Lue keskustelun säännöt.
Voi kertokaa mulle mitä teen tuon 1,5v kanssa?!
05.10.2007 |
Yhtäkkiä alkanut aivan mahdoton kausi, tänäänkin heti aamusta asti ollut kiusaa tekemässä, eli siis kaikkea sellaista minkä aivan varmasti tietää kielletyksi. No, ajattelin sitten että lähdetään ulos niin on lapsella tekemistä... Mutta uloslähtökin täyttä tuskaa, pukeminen kiukuttelua ja rappusia ei suostu kulkemaan itse alas eikä ylös, vaikka hyvin kyllä osaa. Ulkona leikkii jonkun aikaa nätisti mutta siiten alkaa karkailu....
Tilannetta ei yhtään helpota se, että itse olen raskaana 34+ viikoilla, ja pojan kantaminen ym. alkaa olla aika raskasta, ja muutenkaan ei ole pinna ihan pisimmillään.... Enkä kaipaa saarnaa että miksi teet toisen jos et yhtäkään jaksa hoitaa, meillä tosiaan nämä ongelmat alkanut ihan vasta, ennen oli oikein kiltti poika ja uskoi mitä sanotaan.
Kaikista ärsyttävimmältä tuntuu että kun kiellän tai vaikka poika huomaisi että olen vihainen niin nauraa vain päälle... Eli jotain hyviä vinkkejä jos voisi joku antaa!
Kommentit (5)
sitä se alkaa tuon ikäisen kanssa olla. Itse " taistelen" kahden pian 2-vuotiaan kanssa ja rv35. Jotenkin kummasti sitä on alkanut suodattaa aika paljon, pitää vain huolta etteivät itseään/ toisiaan telo ;)... Koitappa kiinnittää taaperosi huomio " sallittuihin" positiivisiin juttuihin kun kielletyt leikit alkaa kiinnostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika 1v7kk... Joskus aivan mahdoton meno päällä! Ruokapöydässä sotkee ruoan kanssa, heittelee mukiaan, kaataa mukia tahallaan ja sotkee pöytää... Pukeminen ei meinaa onnistua ollenkaan!!!! Rimpuilee ja lähtee pakoon. Ulkona karkailee myös, eikä usko mitään.
No, todella rasittava ikä siis meneillään. Mutta eiköhän sitä järkeä päähän pikkuhiljaa ala tulla... Vai tuleeko????
Mulla kaksi vanhempaakin lasta ja tällaistahan se oli ekat vuodet...
Yleensä harhautus onnistuu parhaiten. Ruokapöydässä puhutaan traktoreista ja katellaan tielle. Tai puettaessa puhellaan minne ollaan menossa ja keitä siellä nähdään.
Kovasti tsemppiä vaan!!
ja tuo vaihe on enää muisto vain. Esikoisen kanssa se tuntui ihan äärettömän ärsyttävältä ja raskaalta, mutta kuopuksen kanssa osasi ottaa jo rennommin. Meillä vaihe meni molemmilla ohitse 2,5-vuoden ikään mennessä. Uutta uhmaa/tottelemattomuuskautta odottelen kuopuksella alkavaksi. Esikoisella se tuli vähän yli 3-vuotiaana, mutta onneksi hyvin lievänä.
Pahoin pelkäsinkin että tämä on nyt sitä uhmaikää... Mutta kai tämä joskus menee ohi...! Onneksi sentään nukkuu päiväunet niin saa mamma välillä vähän levätä :) Mutta siis ei taida juurikaan muu ilmeisesti nyt auttaa kuin pitkä pinnaisuus... Olisko jollakin myynnissä pinnanjatketta??
-ap
aika auttaa. ne kasvaa kyllä. sitä odotellessa: pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä, rajoja ja rakkautta. oikotietä ei valitettavasti ole.