Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perukirjoitusasiaa: LESKEN antama ennakkoperintö vainajan perukirjaan?
09.12.2017 |
Miehen isä kuoli ja nyt tehdään perukirjoitusta. Sanon heti alkuun, että minut on aviopuolisona testamentilla suljettu perinnön ulkopuolelle, kuten kaikki järkevät nykyään tekevät. Myös omien vanhempieni testamentissa on tuo lause ja se on vain ja ainoastaan fiksua. En siis ole kärkkymässä appiukon perintöä, kunhan yhdessä ihmettelemme puolison kanssa.
Mieheni sai äidiltään n. 20 vuotta sitten ennakkoperinnön, arvoltaan n. 15.000 €. Tämä oli kesämökkitontti ja siitä tehtiin asianmukaiset paperit. Tontti oli yksin tämän leskeksi nyt jääneen äidin nimissä, oli hänen perintöään. Asiassa ei ole mitään salattavaa, siitä on maksettu verot ja lahjakirja on myös leskelllä.
Nyt tämän ennakkoperinnön lahjakirja halutaan miehen isän perukirjaan merkittäväksi, vaikka ko. ennakkoperintö ei siis liittynyt vainajaan mitenkään. Tarvitaanko tämä siis lesken tasingon määrittämistä varten vai miksi? Elävän lesken perintöähän ei tässä olla jakamassa, vaan vainajan.
Hämmentää meitä siksi, että miehen veli, joka siis nyt pesän asiaa hoitaa, on sitä mieltä, että hänen viime vuonna saamansa, sukupolvenvaihdoksen nimellä tehty n. 200.000 € arvoinen ja nimenomaan vainajan omaisuudesta tehty siirto ei kuulu perukirjoitukseen mitenkään, sitä ei tarvitse edes mainita, mutta tämä kuuluu olla siellä määritettäessa tämän toisen veljen (=mieheni) lakiosaa jne.
Ja korostan, että TIETENKIN miehen saama ennakkoperintö(kin) tulee ottaa huomioon perinnönjaossa, mutta järki sanoisi että vasta sitten, kun aikanaan jaetaan nyt elossa olevan lesken omaisuutta hänen kuoltuaan. Hän yksin on antanut ko, ennakkoperinnön.
Osaako joku palstajuristi vastata miksi näin?
Kommentit (7)
Pyytäkää lakimiestä tekemään perukirja. Miehen veli ajaa omaa asiaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lahjavero maksettu, niin eihän sitä sitten oteta perintönä huomioon. Jos ei olisi maksettu, maksettaisiin vero perintöverona ennakkoperintönä.
Vero on maksettu ja asiasta on kaikki paperit, jotka on nyt myös verolappua myöten lähetetty veljelle.
Miehen veli on sitä mieltä että tämä äidin antama ennsäakkoperintö pienentää tässä vaiheessa mieheni lakiosaa (isänsä jälkeen, vaikka isä ei omistanut ko. tonttia). Koska tilanne on se, ettei pesässä leskelle kuuluvan tasingon jälkeen ole maksaa lakiosaa toiselle veljelle (=mieheni), koska tämän isoveljen saama ennakkoperintö joka meni sukupolvenvaihdoksena (metsää) oli niin iso, käytännössä koko heidän isänsä omaisuus. Nyt siis veli miettii että lesken kuuluisi maksaa ns. omistaan mieheni lakiosa heidän isänsä jälkeen.
Kuulostaa minusta ihan älyttömältä emmekä näin halua. Mutta mies haluaa turvata omien lastensa oikeudet ja vaatii siksi nyt lakiosaansa tuon hämmentävän sukupolvenvaihdoksen vuoksi.
Miehen veli on ihan oikeassa. Perukirjaan merkitään sekä vainajan että lesken omaisuus sekä mahdolliset ennakkoperinnöt, kohdistuivatpa ne kumman tahansa omaisuuteen. Perinnönjaossa vainajan jälkeen sillä ei ole merkitystä, että miehesi sai äidiltään (leskeltä) ennakkoperinnön, mutta perukirjassa tämän asian on syytä olla. Muuten tulee isompia ongelmia, kun äiti kuolee.
Jos verottaja on hyväksynyt sukupolvenvaihdoksen kauppana, niin sitten se on kauppa eikä lahja. Sen ei tarvitse perukirjassa näkyä mitenkään. Nykyisin ei ole enää voimassa lakia, joka velvoittaa tilan jatkajaa maksamaa ns. sisarosuudet.
Ottakaa oikea juristi perukirjan tekoon. Nyt teitä yritetään kusettaa raskaalla kädellä. Järkesi on oikeassa. Maksoi meille vuonna 2009 noin 400 euroa ja mummin kuoltua 2015 noin tonnin, oli hankalampi keissi. Kannattaa maksaa! Ette allekirjoita perukirjaa vaan ottakaa juristi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lahjavero maksettu, niin eihän sitä sitten oteta perintönä huomioon. Jos ei olisi maksettu, maksettaisiin vero perintöverona ennakkoperintönä.
Vero on maksettu ja asiasta on kaikki paperit, jotka on nyt myös verolappua myöten lähetetty veljelle.
Miehen veli on sitä mieltä että tämä äidin antama ennsäakkoperintö pienentää tässä vaiheessa mieheni lakiosaa (isänsä jälkeen, vaikka isä ei omistanut ko. tonttia). Koska tilanne on se, ettei pesässä leskelle kuuluvan tasingon jälkeen ole maksaa lakiosaa toiselle veljelle (=mieheni), koska tämän isoveljen saama ennakkoperintö joka meni sukupolvenvaihdoksena (metsää) oli niin iso, käytännössä koko heidän isänsä omaisuus. Nyt siis veli miettii että lesken kuuluisi maksaa ns. omistaan mieheni lakiosa heidän isänsä jälkeen.
Kuulostaa minusta ihan älyttömältä emmekä näin halua. Mutta mies haluaa turvata omien lastensa oikeudet ja vaatii siksi nyt lakiosaansa tuon hämmentävän sukupolvenvaihdoksen vuoksi.
No jos siellä on tehty sukupolvenvaihdos, niin siitä on kauppakirjat ja pitää olla myös tieto siitä, miten tuo 200 000 e on maksettu. Sukupolvenvaihdos ei ole lahja, se on kauppa, johon liittyy verotuksellisia huojennuksia, mutta rahan täytyy vaihtaa omistajaa edes velkakirjan muodossa.
Selityksesi on nyt niin sekava, ettei siitä ota selvää, koska välillä puhutennakkoperinnöstä, välillä lahjasta,välillä sukupolvenvaihdoksesta. Yritä nyt päättää, mitä on tehty ja millä nimikkeellä. Ja kyllä, lahjaksi annettu tontti voidaan määrittää myös ennakkoperinnöksi, mutta yleensä lahjakirjaan merkitään, onko niin tarkoitus tehdä vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lahjavero maksettu, niin eihän sitä sitten oteta perintönä huomioon. Jos ei olisi maksettu, maksettaisiin vero perintöverona ennakkoperintönä.
Vero on maksettu ja asiasta on kaikki paperit, jotka on nyt myös verolappua myöten lähetetty veljelle.
Miehen veli on sitä mieltä että tämä äidin antama ennsäakkoperintö pienentää tässä vaiheessa mieheni lakiosaa (isänsä jälkeen, vaikka isä ei omistanut ko. tonttia). Koska tilanne on se, ettei pesässä leskelle kuuluvan tasingon jälkeen ole maksaa lakiosaa toiselle veljelle (=mieheni), koska tämän isoveljen saama ennakkoperintö joka meni sukupolvenvaihdoksena (metsää) oli niin iso, käytännössä koko heidän isänsä omaisuus. Nyt siis veli miettii että lesken kuuluisi maksaa ns. omistaan mieheni lakiosa heidän isänsä jälkeen.
Kuulostaa minusta ihan älyttömältä emmekä näin halua. Mutta mies haluaa turvata omien lastensa oikeudet ja vaatii siksi nyt lakiosaansa tuon hämmentävän sukupolvenvaihdoksen vuoksi.
No jos siellä on tehty sukupolvenvaihdos, niin siitä on kauppakirjat ja pitää olla myös tieto siitä, miten tuo 200 000 e on maksettu. Sukupolvenvaihdos ei ole lahja, se on kauppa, johon liittyy verotuksellisia huojennuksia, mutta rahan täytyy vaihtaa omistajaa edes velkakirjan muodossa.
Selityksesi on nyt niin sekava, ettei siitä ota selvää, koska välillä puhutennakkoperinnöstä, välillä lahjasta,välillä sukupolvenvaihdoksesta. Yritä nyt päättää, mitä on tehty ja millä nimikkeellä. Ja kyllä, lahjaksi annettu tontti voidaan määrittää myös ennakkoperinnöksi, mutta yleensä lahjakirjaan merkitään, onko niin tarkoitus tehdä vai ei.
Joo, on sekavaa. On sekavaa meillekin. Testamentissa tämä veljen saama osuus on mainittu niin että poikamme xx (=veli) tulee saamaan henkilön yy (=vainaja) kuoltua henkilön yy omistaman metsätilan (yli 300 hehtaaria). Omistusoikeus siirtyy välittömästi henkilön yy kuoltua, vaikka puoliso olisi yhä elossa.
Testamentissa se on siis mainittu tavallisena perintönä, mutta veljen mukaan se on tehty kuitenkin sukupolvenvaihdoksena, ei ennakkoperintönä. Tästä pitäisi siis olla kauppakirja, mutta veli ei suostu sitä esittämään, koska se ei -kuten sanoit - kuulu perukirjaan, koska on kauppa. Tämä on veljen mukaan tapahtunut vuonna 2016.
Joo, juristi varmaan asialle, alkaa olla niin väsyttävää tätä säätää.
Alue: Aihe vapaa
Jos lahjavero maksettu, niin eihän sitä sitten oteta perintönä huomioon. Jos ei olisi maksettu, maksettaisiin vero perintöverona ennakkoperintönä.