Miksi lasten annetaan sotkea kylässä? En halua enää lapsivieraita meille :(

Niin sitä käy kun lapsia tulee, prioriteetit vaihtuu ja lapset on aina ensimmäisenä.

Muistan vieläkin kun sukulainen taaperolapsineen vieraili lapsuudenkodissa, ja me teinit saatiin huudot siitä että oltiin käpälöity uuden litteän tv:n näyttöä. Mutta näytössä olikin 2-vuotiaan kämmentaidetta.

Huonosti käyttäytyvien lasten vierailu jää yhteen.

Moukkamaisin ja välinpitämättömin äiti on ollut oikein tohtorisnainen. Lapset hakkasivat pianoa kuin raivohullut, rupesivat aukomaan lipstonlaatikoita että löytyykö mitään.

Toiseksi tyrmäävin oli tyttökaksikko, joka livahti saman tien makkariin, vaikka ovi oli suljettu tarkoituksella. Kauhea kiljunta, siellä pomppivat sängyssä. Myöhemmin riehuivat olohuoneessa niin että oli pakko kysyä, että mitä siellä tapahtuu.

Lapset eivät tervehtineet, katsoneet silmiin, kysyneet lupaa mihinkään, puhuneet meille sanaakaan, vaan olivat kuin hotellissa.

Hyvin käyttäytyvät lapset viedään ensimmäisenä käsipesulle. Heille vanhemmat muistuttaa, että vessanovea lukuunottamatta ovia ei saa avata. Mitään ei oteta omin luvin. Ruoka syödään pöydässä ja sen jälkeen pestään kädet.

Ja tosiaan, isäntäväki ei ole palvelijoita eikä robotteja: heidän kanssaan puhutaan.

Saman olen huomannut. Olen aina ollut tavallinen, siisti ihminen. En missään nimessä mikään siisteysfriikki tai lotrannut käsideseillä ulkomailla. Silti pyyhin lapsiltani joka ikinen kerta kädet ja naaman, jos söivät itse - erityisen tarkasti katsoin kyläpaikoissa, etteivät vahingossakaan sotke mitään. Lapset eivät saaneet koskea mihinkään, jos ei ollut lupa. Sohvilla istuttiin, eikä hypitty. 

Omani ovat nyt teini-ikäisiä ja meillä käy välillä pikkulapsiperheitä kylässä. Se on oikeasti jo uuvuttavaa, miten stressaan koko kyläilyn ajan niiden sotkemisesta. Tarjoan vain sellaista ruokaa, joka on superhelppo siivota seinistä, matoista ja sohvista. Ei siis enää jäätelöä ja mustikoita tai mitään rasvaista. Porkkanakin on tosi huono, kun sitä mukeltaa suussa tarpeeksi ja sylkäisee sitten jonnekin sohvannurkkaan - porkkana värjää nopeasti ja pysyvästi. Samoin punajuuri. 

Nyt ei ole kyse edes lasten huonosta käytöksestä, vaan vanhempien välinpitämättömyydestä. Lapset eivät heitä ruokaa tai kilju tai roiku verhoissa. Mutta se sotkeminen - ai että ottaa pannuun vanhempien takia.

Meillä on itselläkin useampia pieniä lapsia, mutta olen kyllä huomannut samaa.

Liian usein joutuu komentamaan muiden lapsia meillä kun yrittävät kiusata lemmikkejä, hyppiä sohvilla, repiä verhoja, hakata televisiota... Vanhemmat eivät itse kiinnitä mitään huomiota lastensa tekemisiin.

Meidän keittiössä ei murustaminen ja sotkeminen haittaa, mutta kyllä pöydästä lähtiessä pitää käydä pesemässä kädet jos on syöty jotakin sotkevaa.

Tosin, omien sukulaisteni mielestä olen "natsimutsi" kun vaadin lapsiltani käytöstapoja (sohvilla ei seistä, kaapeille ei mennä omin luvin, ei huudeta, kädet pestään kun on syöty jne.) myös kylässä, kun "lapset on lapsia".

Ja sama on se tuhoaminen. Meillä käy yksi lapsi, joka paiskoo ja pudottelee pleikkaohjaimia lattialle koko ajan. Samoin kaataa juomia lattialle, roikkuu ovenkahvoissa, repii suihkusekoittajaa jne. Siis ihan kammottava täystuho, 

Kun lapsi syö kahvipöydässä, niin kyllä siitä vaan tahtoo muutama murunen tulla väkisinkin. Jos tarjolla on suklaakeksiä ja muuta helposti sotkevaa, niin sotkua tulee enemmän. Pulla, kovat keksit jne. menee vähemmällä sotkulla. Autan (rajoitan sotkua) sen minkä kohtuudella voin, mutta mielestäni lapsillakin on oikeus ottaa herkkuja kahvipöydästä.

Siitä sen sijaan olen omien lapsieni kohdalla ehdoton, että tarjoilut syödään pöydässä ja sen jälkeen pestään naama ja kädet. Ja vieraassa paikassa käyttäydytään asiallisesti (sohvatyynyjä ei nuolla tai imeskellä, koriste-esineitä ei lähmitä jne.)

Toki vanhemmilla on vastuu lapsistaan, mutta itsekin voit emäntänä vaikuttaa sotkun määrään. Kun vieraaksi tulee tenavaikäisiä niin tarjottavista kannattaa jättää pois pahimmat tahmaajat. Emäntä voi ihan hyvin ohjata tahmatassuja nätisti tyyliin "syödään ensin ja sitten vasta leikkimääń" "tuleppas tänne, niin täti pyyhkii nassun ennen kuin menet leikkimään" jne. Kun omat lapsesi ovat velä noin pieniä, niin teiltä löytyy varmaan vielä pienten lasten leluja ja kirjoja. Jemmaa näitä korillinen johonkin yläkaappiin ja nosta esiin, kun pikkuvieraat tulevat. Lasten aika kuluu ainakin hetkisen näiden parissa ja rähmivät vähemmän kiellettyjä esineitä.  

Aivan totta. En kestä näitä nykyvanhempia jotka eivät kiellä lasta, eivätkä aseta rajoja. Prismassakin pitää itse ryhtyä ojentamaan lapsia kun hyökkäilevät päälle hyllyjen välistä. Nyt käytöstavat kunniaan joka perheessä! Apinalaumat kuuluvat eläintarhoihin!

Vierailija kirjoitti:

Kun lapsi syö kahvipöydässä, niin kyllä siitä vaan tahtoo muutama murunen tulla väkisinkin. Jos tarjolla on suklaakeksiä ja muuta helposti sotkevaa, niin sotkua tulee enemmän. Pulla, kovat keksit jne. menee vähemmällä sotkulla. Autan (rajoitan sotkua) sen minkä kohtuudella voin, mutta mielestäni lapsillakin on oikeus ottaa herkkuja kahvipöydästä.

Siitä sen sijaan olen omien lapsieni kohdalla ehdoton, että tarjoilut syödään pöydässä ja sen jälkeen pestään naama ja kädet. Ja vieraassa paikassa käyttäydytään asiallisesti (sohvatyynyjä ei nuolla tai imeskellä, koriste-esineitä ei lähmitä jne.)

Toki vanhemmilla on vastuu lapsistaan, mutta itsekin voit emäntänä vaikuttaa sotkun määrään. Kun vieraaksi tulee tenavaikäisiä niin tarjottavista kannattaa jättää pois pahimmat tahmaajat. Emäntä voi ihan hyvin ohjata tahmatassuja nätisti tyyliin "syödään ensin ja sitten vasta leikkimääń" "tuleppas tänne, niin täti pyyhkii nassun ennen kuin menet leikkimään" jne. Kun omat lapsesi ovat velä noin pieniä, niin teiltä löytyy varmaan vielä pienten lasten leluja ja kirjoja. Jemmaa näitä korillinen johonkin yläkaappiin ja nosta esiin, kun pikkuvieraat tulevat. Lasten aika kuluu ainakin hetkisen näiden parissa ja rähmivät vähemmän kiellettyjä esineitä.  

Miksi mielestäsi emännän pitäisi jotenkin huolehtia vieraiden lasten pesusta ja putsauksesta?

Sitä tässä juuri yritetään selittää lasten omille vanhemmille, että se on TEIDÄN tehtävänne huolehtia, että lapsenne käyttäytyvät ja pöydästä lähtiessään ovat puhtaita!

Veljen nuorimmainen on myös tällainen täystuho. Roikkuu ovenkahvoissa, remppaa ovia ja laatikoita, tonkii kissanvessaa, kaataa kukkaruukkuja, renkuttaa keinutuolia, repii kaiken lattialle, kävelee ympäriinsä syötävän kanssa ja levittelelee muruja ja ruokaa pitkin poikin. Ainoa, joka yrittää kasvattaa ja komentaa, on isoveli. Isää ei kiinnosta ja äiti ei ilmeisesti jaksa (tai ei kiinnosta). Siinä vaiheessa sitten herätään ehkä, kun on työntämässä kissanpaskaa suuhunsa, mutta silloinkin vika on toki kissan omistajassa, eikä siinä, että sitä lasta voisi 1) kasvattaa ja 2) vahtia.

Sitten ovat ne vanhemmat, jotka vaihtavat kakkavaipan keskellä olohuonetta ja antavat lasten syödä samalla, kun vaeltavat ympäri taloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapsi syö kahvipöydässä, niin kyllä siitä vaan tahtoo muutama murunen tulla väkisinkin. Jos tarjolla on suklaakeksiä ja muuta helposti sotkevaa, niin sotkua tulee enemmän. Pulla, kovat keksit jne. menee vähemmällä sotkulla. Autan (rajoitan sotkua) sen minkä kohtuudella voin, mutta mielestäni lapsillakin on oikeus ottaa herkkuja kahvipöydästä.

Siitä sen sijaan olen omien lapsieni kohdalla ehdoton, että tarjoilut syödään pöydässä ja sen jälkeen pestään naama ja kädet. Ja vieraassa paikassa käyttäydytään asiallisesti (sohvatyynyjä ei nuolla tai imeskellä, koriste-esineitä ei lähmitä jne.)

Toki vanhemmilla on vastuu lapsistaan, mutta itsekin voit emäntänä vaikuttaa sotkun määrään. Kun vieraaksi tulee tenavaikäisiä niin tarjottavista kannattaa jättää pois pahimmat tahmaajat. Emäntä voi ihan hyvin ohjata tahmatassuja nätisti tyyliin "syödään ensin ja sitten vasta leikkimääń" "tuleppas tänne, niin täti pyyhkii nassun ennen kuin menet leikkimään" jne. Kun omat lapsesi ovat velä noin pieniä, niin teiltä löytyy varmaan vielä pienten lasten leluja ja kirjoja. Jemmaa näitä korillinen johonkin yläkaappiin ja nosta esiin, kun pikkuvieraat tulevat. Lasten aika kuluu ainakin hetkisen näiden parissa ja rähmivät vähemmän kiellettyjä esineitä.  

Miksi mielestäsi emännän pitäisi jotenkin huolehtia vieraiden lasten pesusta ja putsauksesta?

Sitä tässä juuri yritetään selittää lasten omille vanhemmille, että se on TEIDÄN tehtävänne huolehtia, että lapsenne käyttäytyvät ja pöydästä lähtiessään ovat puhtaita!

Kuten jo kirjoitin: VASTUU ON VANHEMMILLA! mutta, jos vanhemmat ei kanna vastuutaan, niin emäntä voi ihan hyvin paikata vanhempien huonoa käytöstä ohjaamalla ja auttamalla kylässä olevia lapsia. Jos joku vanhempi tästä ottaa nokkiinsa, niin oma moka.

Mikään pakko ei ole, mutta moni emäntä (tai isäntä) on valmis näkemään hiukan vaivaa vieraiden viihtymisen eteen. Lapsiperheen osalta tämä vaivannäkö voi olla esim. vähemmän sotkevien tarjottavien valitseminen (jolloin vanhemman on helpompi valvoa, että lapsi ei aiheuta kohtuutonta sotkua kahvipöydässä) ja lelujen tarjoaminen, jolloin pikkuvieras viihtyy.  

Koska on erilaisia perheitä ja sääntöjä meillä tehdään selväksi meidän perheen säännöt ja aikuisena olen meillä vastuussa miten meillä käyttäydytään ja jos jonkun käytös ei miellytä asiasta keskustellaan eikä tulla palstalle jälkikäteen uhriutumaan.

Vierailija kirjoitti:

Huonosti käyttäytyvien lasten vierailu jää yhteen.

Moukkamaisin ja välinpitämättömin äiti on ollut oikein tohtorisnainen. Lapset hakkasivat pianoa kuin raivohullut, rupesivat aukomaan lipstonlaatikoita että löytyykö mitään.

Toiseksi tyrmäävin oli tyttökaksikko, joka livahti saman tien makkariin, vaikka ovi oli suljettu tarkoituksella. Kauhea kiljunta, siellä pomppivat sängyssä. Myöhemmin riehuivat olohuoneessa niin että oli pakko kysyä, että mitä siellä tapahtuu.
Lapset eivät tervehtineet, katsoneet silmiin, kysyneet lupaa mihinkään, puhuneet meille sanaakaan, vaan olivat kuin hotellissa.

Hyvin käyttäytyvät lapset viedään ensimmäisenä käsipesulle. Heille vanhemmat muistuttaa, että vessanovea lukuunottamatta ovia ei saa avata. Mitään ei oteta omin luvin. Ruoka syödään pöydässä ja sen jälkeen pestään kädet.

Ja tosiaan, isäntäväki ei ole palvelijoita eikä robotteja: heidän kanssaan puhutaan.

Minkälainen aikuinen ei osaa mennä sinne lapsen tasolle ja tervehtiä heitä katsomalla silmiin? Minkälainen aikuinen ei kysele lapsen kuulumisia tai ota heitä millään tavalla huomioon? Aikuisen tulisi jo osata peruskäytöstavat.

Vierailija kirjoitti:

Olen kolmen lapsen äiti. Sain omani hieman keskimääräistä nuorempana, alle kolmikymppisenä. Nyt kun omat ovat kouluikäisiä, kaverini alkavat saada lapsia. Olen välillä täysin äimistynyt siitä, miten paljon pienten lasten annetaan sotkea. Siis fiksut, kouluttautuneet ihmiset muuttuvat jotenkin välinpitämättömiksi, kun lapsia tulee. Etenkin, jos lapsia on enemmän kuin yksi.

Paras kaverini tuli meille eilen kahden lapsen kanssa. Aiemmin hän on ollut suorastaan hygieniafriikki, siisteyden perikuva ja ollut ensimmäisen lapsen kanssa myös siisteydestä huolellinen. Nyt heillä on kaksi lasta ja jotenkin kaiken vain annetaan olla, räät poskella ja rasvajäljet käsissä. Annetaan lapselle murustavaa ruokaa pöydässä niin, että lattia on aivan muruissa (eikä missään kivoissa kuivissa pullamuruissa, vaan kosteissa, mattoon imeytyvissä kuolamuruissa) ja lapsen annetaan lähteä pöydästä käsiä ja suuta pyyhkimättä.

Tämän saman olen huomannut KAIKISSA perheissä, ei vain tässä yhdessä. Miehen kanssa alettiin hämmästellä tätä pari vuotta sitten ja sen jälkeen on kiinnitetty huomiota. Ei oikein haluta enää kutsua näitä pikkulapsiperheitä meille, kun meidän lapset ovat jo isoja koululaisia ja koti on jo ns. normaali, siisti koti, eikä pikkulapsiperheen kaaos riepuineen, tuttipulloineen ja Duploineen.

Ärsyttää siivota ja pestä turhaan esim. sohvatyynyjä, kun nuo pullamurut ja räkäiset posket olisivat vanhempien, ei minun tehtävä.

Kauheata sanoa että itsellä samoja ajatuksia vaikka kotoa löytyy useampi lapsi mutta ovat jo vähän isompia...nään mielummin näitä vanhempia ilman lapsiaan : (

Oon yllättynyt tästä miten moni mainitsee että aina syönnin jälkeen pestään kädet ja naama. Onko tässä kyse jostain bolognesea kädellä kauhovista taaperoista? Omat lapset on 4v ja 6v enkä muista milloin viimeksi olisi pitänyt passittaa ruokapöydästä käsipesulle. Ruoka syödään aterimin, ja itse en osaa ajatella että keksin tai leivän syömisestä kädet niin likaantuisi (omatkaan). Ja esim. päiväkodissakin kädet pestään pöydästä noustessa vain tarvittaessa, ei mitenkään rutiinilla.

Ollaankohan me sellaisia kamalia sottapyttyvieraita 😲

Juuri näin! Mä lakkasin kutsumasta erästä kaveria kahden lapsensa kanssa, kun ruuan kanssa juostiin ympäri kämppää, ruokaa oli ikkunoissa, legoja kaiuttimien sisässä jne. Vahinkoja sattuu, ymmärrän, mutta tämä äiti istui kahvipöydässä ja juorusi, mä kipitin lasten perässä ja ohjasin. Olin aivan loppu sen vierailun jälkeen.

Toinen hämmentävä tilanne oli, kun pieni lapsi purki meidän pahvinkeräysastiaa. Se oli ihan ok mulle, pahvi olivat puhtaita ja sain ne helposti takaisin. Äiti katseli menoa ja totesi, että hän ei anna lapsen kotona repiä ja nuoleskella pahvia. Ok, kyllä se vähän niinku meilläkin on sun päätäntävallassa.

Ja kolmas. Meillä oli muutama tuttavaäiti lapsineen kylässä. Lapset kaikki yli neljä wee. Lapselleni oli pari joulukalenteria näkyvillä, joita kaksi näistä lapsista meni aukomaan! Mun lapsella ei ois tullut mieleenkään mennä kylässä koskemaan toisten kalentereihin, enkä tajunnut niitä siksi nostaa piiloon. Yksi lapsista myös haki vielä ulkovaatteissaan tarjottavia ja äitinsä, nähdessä tämän saaliin, kysyi että onko mulla pusseja, niin voivat ottaa kotiin mukaan...

Ei nykyisin ole enää millään mitään väliä. Ja jos kyseessä on erityislapsi, sille ei voi mitään. Ei se ole vanhemmillekaan kivaa.

Jos asiasta nyt noin täytyy valittaa katkaise välisi näihin ystäviin. Takuulla hekään ei jää noin epämiellyttävää ja toisia ymmärtämätöntä tiukkapipoa kaipaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonosti käyttäytyvien lasten vierailu jää yhteen.

Moukkamaisin ja välinpitämättömin äiti on ollut oikein tohtorisnainen. Lapset hakkasivat pianoa kuin raivohullut, rupesivat aukomaan lipstonlaatikoita että löytyykö mitään.

Toiseksi tyrmäävin oli tyttökaksikko, joka livahti saman tien makkariin, vaikka ovi oli suljettu tarkoituksella. Kauhea kiljunta, siellä pomppivat sängyssä. Myöhemmin riehuivat olohuoneessa niin että oli pakko kysyä, että mitä siellä tapahtuu.
Lapset eivät tervehtineet, katsoneet silmiin, kysyneet lupaa mihinkään, puhuneet meille sanaakaan, vaan olivat kuin hotellissa.

Hyvin käyttäytyvät lapset viedään ensimmäisenä käsipesulle. Heille vanhemmat muistuttaa, että vessanovea lukuunottamatta ovia ei saa avata. Mitään ei oteta omin luvin. Ruoka syödään pöydässä ja sen jälkeen pestään kädet.

Ja tosiaan, isäntäväki ei ole palvelijoita eikä robotteja: heidän kanssaan puhutaan.

Minkälainen aikuinen ei osaa mennä sinne lapsen tasolle ja tervehtiä heitä katsomalla silmiin? Minkälainen aikuinen ei kysele lapsen kuulumisia tai ota heitä millään tavalla huomioon? Aikuisen tulisi jo osata peruskäytöstavat.

Minun kaltainen ihminen. En pidä kakaroista. Pidän heidän vanhemmistaan, aikuisista ihmisistä. En vietä aikaani epämiellyttävien aikuistenkaan kanssa, miksi siis viettäisin aikaani tahmaisten, räkäisten ja meuhkaavien kakaroiden kanssa? Minun tehtäväni ei ole viihdyttää lapsia, koska en ole heitä kutsunut kylään. Jos tapaan ystäviäni, en halua tavata heidän räkäisiä kakaroitaan, saati viihdyttää niitä. Omat lapseni kasvatan, heitä rakastan, vieraat kakarat inhottaa.

"Käys äidin luona niin pyyhitään nenä ettei oo kohta sohvassa."

"Käsienpesun kautta. Ei kun ihan koko poppoo."

"Siirretäänkö tuolia vähän lähemmäs niin ei mee ruoka syliin, ootas mä autan..."

"Meillä ei saa makkarissa leikkiä piilosta, muut tilat on kyllä käytössä."

"Joo meillä ennen sai hyppiä sängyllä, mutta te ootte niin isoja että se sängyn pohja ei enää ehkä kestä, niin nyt ei saa."

"Kerätkää yhdessä ne legot lopuksi ettei jää kenenkään yksin siivottavaksi."

"Sillä ei saa leikkiä."

Yhtä ainoaa kertaa ei ole käynyt niin etteikö viesti olisi mennyt perille. Onko meillä jotenkin helppo tuttavapiiri, vai onko muiden mielestä liikaa jos joutuu itse joskus vieraallekin lapselle sanomaan? Mä olen ajatellut että se on vain elämää.