Olenko tulossa hulluksi?

ADD ja lievää masennusta? Miten ahdistus ja itsetuhoisuus ilmenee?

Sulle olisi hyvä tehdä koulupsykologin arvio. Kuulostaa siltä, että ainakin osittain ahdistus liittyisi siihen, että koet vaikeuksia eri oppiaineissa. Matematiikan ja maantiedon oppimisen vaikeuden taustalla voi olla esim. hahmotusvaikeuksia. Pyydä vanhempiasi varaamaan aika koulupsykologille.

Monilla nuorten suosimilla foorumeilla kuulen samankaltaisia elämäntilanteita. Yhdellä (muutama vuosi sinua vanhempi) alkoi tosissaan olla voimavarat lopussa ja pää tuntui sekoavan uuteen elämänvaiheeseen ja kaikkeen uuteen ympärillään. Hän teki masennustestinkin ja nyt hän sai sopivat lääkkeet. Nukkuu paremmin ja pystyy keskittymään paremmin asioihinsa ja opiskelemiseen.

Jossain elämäntilanteessa pää voi yksinkertaisesti olla liian täynnä kaikkea, eikä rahkeet tunnu riittävän.

Kannattaa ihmeessä mennä jollekin aikuiselle asiasta keskustelemaan, jotta oikeanlainen tuki ja apu löytyy. Suurinta osaa varmasti jännittävät tietynlaiset tehtävät. Jos tehtävä vie yöunet ja se kummittelee isona peikkona koko ajan mielessä, sekään ei ole epätavallista, mutta jotain ratkaisukeinoja tuollaiseen tilanteeseen pitäisi etsiä. Eikä sen etsiminen saa jäädä ikäisesi varaan yksinään. 

Lienee kyse motivaation puutteesta, silloin kaikki on vaikeaa; tehdään sitä mitä täytyy, sen sijaan että tehtäisiin sitä mitä halutaan.

Tähän auttaa, jos onnistuu löytämään jonkin uuden tai laajemman näkökulman, josta katsoen opiskeltavat asiat alkavat vaikuttaa mielenkiintoisilta. Perusongelma on ehkä eräänlainen irrallisuuden tunne, jossa et onnistu näkemään itseäsi osana sitä kokonaisuutta jota opiskeltavat asiat käsittelevät. Kuitenkin, todellisuudessa olet osa sitä kaikkea - kun astut ovesta ulos, kaikki se tulee vastaan loputtomassa määrässä erilaisia muotojaan. Tämän tajuaminen on kaikkein tärkeintä. Jos jokin ei nyt suju, ei se mitään, sujuu ehkä myöhemmin, siltä osin kuin tarpeen on.

Elämä on rankkaa. Koulu vielä rankempaa. 15-vuotiaana on kehitys herkässä vielä, ei se aina 18-vuotianakaan koulu suju täydellisesti. Ihan luonnollista ahdistua, minäkin olen aina ahdistunut koulun käynnistä. Nytkin pitäisi lukea kokeisiin. Luultavasti olet ylikuormittunut, ei kaikkeen tarvita diagnoseja. Vika ei ole sinussa, ympäristö luo paineita. Elämästä ei saa arvosanaa, jos yrittäminen ahdistaa, älä enää edes yritä. Kun luet, koita sulkea kaikki häiriötekijät pois, älä keskitä voimia siihen ajatukseen, että nyt on pakko taas oppia. Kokeile vaikka pelkästään lukea, ääneen tai mielessä. Luet vaan eteenpäin, etkä pysähdy tai stressaa sen aikana. Tsemppiä sulle.

Toivottavasti sulla on mahdollisuus kunnolla rentoutua välillä ja irtautua koulujutuista.

Mä olen aikuisopiskelija ja olen aika samantapaisissa tunnelmissa - tuntuu että en opi mitään eikä mikään jää päähän. Olen kuitenkin suoriutunut hyvin aiemmin, joten tiedän että suurin ongelma on ahdistuneisuus.

Yritä jakaa vaikeat ja isot asiat pienempiin osasiin ja keskity yhteen asiaan kerrallaan.

On todella tärkeää uskoa, että pystyy oppimaan.

Yritä suhtautua rauhallisesti. Jos et nyt opi jotain kunnolla, ei sillä ole oikeasti kauheasti väliä. Ja ahdistuneena ei kuitenkaan opi, joten parempi ottaa rennommin. Mielenterveytesi on tärkeämpää kuin koulumenestys.

Voisko joku auttaa sua esim. laskujen ja karttojen kanssa?

Jos et pärjää ahdistuneisuuden kanssa tai sulla on hahmotusvaikeuksia tms., saat niihin kyllä apua. 

Kirjoituksesi perusteella on ihan selvää, että et ole mitenkään tyhmä etkä luultavasti oikeasti millään lailla laiskakaan. Ahdistunut kyllä olet juuri nyt, mutta se ei välttämättä ole pitkäkestoista.

Tärkeintä olisi saada vähän rennompi ote ja itseluottamusta & tarvittaessa tukea ja apua joltakulta.

Kannattaa ehdottomasti myös syödä hyvin ja juoda tarpeeksi vettä. Tee jotain rentouttavaa (esim. musiikinkuuntelu, kävelylenkki, pelaaminen, eläinten silittely, juttelu jonkun kanssa, päiväkirjaan kirjoittaminen) ennen kuin käyt jonkin vaikean asian kimppuun. Kaikki sujuu paljon helpommin, jos saa olonsa ensin rennommaksi ja paremmaksi.   

Vältä kahvia ja muutenkin kofeiinia, koska se lisää monilla ahdistuneisuutta ja keskittymisongelmia.

Sinulla nyt menee työminä kokonaan tunne elämän myllerrykseen ja vaikutat ylikuormittuneelta. Älä tuomitse itseäsi sillä tilanne on hyvin ymmärrettävissä. Voisitko puhua jollekin aikuiselle joka olisi ammatti ihminen :)! Tänne kirjoittamisen ohella?

Jatkan vielä, että et siis tosiaankaan ole tulossa hulluksi, olet vain stressaantunut ja ahdistunut. Et ole ainoa. Elämä on sellaista välillä, varsinkin herkkien ja älykkäiden elämä.

6   

nosto

Tsemppiä sulle, ap! Ota iisisti, pyydä apua vaikeisiin juttuihin, keskity kivoihin asioihin. Kyllä se siitä.

nosto

Hei ap.

Murrosiässä moni joutuu kamppailemaan ahdistuksen tunteita vastaan. Sitä kamppailua ei tarvitse eikä oikeastaan saakaan tehdä yksin. Hakeudu heti huomenna juttelemaan koulun terkkarin tai muun oppilashuollon aikuisen kanssa, tai jos paikkakunnallasi on jokin nuorisoklinikka/nuorisoneuvola, jonne pääsee ilman lähetettä (eri kaupungeissa on eri tavalla, siksi en voi suoraan neuvoa). Jos ihan pahana tulee ahdistuskohtaus päälle, voit mennä päivystävälle lääkärille. Oireitasi voidaan hoitaa monin eri tavoin. Älä kärsi yksin, apua on olemassa.