Miten olette toipuneet uupumuksesta? Kertokaa!
Olen auttamistyössä, jossa kuuntelen ihmisten huolia. Meillä on lapsia. Olen loppuvuotta kohti uupunut täysin ja se pelottaa minua :(. Olen ulkonäöltäkin vanhentunut ja jotenkin täysin nuupahtanut. Arki tuntuu raskaalta suorittamiselta, mitään harrastuksia en enää jaksa ja olen vain yrittänyt selvitä. Herätys klo 5 ja uni on tullut koko syksyn vasta 23-00 välillä mikä ei minulle riitä. Kertokaa mikä on auttanut teitä? Poden syyllisyyttä ja ahdistaa kun en pysty antamaan lapsille samaa huomiota kuin ennen.
Kommentit (8)
Lääkäriin ja kerrot saman kuin tänne. Voi tulla pitkä sairasloma, uupumuksesta paraneminen kestää kauan.
Jos et aio lääkäriin, niin mieti mitkä ovat sinulle niitä palauttavia asioita, onko se metsässä kävely, lukeminen, maalaaminen, saunominen vai mikä. Koita tehdä niitä.
Vierailija kirjoitti:
Olen auttamistyössä, jossa kuuntelen ihmisten huolia. Meillä on lapsia. Olen loppuvuotta kohti uupunut täysin ja se pelottaa minua :(. Olen ulkonäöltäkin vanhentunut ja jotenkin täysin nuupahtanut. Arki tuntuu raskaalta suorittamiselta, mitään harrastuksia en enää jaksa ja olen vain yrittänyt selvitä. Herätys klo 5 ja uni on tullut koko syksyn vasta 23-00 välillä mikä ei minulle riitä. Kertokaa mikä on auttanut teitä? Poden syyllisyyttä ja ahdistaa kun en pysty antamaan lapsille samaa huomiota kuin ennen.
Jos vaan saisit jonkun 1-2 kertaa viikossa lasten seuraksi että pääset välillä ulos rumbasta. Mitä vaan mikä auttaa sinua itseäsi. Muista! Sinusta riippuu lasten hyvinvointi, anna itsellesi lupa tehdä sinulle sellaista hyvää jotta jaksat vuorostasi antaa hyvää lapsillesi. Oma aika, armollisuus itseä kohtaan, vähemmän vaatimuksia ja liian tiukkaa pilkun viilaamista. . . näiden ja tärkeiden harrastusten ja ihmissuhteiden avulla itse nousin uupumuksen ja ahdistuksen suosta.
Tsemppiä kaikille uupuneille. Siitä voi parantua.
Kynnys mennä työterveyteen on tosi iso. Sairaslomalle jääminen tuntuu hävettävältä, pelkään etten saa enää töitä kun olen näyttänyt olevani heikko :(. Kohta se taitaa kuitenkin olla ainoa vaihtoehto, myöntää tilanne. Tuntuu että nykyajan työelämässä ei saisi olla uupunut tai heikko.
Ahdistaa myös se kun ilo lapsista ja lapsiperheen elämästä on muuttunut kielteiseen suuntaan :(.
Ap
Ei ole edes lapsia mutta uuvuin silti. Kävin yksityisellä uupumusta paljon hoitavalla terapeutilla (psykoterapiaa). Kierre oli ihan typerä ja oman pään sisällä - jos en olisi mennyt ajoissa omin päin hoidattamaan ajatuksia niin olisin varmasti jäänyt myöhemmin pitkälle sairaslomalle. En halunnut myöskään mennä työterveyteen kun en kokenut olevani varsinaisesti sairas tai masentunut tmv.
Suosittelen lämpimästi terapiaa. Jo ennen kuin uupumus vie voiton.
Nämä ovat toimineet minulla:
- Aikaisin nukkumaan vaikka jo klo. 21 ja unta joka yö 8-10 tuntia
- Viimeinen tunti ennen nukkumaan menoa lukemista, ei ruudun tuijottamista
- Kofeiini pois ruokavaliosta sillä se ylläpitää kroonista stressiä
- Hyvin terveellinen ja ravintorikas ruokavalio, pois sokeri ja herkut
- Liikuntamuotona rauhallinen kävely
- Ravintolisät kuten monivitamiinit
- Kuuriluontoisena mäkikuisma toimii hyvin
- Murheiden ja huolien kirjoittaminen ylös
- Pois kaikki ylimääräinen stressi ja kaikki turhat kuormitustekijät
Mä olen kanssa uupunut, mutta en tiedä johtuuko iästä vai kokemuksista tässä parin vuoden sisään. Veriarvot normaalit, mutta olen kuin haamu, varjo entisestäni. Tosin olen passivoitunut täysin ja tehnyt vain pakolliset. Käyn töissä ja haluankin käydä.
Nosto