Lue keskustelun säännöt.
Ihanaa, vapaat loppu ja arki alkaa
Kypsä
27.12.2017 |
Ai että mä inhoan vapaita. Arkena oon yksin kotona taaperon kanssa ja mies töissä ja arki meillä sujuu vapaisiin verrattuna niin rattoisasti. Nää vapaat on sitten aivan tuskaa. Mulla ei ole mitään tekemistä, koska taapero kelpuuttaa vaan isin joka hommaan. Lisäksi miehen 9v poika on meillä aina, kun mies on vapaalla, joten sekin lisää ääntä taloon.
Jatkuvaa huutoa ja poikien tappelua ei vaan jaksa enää! Kun ollaan taaperon kanssa kaksin kotona taapero leikkii itsekseen ja mä pötkötän sohvalla, välillä leikitään yhdessä pikkuautoilla tai dubloilla. Nekin leikit on hiljaisia, jutellaan vaan. Me yleensäkin jutellaan paljon, mutta kukaan ei huuda eikä riehu. Välillä katsotaan elokuvaa, välillä mun valitsemaa ja välillä taaperon valitsemaa. Sekin on ihanan hiljaista touhua.
Tää helvetillinen möykkä vaan räjäyttää mun pään. Sekin jo pelkästään riittää, että isi on kotona. Taapero ja isi riehuu ja kiljuu, juoksee ja painii ja sekin meteli on ihan huumaava- Taapero myös kiukuttelee tavallista enemmän, johtuen varmaan siitä, että miehen ollessa kotona halutaan myös jutella aikuistan asioista ja tehdä aikuisten juttuja ja taapero ei tietystikään halua juuri kahvin juonnin aikana katsoa omaa elokuvaansa.
Kammoan jo etukäteen kaikkia pitkiä vapaita, sillä silloin tätä melua joutuu kuunnella niin pitkään, kun mies on kotona. 9v inisee huomiota ja pikkuveli kiusaa ja siitä ihan valtaisa huuto. Mies hermostuu ja huutaa, lopulta mäkin huudan kaikille, että nyt kaikki suut kiinni. Miten mahtavaa oiskaan päästä töihin, muttakun niitäkään ei löydy. Taaperon on nyt kolme ja jo pari vuotta oon töitä etsinyt.
Onko muita, jotka viihtyy paremmin arkena yksin kotona lasten kanssa, kun koko perheen voimalla lomilla? Jos tällaisia tuntoja löytyy, niin mistä se mieltymys teillä johtuu?
Kommentit (6)
Päätinpä vastata sulle. Pitkät lomat on varmaan aika monellekin lapsiperheelle hieman ongelmallisia eikä aina mitään ihanaa lomailua ja lötköilyä sen arjen vastapainoksi. Vanha vitsihän on että vanhempi tokaisee loman loputtua että ihanaa että pääsee taas töihin lepäämään...
Ei se loman viettäminen yksin lasten kanssa ainakaan mitään herkkua ole varsinkin jos on pienet paljon hoitoa ja huomiota vaativat lapset. Itselläni ei kyllä ole mitään lomailua vastaan jos sen pystyy tekemään juurikin koko perhe yhdessä eli vastauksena: en inhoa pitkiä lomia koko perheen kanssa mutta ehkäpä inhoa pitkiä lomia yksin lasten kanssa koska on paljon raskaampaa silloin kuin arkena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päätinpä vastata sulle. Pitkät lomat on varmaan aika monellekin lapsiperheelle hieman ongelmallisia eikä aina mitään ihanaa lomailua ja lötköilyä sen arjen vastapainoksi. Vanha vitsihän on että vanhempi tokaisee loman loputtua että ihanaa että pääsee taas töihin lepäämään...
Ei se loman viettäminen yksin lasten kanssa ainakaan mitään herkkua ole varsinkin jos on pienet paljon hoitoa ja huomiota vaativat lapset. Itselläni ei kyllä ole mitään lomailua vastaan jos sen pystyy tekemään juurikin koko perhe yhdessä eli vastauksena: en inhoa pitkiä lomia koko perheen kanssa mutta ehkäpä inhoa pitkiä lomia yksin lasten kanssa koska on paljon raskaampaa silloin kuin arkena.
Joo, siis mulla on se etu, et ei ole kuin yksi taapero kaverina. Taapero on tosi rauhallinen ja hiljainen kun ollaan kaksin. Mä oon aina ollu jotenki ääniherkkä ja en tiedä miksi kuvittelin, että sen oman piltin ääni ei olisi rasitteeksi...
Tähän arkeen kun lisää 9v, jonka ääni on hirvein maailmassa ja sit taaperokin villiää ja mies ja mä ollaan niin kinteenä, niin kyl tää arki on juhlaa. Kukaan ei huuda ja mullakin on joku paikka perheessä, kun taapero on mun seurassa. Vapailla roikkuu isin ja veljensä touhuissa ja tietty kiusaa niitä minkä kerkiää.
Mä pärjään arjessa lasten kanssa, kaikki hyvin. On paikalla sitten vain omat tai esikoisen tyttöystävä ja muiden kaveritkin. Ruokakattaus järjestyy juuri niin monelle kuin talossa on porukkaa. Ei ongelmaa.
Vaan kun mies on kotona, kuten nyt joulunpyhinä, ihan helvetti. Se kiukuttelee kaikille, raivoaa, on kuin pahinkin draama queen. Ei kestä mitään, ei mitään juttuja mitä on lasten kanssa arkielämäänkin sovittu. Tuon ison lapsen läsnäolo on kaikkein rasittavinta, Olisi helpointa elää lasten kanssa keskenään.
Onneksi tiistaina menemme töihin.
Ei ole tuollaisia ongelmia sinkulla, kauheeta mennä takas töihin.
Vierailija kirjoitti:
Mä pärjään arjessa lasten kanssa, kaikki hyvin. On paikalla sitten vain omat tai esikoisen tyttöystävä ja muiden kaveritkin. Ruokakattaus järjestyy juuri niin monelle kuin talossa on porukkaa. Ei ongelmaa.
Vaan kun mies on kotona, kuten nyt joulunpyhinä, ihan helvetti. Se kiukuttelee kaikille, raivoaa, on kuin pahinkin draama queen. Ei kestä mitään, ei mitään juttuja mitä on lasten kanssa arkielämäänkin sovittu. Tuon ison lapsen läsnäolo on kaikkein rasittavinta, Olisi helpointa elää lasten kanssa keskenään.
Onneksi tiistaina menemme töihin.
Onko lapset teidän yhteisiä vai sun?
Kyllä vihaan lomia ym aikoja, kun perhe kokoontuu. Viihdyn työssäni mies ja lapsensa tekevät mut sairaaksi.