Lue keskustelun säännöt.
Se tunne kun tuntuu kelpaamattomalta
14.11.2017 |
Hieno tunne kerta kaikkiaan.
Tuntuu, että ei kelpaa yhtään mihinkään. Se on todella mukavaa kun yhdestä ongelmasta alkaa kehittyä sellainen helvetin iso lumipallo, joka noukkii mukaansa kaikki pienet ja isot, mahdolliset ja mahdottomat ongelmat, ja pian huomaakin, että on jäämässä lumivyöryn alle.
Enää ei löydä itsestään kuin niitä huonoja puolia, mutta samalla elää jossain harhaisessa maailmassa jossa kuvittelee, että edes johonkin/jollekin kelpaisi kaikkine niine huonoinekin puolineen. Vaikka kylmä totuus onkin se, että jos ei hyväksy itseään niin miten sen voisi muutkaan tehdä, kun ei siihen itse anna edes mahdollisuutta. Erikoiseksi tämän tunteen tekee se, että muille samat asiat eivät tunnu olevan ongelmia ja he voivat elää suht normaalia elämää.
Kai tämä tästä joskus helpottaa.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Olet selvästi jo ymmärtänyt jotain. Se on askel kohti asennemuutosta ja pian huomaat jo voivasi paremmin.
Tuntuu aika pitkältä askeleelta, mutta kaipa tässä oikealle polulle sitten ollaan astumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän hyvin tunteesi. Kävin 40 tinder-treffeillä eikä yhdellekään naiselle kelvannut. M29
Vierailija kirjoitti:
Tiedän hyvin tunteesi. Kävin 40 tinder-treffeillä eikä yhdellekään naiselle kelvannut. M29
Itse en edes vaivaudu treffeille. Jos kerran jo ihan tavallisilla miehillä on suuria vaikeuksia löytää kumppania niin miksi minä tuhlaisin aikaani? Jo ihan yleinen naisen löytämisen vaikeus on tarpeeksi, mutta kun siihen vielä lisää sen oman riittämättömyyden tunteen niin aika huonot kortit on hihassa.
Maailmassa on miljardeja ihmisiä, ongelmana täällä on, että on liikaa ihmisiä. Suomimiehet itkee täällä, kun ei saa sitä suomea puhuvaa naapurin maijaa, joka olisi juuri oikean ikäinen ja koulutettu oikealla tavalla, joko ali tai yli. Hyvät yksinäiset miehet, maailmassa on myös muita maita. Afrikka, Intia, Kiina jne. Lopettakaa valitus ja alkakaa kirjoitteleen maanrajojen ylitse. Tulkaa alas sieltä norsunluutornista ja tutustukaa kulttuureihin ja naisiin muualla maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa on miljardeja ihmisiä, ongelmana täällä on, että on liikaa ihmisiä. Suomimiehet itkee täällä, kun ei saa sitä suomea puhuvaa naapurin maijaa, joka olisi juuri oikean ikäinen ja koulutettu oikealla tavalla, joko ali tai yli. Hyvät yksinäiset miehet, maailmassa on myös muita maita. Afrikka, Intia, Kiina jne. Lopettakaa valitus ja alkakaa kirjoitteleen maanrajojen ylitse. Tulkaa alas sieltä norsunluutornista ja tutustukaa kulttuureihin ja naisiin muualla maailmassa.
Ok, laskeudun alas pilvistä, oi kaikkeuden valtias suomalainen nainen, en ole arvoisesi.
Me asutaan pussukassa. Ruotsinaiset eivät pahemmin suomalaisista miehistä pidä ja myös venäläiset pitävät suomimiehiä aika köyhinä. Suominaisia on taas lukumäärällisesti hyvin vähän ikäluokassasi, joten jos et ole onnistunut löytämään onnea suomimaijan kanssa, niim ehkä sinun olisi aika harkita vaimokanditaattia virosta, brasiliasta, saksasta, italiasta, afrikasta, jenkeistä tai mistä ikinä keksitkin. Tietty jos haluat itkeä suomimaijan perään ja valitella ominaisuuksiasi, niin sekin on valinta. Itse jos olisin mies, niin luultavimmin katselisin jostain muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teette naisensaannista liian ison numeron, ei sille koko elämäänsä kannata perustaa. Kiikkuhan siinä lopussa muuten odottaa, kuten monen kohdalla todettu.
Vaikeita asioita, mutta kyllä minulle kelpaa moni ystävä, sukulainen ja puolisonikin huonoine puolineen. Minäkin kelpaan, ja minulla todellakin on huonoja puolia. Kukapa täydellinen olisi? Ja jos olisi, elämä olisi aika tylsää. Olen varma, että sinäkin kelpaat tuollaisena monille ihmisille, mutta ihmissuhteisiin kuuluu aina myös erimielisyyksiä ja turhautumisia. Olisi tärkeää oppia selviämään niistä ja selvittämään niitä.
Uskon että useimmille riittää ihmissuhteissa loppujen lopuksi se, että toinen pystyy kunnioittamaan toisen rajoja. Eli ihan konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että kykenet hyväksymään että jokaisella on oikeus kieltäytyä (myös selittämättä syytä), päättää omista ja perheensä asioista ja yksinkertaisesti elää elämäänsä ilman tilivelvollisuutta toisille. Toki esimerkiksi parisuhde on sellainen suhde, jossa tämä rikkoutuu osittain, mutta siinäkin pitää olla tilaa molemmilla. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, sillä kovin monilla on vaikea vastaanottaa toisen ihmisen kieltäytymistä ja omien rajojen asettamista. Jos tähän kuitenkin pystyt, niin mikään ei ole esteenäsi.
Mikäli sinulla on juurikin ongelmana se, että loukkaannut herkästi, kun toinen ns. elää elämäänsä tai suoraan kieltäytyy jostain, niin voit harjoittaa tätä puolta opettelemalla itse sanomaan ei. Kun opit määrittämään omat rajasi, niin sinun on helpompi myös kunnioittaa toisten rajoja. Et kyllä mitään tähän viittavaa sanonut, mutta tulipa mieleeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teette naisensaannista liian ison numeron, ei sille koko elämäänsä kannata perustaa. Kiikkuhan siinä lopussa muuten odottaa, kuten monen kohdalla todettu.
Olisihan se ihan jees jos edes johonkin kelpaisi.
Olet selvästi jo ymmärtänyt jotain. Se on askel kohti asennemuutosta ja pian huomaat jo voivasi paremmin.