Onko joku muukin käskenyt oman puolisonsa pelastaa synnytystilanteessa itsensä eikä lasta jos jokin menee vikaan? Itsekästä vai järkevää?

Olet varmaan katsonut liikaa historiallisia sarjoja

Vierailija kirjoitti:

Olet varmaan katsonut liikaa historiallisia sarjoja

Itse asiassa en ole katsonut historiallisia sarjoja, mutta toki onhan tällaisia ollut muissakin.

Tuli vaan mieleen.

Lääkärit pyrkii vastaavassa tilanteessa pelastamaan äidin, jos pitää valita. Ei ole itsekästä.

Eikä ne edes kysy lapsen isältä vaan äiti on ensisijainen. Lähinnä ilmoittavat että pelastavat äidin (paitsi jos äiti on itse hoitotahdossaan ilmaissut toisin). Jos siis edes sanovat mitään ennen kuin tilanne on ohi.

Enpä haluaisi elää jos sen hintana on ollut oman lapsen kuolema.

Me käytiin toi keskustelu esikoisen kohdalla, ihan niin kuin sillä jotain väliä olisi ollut, lekuri tosiaan tekee ne päätökset siinä tilanteessa ei isä. Sanoin, että pelastaa lapsen eikä mua, johon mies totesi lakonisesti, että ei tule tapahtumaan, sut mä tunnen sitä vauvaa en, ja pelastan sen kenet tunnen ja rakastan. Seuraavien lasten kohdalla tilanne oli toinen, siinä olisi jäänyt sitten pieni lapsi äidittömäksi, joten omakin ajatusmaailma oli muuttunut. 

Vierailija kirjoitti:

Enpä haluaisi elää jos sen hintana on ollut oman lapsen kuolema.

Aika moni kuitenkin tekee abortin ja jää henkiin 🤔

Ei se isä sitä päätä. Äiti päättää itse. Jos ei kykene ilmaisemaan tahtoaan, niin äiti pelastetaan.

Ei sillä etteikö isäkin pienen lapsen kanssa voisi pärjätä, mutta kyllä musta on äidin velvollisuus olla jättämättä isää yksin pienen lapsen kanssa pärjäämään.

Lääkärit pyrkivät pelastamaan äidin jos ei molempia voida säästää. Puolisolta ei tällaisia kysellä, että kumman annetaan mennä.

Luultavasti harmittaisi oma kuolema mutta en varmaan pystyisi elämään tiedon kanssa että lapseni on kuollut, koska halusin elää. Ns. eloonjääneen syyllisyys.

Mutta onneksi tuollaisia tilanteita ei tule kuin äärimmäisen harvoin.

Ja mua kiinnostais tietää faktojen latelemisen sijaan, jos leikitään että isällä olisi päätäntävalta, mitä mieltä olette asiasta :D

Ihan oikeasti joku kuvittelee että ko. tilanteessa kysyttäisiin isältä toimintaohjeita? Kas kun ei heitetä kruunaa ja klaavaa.

Luojan kiitos, että tässä maassa tolkun lääkärit päättävät asiasta, ei joku hurmoshenkinen isä.

Ei ole itsekästä ollenkaan. On kamalaa jos tuore isä menettää naisen jonka kanssa piti jakaa vanhemmuus ja perustaa perhe, naisen jota rakastaa. Siinä sitten surun keskellä yksin (varsinkin miehenä Suomessa kun pitää monissa piireissä olla vähän juro vieläkin :c onneksi menossa parempaan suuntaan) ja vielä pitää yksinhuoltajuuskin yhtäkkiä osata, varautumatta.

En ikinä voisi vaatia rakasta miestäni käskemään lääkäreitä jättämään minut kuolemaan. Lapsen menetyksestä voimme toipua yhdessä, minun menetyksestäni joutuu toipumaan mies yksin sekä lapsi kasvamaan ilman äitiä - vieläpä niin ettei koskaan tuntenutkaan häntä. En tuntenut omaa isääni ja olen aina ollut siitä surullinen. En ikimaailmassa haluaisi sellaista tehdä omalle lapselleni viimeisenä tekonani maan päällä, oman ajatusmaailmani mukaan olisin silloin toiminut julmasti.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole itsekästä ollenkaan. On kamalaa jos tuore isä menettää naisen jonka kanssa piti jakaa vanhemmuus ja perustaa perhe, naisen jota rakastaa. Siinä sitten surun keskellä yksin (varsinkin miehenä Suomessa kun pitää monissa piireissä olla vähän juro vieläkin :c onneksi menossa parempaan suuntaan) ja vielä pitää yksinhuoltajuuskin yhtäkkiä osata, varautumatta.

En ikinä voisi vaatia rakasta miestäni käskemään lääkäreitä jättämään minut kuolemaan. Lapsen menetyksestä voimme toipua yhdessä, minun menetyksestäni joutuu toipumaan mies yksin sekä lapsi kasvamaan ilman äitiä - vieläpä niin ettei koskaan tuntenutkaan häntä. En tuntenut omaa isääni ja olen aina ollut siitä surullinen. En ikimaailmassa haluaisi sellaista tehdä omalle lapselleni viimeisenä tekonani maan päällä, oman ajatusmaailmani mukaan olisin silloin toiminut julmasti.

Näin itsekin ajattelen. <3

Mikä olisi se tilanne nykymaailmassa, missä noin joutuisi valitsemaan?

aivan tyhmää lätinää tämä isä päättää, ei se isä mitän päätä eikä äitikään vaan LÄÄKÄRI joka pyrkii pelastamaan molemmat ja jos ei voi molempia niin silloin äidin joka on jo elävä yhteiskunnan jäsen. Lisäksi jos ei ole vanhempaa niin sitten sitä ei ole se ei ole mitenkään julmaa vanhemmalta olla kuollut, silloin on kuollut siinä se. Minulla ON isä mutta joka ei ole osannut olla isä SE vasta julmaa on.

Kun minä aikoinaan synnyin 8 km jälkeen ennenaikaisena ja perätilassa vaikeassa synnytyksessä isältäni kysyttiin kumpi jätetään henkiin äiti vai lapsi. Isä vei vastauksen hautaan, en tiedä mitä oli sanonut. Kumpikin onneksi selvittiin.

Luultavasti omalla kohdalla toivoisin että mies valitsisi minut, ihan hirveä tilanne!

Ystäväni veli joutui valitsemaan vaimon ja lapsen välillä, ei uskoisi nykyään enää noin voivan tapahtua ;( Valitsi vaimon. Ja raskausmyrkytys siihen kyseessä.

Kun minä sain raskausmyrkytyksen , tämä ystäväni järkyttyi pahoin muistojen noustessa pintaan.

Olen ollut itse synnyttämässä niin että olin aika varma että kuolen. Päällimmäisenä minulla oli huoli että lapsi selviää. Emon vaistot on todella vahvat siinä, jos minulta olisi siinä kysytty kumpi säästetään olisin sanonut vauva.