Mitä pitäisi tehdä? (Parisuhde asiaa)
Tilanne on se, että olemme puolisoni kanssa ollut 7 vuotta yhdessä ja tuntuu kuin suhde olisi jossain vaiheessa ns. loppunut. Asumme yhdessä ja koirankin hankimme. Jo lähes parin vuoden aikana kuukausittain mieheni jostain alkaa murjottamaan, pidämme usean päivän puhumattomuutta toisillemme ja elämme tavallaan arkea omillamme. Välillä mies tulee lähelle, ahditavalla tyylillä kysyy jotain kuten ”no, miten on?” tai on hiljaa tovin ja sen jälkeen kirosanoja huutaa korvaan ja haukkuu minut. Välillä kun mies ei jaksa mua ja sitä kun en tajua mistä hän haluaa, että alan kertomaan jotain saattaa puristaa kädestä, vetää tukasta tai heitellä tavaroita. Tosi usein kun alamme jotenkin väkinäisesti puhumaan niin loppu tulos on, että olen pimittänyt tietoa, valehdellut ja kaikki on minun syytäni. Mies siis menettänyt luottamuksen täysin minuun, koska olen polttanut tupakkaa häneltä salaa. Seksiä ei olla harrastettu varmaan 2 vuoteen... Haluaisin toisaalta erota, toisaalta en. Rakastan miestäni, hän on aivan ihana ja olemme sielun kumppaneita. Mutta joka kerta kun tämä riitely alkaa niin mietin pitäisikö lähteä. En ole kuitenkaan lähtenyt, koska mies ei taloudellisesti pärjää asunnon, velkojen ja maksujen kanssa. Ja aina kun kysyn haluaako taukoa pitää tai erota niin hän uhkailee itsemurhalla.
Mitä minun pitäisi tehdä tämän suhteen kanssa?
Ps. Alan olemaan aivan poikki tähän soppaan...
Kommentit (8)
Nyt sun kannattaisi miettiä, haluatko ehkä pitkäänkin elää noin? Et ole vastuussa miehen elämästä ja raha-asioista, vaan itsestäsi. Jos kohtaat kotona vain ilkeyttä ja väkivaltaa, miksi et lähtisi. En ymmärrä, miksi koet hänet sielunkumppaniksi. Pidä huolta itsestäsi.
Miehesi on väkivaltainen eikä arvosta sua ollenkaan, ei tuollainen mies ole ihana. Kyllä se Suomessa tulee toimeen eron jälkeenkin jos vain itse haluaa ja tuskinpa se itseään tappaa, yrittää uhkailulla vaan manipuloida sut jäämään. Sinun olisin eronnut jo kauan sitten.
Ei kuulosta terveeltä parisuhteelta!
Sielunkumppani joka tukistaa ja haukkuu. Just.
Siis mies on väkivaltainen pihtari tyhjätasku ja sä koet velvollisuudekseksi tuhlata soihen elämääsi? Missä välissä läheisriippuvuudesta tuli sielunkumppanuus? Ootsä vähän sekaisin nainen? Miehesi kuulostaa siltä ainakin. Lähe jo kälppimään, ota koira mukaan. Elämä odottaa.
N48v.
Kyllä sinä jostain asunnon löydät, ja ehkä uuden miehenkin, jos nykyinen katsoo parhaaksi päättää päivänsä.
Juuri eilen mietin miten ihminen ajautuu saatikka pysyy parisuhteessa missä kumppani on väkivaltainen. Kai siinä jotenkin todellisuus hämärtyy. Taidat ap olla jo aika syvällä suossa, kun et näe tai ymmärrä että miehesi pahoinpitelee sinua. Lähde HETI. Se on kyllä valitettavasti ainoa oikea ratkaisu. Myös miehesi on rikki ja tarvitsee välittömästi ulkopuolista apua, hän ei tällä hetkellä ole kykenevä minkäänlaiseen terveeseen parisuhteeseen jos pahoinpitelee sinua ja uhkaa itsemurhalla.
Nosto ylös