Lue keskustelun säännöt.
Poikani ei suostu käymään kotona
13.11.2017 |
Poikani muutti tänä syksynä n. 100 kilometrin päähän opiskelemaan. Asuu tyttöystävänsä kanssa ja viihtyy (liiankin) hyvin. Ongelma tässä on se, ettei ole kertaakaan muuttonsa jälkeen tullut tänne kylään, eikä kuulemma aiokaan kuin korkeintaan kerran vuodessa. Syynä muka kiire ja se, ettei ole varaa matkustaa. Sanoi, että voin kyllä mennä hänen luokseen käymään, jos haluan nähdä. Minusta tuollaiseen ei kuulu alistua, kyllä lapsen pitäisi vanhempaa käydä katsomassa eikä toisin päin. Ärsyttää, kun poika on noin kiittämätön. Mitä tekisitte tilanteessani?
Kommentit (29)
Alistua? Ei kuule, lapsesi on lähtenyt omilleen ja sinun pitää päästää irti. Tuollaisella et saa häntä palaamaan edes kyläillen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitään. Jos poika itsensä elättää eikä halua nähdä niin eipä siinä sitten mitään voi. Ehkä olisin itseeni pettynyt.
En minäkään jaksa nähdä vanhempiani, vaikka välimatkaa on 10km. Olisi kannattanut miettiä vähän aiemmin
No, muistin laulun, jossa lauletaan: "Kumpi voittaa, karhu vai leijona, kysyi minulta töissä johtaja". Heti sen jälkeen alkoi mietittymään, kumpi juontajista voittaisi painissa: Aki Linnanahde vai Minna Kuukka.
Luulen, että aika tasainen koitos olisi.
Antaisin pojan olla ja itsenäistyä rauhassa. Tervettä että haluaa irrottautua mamman essunnauhoista!
Joillekin äideille lapsen kotoa lähtö voi olla todella vaikea paikka. Se pikku-kulta onkin jo iso ja sillä on jo tyttö-/poikaystäväkin! Äiti parka unohdetaan vallan! Se on kuule normaalia kehitystä, lasten kuuluu itsenäistyä ja lähteä. Kyllä se siitä tasoittuu kun et ala väkisin roikkua, se vain pahentaa asiaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ei olisi iso vaiva käydä katsomassa minua.. kaikkien muiden opiskelevat lapset käyvät viikoittain kotona, minusta tämä on epäreilua.
ap
kannattaa varmaan katsoa vain peiliin kun oma lapsi ei halua enää katsella sua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne voi siitä muuttua, kunhan pääsee itsenäistymisen alkuun. Ei kannata roikkua lapsessa, se entisestään lisää halua pysytellä kaukana. Se kuinka usein jonkun toisen kotoa muuttanut lapsi käy kotona ei liity asiaan mitenkään. Epäreiluus ei kuulu tähän mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, pojalla on vielä ensihuuma tyttöystävän kanssa, kyllä se siitä helpottaa. Ja miksi et menisi kylään? Kyllä se vielä toisinkin päin kääntyy, kunhan poika saa itsenäistymisprosessinsa valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Mutta ei olisi iso vaiva käydä katsomassa minua.. kaikkien muiden opiskelevat lapset käyvät viikoittain kotona, minusta tämä on epäreilua.
ap
Ihmiset ovat erilaisia ja poikasi mieli voi myöhemmin muuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tilanne voi siitä muuttua, kunhan pääsee itsenäistymisen alkuun. Ei kannata roikkua lapsessa, se entisestään lisää halua pysytellä kaukana. Se kuinka usein jonkun toisen kotoa muuttanut lapsi käy kotona ei liity asiaan mitenkään. Epäreiluus ei kuulu tähän mitenkään.
Tämä. Mä olin aivan pihalla muutettuani kotoa, uuvuksissa kun piti huolehtia yhtäkkiä kaikesta itse ja huumassa vapaudesta. Ei vaan riittänyt ymmärrystä vanhempien tarpeille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mikään ihme ettei poikaa kiinnosta, jos pyydät käymään kotona. Poika tulkitsee niin, pidät hänen kotiaan jonkinlaisena opiskelijakämppänä etkä aikuisen ihmisen kotina.
Meillä muksut käyvät yhdessä kotona noin kerran kuussa. Tyttö tulee osittain mielellään ja on siinä varmaan vähän velvollisuudentuntoakin. Poika tulee leikkauttamaan hiuksensa ja on siinä ehkä vähän haluakin nähdä vanhemmat. Se on kuitenkin varma, että kumpikin haluaa aina tulla tapaamaan koiraamme. Muutama kerta vuodessa kuulostaa kyllä todella vähältä, etenkin jos nuori ei asu kovin kaukana.
Oletko tarjoutunut maksamaan matkat? Jos matkarahojen lisäksi annat satasen tai kaksi, kun hän tulee käymään, niin eiköhän hän jatkossa tule useammin vieraisille,.
Onko myös tyttöystävä tervetullut mukaan?
Ei halua olla selibaatissa vierailun aikaa
Menisin kylään ja kutsuisin pojan avovaimonsa kanssa ravintolaan syömään.
Aikuinen poika päättää itse.