä mahdollisimman paljon irti. Paikan päällä. Seinät tulee maksettua ja niillä sitten eletään jos tulee tiukka paikka.
Tässä se länsimainen ajattelutapa tulikin kaikessa karmeudessaan. Juuri tuo on se ajatusmalli jota vastustan. Ehkä syy tälle on se, että opiskelen yhteiskuntapolitiikkaa ja tässä ja nyt-ajattelu ohjaa muun muassa nykyistä hallitusta. Nyt leikataan, vaikka tutkimusten mukaan lapsiperheisiin pitäisi sijoittaa nyt, että on tulevia veronmaksajia. Historia ja tilastotiedot osoittavat sen aukotta, että kun lapsiperheiltä leikataan se heijastuu suoraan aikuisiän mt-ongelmiin, pitkäaikaistyöttömyyteen ja köyhyyden periytyvyyteen. Tässä ja nyt- ajattelu on nykyihmisen suurin virhe. En silti tätä ihmettele, siihenhän meitä ohjataan valtion taholta lähtien.
Osaltaan vierastan tätä ajattelutapaa senkin takia, että olen lähes 100-vuotiaan mummoni edunvalvoja. Tässä ja nyt-ajattelu on hänen ikäpolvelleen kauhistus. Silloin säästettiin joululahjapaperit ja samoihin käärittiin seuraavan vuoden lahjat. Lapsena se nauratti, että miksi niitä lahjapapereita jemmataan, mutta teen sitä nyt itse. Ostan paksua paperia ja käärin ne varastoon seuraavaan vuoteen. Neuvon lapsia avaamaan lahjat rauhassa, mutta nykyisin suorastaan ihastellaan, kun lapset repivät lahjat auki ahneuden kiilto silmissä.
Minä niin toivoisin, että ihmiset ajattelisivat omaa napaansa pidemmälle.
Opetatteko lapsillennekin tässä ja nyt-mentaliteetin?
Vierailija kirjoitti:
Hei tää on hyvä kysymys! Kiinnostaa mua myös. Ollaan keskituloinen perhe, mutta ei oikein oo vielä ymmärretty, että mikä siinä Thaimaassanniin viehättää. Me tehdään monta vähän halvempaa reissua esim lappiin, Lontooseen ym. Ihan uteliaisuuttani kysyn, jokaisella tietty oma makunsa:)
Tutut käyvät joka vuosi Thaikuissa kahden viikon all inclusive-pakettilomalla ja mähöttävät resortissa koko ajan. Sellainen iso hotelliketju aina. Bruttotulot heillä n.50 tonnia yhteensä vuodessa, eli ei tosiaankaan mikään varakas porukka kyseessä.
Ehkä käyvät katsomassa jonkun saaren ja sen tsunami muistomerkin, että saavat kuvat Instagramiin. Syksyisin sitten samanlaiselle pakettimatkalle Välimeren resorttiin, all inclusive tietysti. Sama kaava: altaalla päivät ja kolme kertaa päivässä buffetissa. Näkee kyllä naamasta, että ei ole aktiiviloma.
Ja kehtaavat vielä perustella reissuja sillä, että matkailu avartaa. :D
Ymmärrän toki, että jokainen lomailee tyylillään, mutta en voi olla halveksumatta tuollaista länsimaista porsastelua. Maataan altaalla ja tirisevän mahan päällä on kylmä drinkki ja jalkoja hieroo thai-tyttö. Sitten päivitys someen: kyllä sielu lepää.
Vastaavasti exän sisko käy miehensä kanssa joka toinen vuosi Aasiassa, mutta vaihtavat kohdetta parin yön välein ja liikkuvat skoottereilla, sekä patikoivat. Saman matkan aikana saattavat nähdä Krabin, Bangkokin ja siirtyä sieltä lentämällä Vietnamiin. Yöpyvät bungaloweissa rannalla ja syövät paikallisia herkkuja ja välttelevät ketjupaikkoja. Ostavat paikallisilta toimijoilta tuliaisia, eivät shoppaile ostoskeskuksissa. Sellaisesta reissusta voidaan jo sanoa, että matkailu avartaa ja se antaakin jotain ihmiselle itselleen. Sellainen reissu ruokkii sielua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin tuntuu, että matkustamiseen menee hirveästi rahaa siihen nähden, mitä siitä saan irti. Reissaamme perheen kanssa noin kerran vuodessa ulkomailla, ja ihan kivahan sitä on nähdä uusia paikkoja, mutta voisin hyvin jättää väliinkin. Kaipa sitä ajattelee, että lapsille nuo reissut ovat isoja elämyksiä ja haluaa niitä tarjota kun kerran voi.
Varaa kyllä on matkustamiseen, mutta kun itse haaveilen enemmänkin taloudellisesta riippumattomuudesta kuin reissaamisesta, niin onhan se ikävä laittaa matkaan rahat, joiden avulla voisi elää kuukausia ilman työntekoa...
Koskas sille sapattilomalle olisi sopiva aika? Jos jää töistä pois vuoden pari ennen eläkettä menettää aika ison siivun eläkkeestä. Jos ottaa sapatin nyt kun lapset on teinejä - riittääkö raha myös miehen vapaaseen vai vain sinulle? Jos sinä olet vapaalla yksin, mitä teet? Mies töissä ja lapset koulussa? Reilua?
Voisi ja voisi. Jossittelua. Voithan sinä kuolla huomenna ja ne rahat jää sitten muiden iloksi. Me päätimme jo vuosia sitten että elämme tässä ja nyt. Täällä ollaan vain kerran ja haluamme saada tästä mahdollisimman paljon irti. Paikan päällä. Seinät tulee maksettua ja niillä sitten eletään jos tulee tiukka paikka.
Tässä se länsimainen ajattelutapa tulikin kaikessa karmeudessaan. Juuri tuo on se ajatusmalli jota vastustan. Ehkä syy tälle on se, että opiskelen yhteiskuntapolitiikkaa ja tässä ja nyt-ajattelu ohjaa muun muassa nykyistä hallitusta. Nyt leikataan, vaikka tutkimusten mukaan lapsiperheisiin pitäisi sijoittaa nyt, että on tulevia veronmaksajia. Historia ja tilastotiedot osoittavat sen aukotta, että kun lapsiperheiltä leikataan se heijastuu suoraan aikuisiän mt-ongelmiin, pitkäaikaistyöttömyyteen ja köyhyyden periytyvyyteen. Tässä ja nyt- ajattelu on nykyihmisen suurin virhe. En silti tätä ihmettele, siihenhän meitä ohjataan valtion taholta lähtien.
Osaltaan vierastan tätä ajattelutapaa senkin takia, että olen lähes 100-vuotiaan mummoni edunvalvoja. Tässä ja nyt-ajattelu on hänen ikäpolvelleen kauhistus. Silloin säästettiin joululahjapaperit ja samoihin käärittiin seuraavan vuoden lahjat. Lapsena se nauratti, että miksi niitä lahjapapereita jemmataan, mutta teen sitä nyt itse. Ostan paksua paperia ja käärin ne varastoon seuraavaan vuoteen. Neuvon lapsia avaamaan lahjat rauhassa, mutta nykyisin suorastaan ihastellaan, kun lapset repivät lahjat auki ahneuden kiilto silmissä.
Minä niin toivoisin, että ihmiset ajattelisivat omaa napaansa pidemmälle.
Opetatteko lapsillennekin tässä ja nyt-mentaliteetin?
Jos tuo matkailu on ainoa tässä ja nyt "tuhlaus" en koe sitä kovin pahana. Vastustan itse esim merkkivaatteiden, laukkujen, kalliiden autojen, elektroniikan tms turhakkeiden hankintaa.
Olemme perhekeskeisiä ja vietämme perheen kanssa todella paljon aikaa, kotoa muuttaneet lapset perheineen käyvät esim syömässä meillä 1-2 x kuukaudessa. Se tuntuu olevan aika harvinaista nykyään että on aikaa rauhoittua saman pöydän ääreen! Kaikilla on harrastuksia ja menoja enemmän kuin aikaa, meillä harrastukset on vähennetty minimiin että meillä jää toisillemme enemmän aikaa.
Tässä ja nyt tarkoittaa myös sitä että osaa nauttia juuri tästä hetkestä. Ihan sama missäpäin maailmaa on. Jos osan tästä ajasta haluaa viettää maailmalla - fine.
Esim nyt olen lähdössä reissuun ja yhden lapseni perhe tulee sinne muutamaa päivää myöhemmin. Saan sielläkin nauttia hetken lapsenlapsistani, näen heidän nauttivan lämmöstä ja vanhempien 100% läsnäolosta. Sen sijaan että rämpisivät toppapuvuissaan vesisateessa tarhaan ja vanhemmat töihin. Mun mielestä aika arvokasta. Lämpö on mulle tärkeää myös siksi että sairastan kipusairautta mikä helpottaa vasta kun lämpötila nousee yli 25 asteen. Vuonna 2017 ei yhtään noin lämmintä päivää pk-seudulla! Siinä myös yksi tärkeimmistä syistäni matkustamiselle, kivutkin on tässä ja nyt.
Vierailija kirjoitti:
Hei tää on hyvä kysymys! Kiinnostaa mua myös. Ollaan keskituloinen perhe, mutta ei oikein oo vielä ymmärretty, että mikä siinä Thaimaassanniin viehättää. Me tehdään monta vähän halvempaa reissua esim lappiin, Lontooseen ym. Ihan uteliaisuuttani kysyn, jokaisella tietty oma makunsa:)
Thaimaa on aivan erilainen kuin lähikohteet Euroopassa. Siksi ymmärrän että joku haluaa sinne matkustaa mieluummin kuin monta pienempää matkaa.
Itsellä ei ole halua laittaa niin paljon rahaa matkailuun ja myös ekologisuuden takia tuntisin huonoa omatuntoa runsaasta lentomatkailusta.
Vierailija kirjoitti:
Hei tää on hyvä kysymys! Kiinnostaa mua myös. Ollaan keskituloinen perhe, mutta ei oikein oo vielä ymmärretty, että mikä siinä Thaimaassanniin viehättää. Me tehdään monta vähän halvempaa reissua esim lappiin, Lontooseen ym. Ihan uteliaisuuttani kysyn, jokaisella tietty oma makunsa:)
Lämpö.
Ei siinä sen kummempaa selitystä tarvita. Esim minulla on kipusairaus joka hellittää vasta kun lämpöä on 25 tai yli.
Lappi on kaunis mutta niin kylmä että tyydyn katselemaan sitä kuvista. Vuosia sitten ollut ihan tarpeeksi asiakkaiden kanssa, joka vuosi 1-2 vkon jakson. Mutta halvempi - ei ikinä!
Lontoossa, Berliinissä, Pariisissa jne jne . Kaikissa käynyt monta kertaa. Ei se Thaimaan lämpö estä kaupunkilomia:)
Me rakastetaan lämpöä! Ja jos haluaa talvella aurinkoa on mentävä aika kauas.
Matkustelemme aika paljon myös Thaimaan lisäksi.
Emme tupakoi, emme käytä juurikaan alkoholia, emme käy baareissa, joten käytämme ne rahat matkusteluun.
Palkkatasomme ei ole iso, mutta talo suht. maksettu ja asumiskustannukset kohtuulliset.
Thaimaa on kohteena helppo, hyviä hotelleja ja edullista olemista ja varma auringon paiste.
Rankan työelämän vuoksi kAipaamme myös rentoutumista.
No ei kahden keskituloisen taloudessa 5k reissuun kerran vuodessa ole mikään mahdoton summa.
Mihin tarkoitukseen ne rahat pitäisi aina säästää? Eikö voi nauttia matkasta ja kokemuksesta nyt kun on aikaa sekä rahaa? Jokainen meistä keskituloisista tajuaa että voi tulla ajat milloin reissut eivät onnistu enää, parempi nauttia vielä kun voi.