Pärjääkö as-vanhempi eron jälkeen toisena käytännön huoltajana?

Onko teillä tietoa, onko tämmöisiä tapauksia ollut?
Diagnoosin saanut, ”puoliammattilaisen” näkemykseni mukaan ihan näkyvästi oireileva as ja add.
Onko ollut eron jälkeen yhteishuoltajuus ja onko tää henkilö pärjännyt lapsen kanssa siinä määrin, että voi olla arjessa tai lomilla ainoa vastuussa oleva vanhempi, kaksin lapsen kanssa?
Ei ole omasta tilanteesta kyse, vaan ystävän. Lähivanhempi on äiti, etävanhempi tää as-add-diagnosoitu isä. Lapsi alle kouluikäinen. Lapsi on isällä tietääkseni noin viisi päivää kerrallaan, joka toinen viikko. Eli enemmän kuin vanhanaikaisessa joka toinen vkonloppu. Näin ollut jo yli vuoden.
Ulkopuolisena mutta aika läheltä näyttää siltä, että äiti tekee ihan tajuttomasti töitä tuon eteen. Voiko olla niin, että hänen on pakko? Että ei edes saisi yksinhuoltajuutta, joka ois paljon helpompi vaihtoehto.
Lapsen isä on kunnollinen, hyvissä töissä ja huippukoulutettu. Ilmeisesti rakastava isä, mutta kaikki käytännön asiat menevät ihan perseelleen. Äiti on ihan uskomaton voimanpesä, mutta pelkään, ettei hän jaksa loputtomiin.