Mikä on ihmisellä, joka tarkkailee pienet vahingot ja 'kostaa' kaiken?
Kommentit (12)
_Entinen_ ystäväni oli juuri tämänkaltainen. Tyypillistä oli, että hänen virheitään ei saanut kommentoida samalla tavalla. Kostosta syntyi sota. Hänhän oli itse virheetön. Mutta kyllä elämä opettaa vielä heitäkin.
Siis tuntuu pitävän tarkasti silmällä, löytää mielestään negatiivisia valituksen aiheita ja sitten tuntuu kostavan niitä, pikemminkin kuin korjaisi omasta mielestään jotenkin huonosti olevaa seikkaa. Aika ahdistavaa.
Vierailija kirjoitti:
Siis tuntuu pitävän tarkasti silmällä, löytää mielestään negatiivisia valituksen aiheita ja sitten tuntuu kostavan niitä, pikemminkin kuin korjaisi omasta mielestään jotenkin huonosti olevaa seikkaa. Aika ahdistavaa.
Mutta ovatko siis nämä negatiiviset aiheet kuviteltuja vai ihan oikeasti olemassa olevia asioita/tapahtumia? Jos ovatkin ihan oikeita valituksen aiheuta. Ihmisillähän voi olla omat käsitykset mikä on hyvää ja mikä huonoa paitsi on myös asioita joista ei voi kiistellä eli sellaiset asiat mitkä eivät ole pelkästään mielipide asioita vaan ihan konkreettisesti todettavissa.
Itse en esim. välitä muiden tekemisistä ellei siitä ole varsinaisesti suoraa haittaa itselleni. En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä jotka rekisteröivät jonkun ihmisen kaikki tekemiset tai pohtivat mielessään toisten elämää ellei sillä ole jotain negatiivista vaikutusta suoraan tuohon pohtijaan. Joillain on aivan liian paljon aikaa ja henkisesti köyhä elämä kun sisältöä pitää ammentaa toisten tekemisistä.
Ai niin puhuit kostamisesta. No senkin ymmärrän ainakin silloin jos on oikeasti kokenut vääryyttä jonkun toimesta. Eihän se väärintekijäkään aina ymmärtä kuinka tollo on ollut. Silmät pyöreinä vaan että miksi se mua vihaa.
Mitä ovat tarkemmin "nuo pienet vahingot". Kuulostaa kyllä aika ympäripyöreältä. Eli jotain "vahinkoa" on nyt kuitenkin käynyt mistä joku on suuttunut?
Mä taas tiedän sellaisen ihmistyypin joka eka ensin ilkeilee ja käyttäytyy tosi pimeästi ja moukkamaisesti. Ja sitten kun toinen ei sulata tätä niin asiat yritetään lakaista maton alle "vahinkona" tai "en mä niin tarkoittanut", unohdetaan koko juttu ja äkkiä. Ei tajua omaa moukkamaisuuttaan. Tällainen henkilö harrastaa myös luvattoman paljon paskanpuhumista muista eikä lopeta ennenkuin jää kiinni.
Itse en kyllä nää tarpeelliseksi kostaa minua kohtaa olevia vääryyksiä. Tosiaan saatan vain niitä tarpeen tullen tarpeeksi tulleita vääryyksiä ilmoittaa itkemällä. Suoritan ikään puhdistuksen ja usein itku on niin pitkällä vääryyttä ettei enään jaksa. Eikä nimenomaan enään puhuminenkaan auta kun toinen on mennyt yli rajojen. Sitä vain ei saa korjattua enään kun on loukkaantunut pahasti.
Äitini on tuommoinen.
Eikä lopeta sitä vikojen ja virheiden etsimistä vaikka hänelle mitä sanoisi.
Ihan sairaan raskasta seuraa.
V-käyrää koeteltu joskus isolla kädellä ja siitä suivaantunut, kun meni yli heittämällä.