työttömän arki

Aamulla laitan lapsen koulutielle,vien toisen eskariin ja kolmannen ja neljännen vien kerhoon.

Kotiin lukemaan\roikkumaan netissä \valmisteleen ruokaa.

Kerhon kautta eskariin ja kotiin. Kotihommia,lasten kanssa oleskelua. Joskus harrastuksiin vien eskarilaista,joskus koululaista,hän kulkee myös itse.

Nainen 32v. amis, media-assistentti peruskoulutus ja viittävaille kokin tutkinto

Herään varttia vaille 9, vedän saappaat jalkaan ja takin päälle, pipo syvälle päähän ja lampsin joko lähikauppaan tai Alkoon, riippuen päivän fiiliksestä.

Sitten tapaan ehkä kavereita tai lampsin jossakin, tai palaan kotiini.

Herään yhden-kahden aikaan, palstailen ja demitän, katson leffoja ja sarjoja, joskus luen kirjaa, silloin tällöin ryyppään, käyn koiran kanssa lenkillä.

Herään puolenpäivän tienoilla, asettelen tikut pitämään silmäluomia ylhäällä, tähän menee n. 2h.. sitten kahvinkeittoon, kahvinjuonti, kahvipannun pesu, 2h yhteensä, sitten koneella istumista ja tikkujen asennon korjaamista, työhakemuksen kirjoittamista, valmiiksi saaminen, uuden aloittaminen (edellisen hakuaika olikin jo loppunut), yhteensä 4h, ruoan tekeminen, syöminen, ENKÄ JUMALAUTA KERENNYTKÄÄN PELATA. Oli kyllä kiireinen päivä tuo eilinen. Nyt koetan saada hakemukseen seuraavan lauseen tehtyä.

No höh.

Mä herään arkisin 6.15 ja laitan lapset kouluun. Sitten teen kotihommat ja käytän koiran yleensä tunnin lenkillä.

Sitten tsekkaan työpaikat, en kyllä ihan joka päivä. Samalla katson oma asioinnin ettei sinne ole jemmailtu mitään konnankoukkuja.

Viime viikolla oli kaksi haastattelua ja yhdet pääsykokeet (alan vaihto on plan B, mutta tuskin pääsen koska on ensikertalaiskiintiö). Tällä viikolla toiseen viime viikon paikoista kielitestit.

Tavaölisesti teen muutaman hakemuksen per viikko. Ensi viikolla alkaa TE-toimiston kurssi (ihan hyvä ja hyödyllinen, ei mikään cv-paja.

No, kyllä mullakin oli keväällä sellaisia tissutteluperjantaita, että aloitin jo päivällä. Oli niin masentavaa. Mutta se masensi vaan lisää, varsinkin jos eksyi jonnekin Facebookiin, jossa kiireiset kaverit kiiruhtivat töistä kotiin Stockan Herkun ja viinikaupan kautta siinä vaiheessa kn mulla oli jo päivän neljäs tarjousolut auki. Oli pakko lopettaa se kokeilu lyhyeen.

T. N 45 v. Yliopistotutkinto ja yli 15 v. työkokemusta

Herään kello 14, keitän aamukahvit ja datailen netissä. Kello 17 kauppaan, ei ihan joka päivä. Ruuan valmistusta illalla ja datailua. Kello 20-12 pelaan pc:llä. Yöllä katselen netflixiä aamu 4 asti. Noin kello 6 käyn nykkumaan ja herään uuteen päivään kello 14 päivällä. Pari kertaa viikossa kännit.

Käyn työhaastatteluissa, että kova halu olisi kyllä työllistyä. Nytkin odotan viime viikon haastattelun tuloksia, mutta hiljaista on.

Herään 12-13. Juon kahvit. Pelaan tietokonepelejä. Juon kahvit. Pelaan tietokonepelejä. Juoh kahvit. Käyn salilla. Juon kahvit. Menen nukkumaan 01-02.

Tänään olen käynyt kaupassa, virkannut ja katsellut pilvessä piirrettyjä.

Ihan hyvä päivä.

Ihan normaalina arkipäivänä heräilen 9-10 välissä, avaan koneen ja datailen siinä pari tuntia ennen ku syön aamupalan.

Sen jälkeen lisää tietokoneella olemista, uutisia ja palstoja lueskellen tai sarjoja/leffoja katellen.

Noin klo 15-16 syön päivällisen ja sen jälkeen koneella olemista, kunnes telkkarista alkaa sarjat...

Klo 20-21 syön viä iltapalaa ja edelleen koneella netissä surffailua nukkumaanmenoon saakka (klo 23-00), telkkari samalla taustalla auki.

Tosi paljon siis ruutuaikaa tulee kyllä päivittäin, mutta eipä sitä muutakaan keksi. :)

Herään 07 - 13, riippuen ihan päivän menoista ja siitä, miten myöhään olen mennyt nukkumaan. Useimmiten kuitenkin 11:n jälkeen. Olen tehnyt paljon yötöitä, joten yökyöpeliyttä on tullut myös hyödynnettyä. Surffailen netissä, katson aika ajoin työpaikkoja (en joka päivä), tsekkaan sähköpostit, vastaan WhatsApp-viesteihin jne. Mietin syntyjä syviä, ihmisten paskamaisuutta ym. Syön. Katson telkkaria. Surffaan netissä. Katson ehkä Netflixiä. Menen nukkumaan joskus liian myöhään. Jossain vaiheessa viikkoa menen mökille, jossa en voi toistaa ihan samaa kaavaa. Kaupassa käyn useimmiten kerran tai pari viikossa. 

Käytännössä en tee juuri mitään. Nykyään myös olen tosi paljon yksin, koska muilla on perheet ja lapset. En siis enää ole pelkästään työtön, vaan jotenkin vähän "halvaantunut" myös sosiaalisella tasolla. Tästä ehkä se syrjäytyminen alkaa?

Terv. Akateeminen, 41 vee. 

Vierailija kirjoitti:

Herään kello 14, keitän aamukahvit ja datailen netissä. Kello 17 kauppaan, ei ihan joka päivä. Ruuan valmistusta illalla ja datailua. Kello 20-12 pelaan pc:llä. Yöllä katselen netflixiä aamu 4 asti. Noin kello 6 käyn nykkumaan ja herään uuteen päivään kello 14 päivällä. Pari kertaa viikossa kännit.

Käyn työhaastatteluissa, että kova halu olisi kyllä työllistyä. Nytkin odotan viime viikon haastattelun tuloksia, mutta hiljaista on.

Tuolla elämäntavalla ei tuloksia tule.

nousen sängystä yhdeksän aikaan, kun puoliso ja koululaiset ovat lähteneet töihinsä tai kouluihinsa. Keitän kahvit, syön aamupalaa, katson onko internetissä tapahtunut mitään. Koitan vähän tehdä kotitöitä, syön lounasta. Odottelen lapsia koulusta, vaihdan kuulumiset. Odottelen puolisoa töistä. Puoliso käy kaupassa ja tekee ruoan. Katson televisiota. Menen nukkumaan.

Työttömänä olisi aikaa tehdä vaikka mitä, mutta ei ole energiaa, kun sitä vain miettii, että miksi ei kelpaa, ja mihin voisi vielä yrittää hakea, ja miten myydä itsensä. Ulos ja kaupungille ei huvita mennä, että ei vain törmäisi tuttuihin. Mitään isompaa harrastusta tai projektia ei viitsi aloittaa, kun koko ajan odottaa, että jos vaikka saisikin töitä. Vapaaehtoistyöhön ei viitsi alkaa, että ei vaikuta siltä, että olisi aikaa liikeneväksi. Kotitöistäkin teen vain pakolliset, koska enhän sitten työhön päästyä ehtisi kuitenkaan mitään tehdä... säälittävää.

Siis ihan oikeasti, ettekö käy kirjastossa, lenkillä, missään muualla mihin pääsee halvalla tai ilmaiseksi, lue kirjoja, kudo sukkaa, pese pyykkiä, siivo,kokkaa, leivo, kutsu ketään käymään?

Näin mä tein "työttömänä". Elämä on joskus ollut ehkä kaavamaista, mutta puuhaa on riittänyt. Tosin olen ollut perheellinen ihminen alle 20- vuotiaasta, mutta kuitenkin. Yh:na lapsi kävi tarhassa ja kaverilla, niin ettei kotona aina ollut muita ihmisiä. Kun perhe kasvoi, oli pula paremmikin omasta ajasta. Olen myös tehnyt työkeikkoja pyydettäessä, esim.tiskarina.

Tällä hetkellä opiskelen uutta alaa. Pari kertaa viikossa myös tulee työpaikka jota sitten haen.

Unirytmini tuppaa menemään välillä perseelleen, koska olen aiemmin tehnyt paljon ilta- ja yötöitä eli rutiinia ei ole ennenkään ollut.

Olin myös joku aika sitten kurssilla, jossa huomasi, että se onko ansiosidonnaisella vai ei vaikutttaa tosi paljon siihen, miten työttömyys vaikuttaa elämään. Niillä, jotka olivat ansiosidonnaisella, ei elämänlaatu ollut heikennyt kovinkaan paljon aiemmasta. He saattoivat esim käydä syömässä päivän aikana. Itselläni ei ollut varaa käydä syömässä lounasta, eikä myöskään ostella kaupasta kalliita eväseineksiä, vaan söin vasta kotona. Lisäksi jouduin vaikeuksiin taloudellisesti, koska kurssi alkoi loppukuusta ja sen matkakustannukset söivät melkein puolet koko kuun työmarkkinatuesta.

Työtön kirjoitti:

nousen sängystä yhdeksän aikaan, kun puoliso ja koululaiset ovat lähteneet töihinsä tai kouluihinsa. Keitän kahvit, syön aamupalaa, katson onko internetissä tapahtunut mitään. Koitan vähän tehdä kotitöitä, syön lounasta. Odottelen lapsia koulusta, vaihdan kuulumiset. Odottelen puolisoa töistä. Puoliso käy kaupassa ja tekee ruoan. Katson televisiota. Menen nukkumaan.

Työttömänä olisi aikaa tehdä vaikka mitä, mutta ei ole energiaa, kun sitä vain miettii, että miksi ei kelpaa, ja mihin voisi vielä yrittää hakea, ja miten myydä itsensä. Ulos ja kaupungille ei huvita mennä, että ei vain törmäisi tuttuihin. Mitään isompaa harrastusta tai projektia ei viitsi aloittaa, kun koko ajan odottaa, että jos vaikka saisikin töitä. Vapaaehtoistyöhön ei viitsi alkaa, että ei vaikuta siltä, että olisi aikaa liikeneväksi. Kotitöistäkin teen vain pakolliset, koska enhän sitten työhön päästyä ehtisi kuitenkaan mitään tehdä... säälittävää.

Hae apua masennukseesi. Ei hyvältä kuulosta.

Vierailija kirjoitti:

Herään 07 - 13, riippuen ihan päivän menoista ja siitä, miten myöhään olen mennyt nukkumaan. Useimmiten kuitenkin 11:n jälkeen. Olen tehnyt paljon yötöitä, joten yökyöpeliyttä on tullut myös hyödynnettyä. Surffailen netissä, katson aika ajoin työpaikkoja (en joka päivä), tsekkaan sähköpostit, vastaan WhatsApp-viesteihin jne. Mietin syntyjä syviä, ihmisten paskamaisuutta ym. Syön. Katson telkkaria. Surffaan netissä. Katson ehkä Netflixiä. Menen nukkumaan joskus liian myöhään. Jossain vaiheessa viikkoa menen mökille, jossa en voi toistaa ihan samaa kaavaa. Kaupassa käyn useimmiten kerran tai pari viikossa. 

Käytännössä en tee juuri mitään. Nykyään myös olen tosi paljon yksin, koska muilla on perheet ja lapset. En siis enää ole pelkästään työtön, vaan jotenkin vähän "halvaantunut" myös sosiaalisella tasolla. Tästä ehkä se syrjäytyminen alkaa?

Terv. Akateeminen, 41 vee. 

Tunnistan niin tuon halvaantuneen olotilan. Se on aivan hirveä. T. Ei vakituista työtä viiteen vuoteen.

Työttömänä juurikin kannattaisi tehdä ne rästihommat, joita ei töissä käydessä ehdi. Muuten ne jää ikuisesti roikkumaan ja stressaamaan.

Samalla pitää itsensä virkeänä ja työkuntoisena. Kuka nyt palkkaa vetämätöntä ja huonokuntoista ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herään kello 14, keitän aamukahvit ja datailen netissä. Kello 17 kauppaan, ei ihan joka päivä. Ruuan valmistusta illalla ja datailua. Kello 20-12 pelaan pc:llä. Yöllä katselen netflixiä aamu 4 asti. Noin kello 6 käyn nykkumaan ja herään uuteen päivään kello 14 päivällä. Pari kertaa viikossa kännit.

Käyn työhaastatteluissa, että kova halu olisi kyllä työllistyä. Nytkin odotan viime viikon haastattelun tuloksia, mutta hiljaista on.

Tuolla elämäntavalla ei tuloksia tule.

Tleehan. Unirytmit on vaan vähän sekaisin. Yöllä tulee myös nhl lätkää suorana, niin sekin valvottaa kun ei tarvitse aamulla herätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herään kello 14, keitän aamukahvit ja datailen netissä. Kello 17 kauppaan, ei ihan joka päivä. Ruuan valmistusta illalla ja datailua. Kello 20-12 pelaan pc:llä. Yöllä katselen netflixiä aamu 4 asti. Noin kello 6 käyn nykkumaan ja herään uuteen päivään kello 14 päivällä. Pari kertaa viikossa kännit.

Käyn työhaastatteluissa, että kova halu olisi kyllä työllistyä. Nytkin odotan viime viikon haastattelun tuloksia, mutta hiljaista on.

Tuolla elämäntavalla ei tuloksia tule.

Tleehan. Unirytmit on vaan vähän sekaisin. Yöllä tulee myös nhl lätkää suorana, niin sekin valvottaa kun ei tarvitse aamulla herätä.

Jos haluat työllistyä, jätä se yökukkuminen ja keskity tärkeämpiin asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Siis ihan oikeasti, ettekö käy kirjastossa, lenkillä, missään muualla mihin pääsee halvalla tai ilmaiseksi, lue kirjoja, kudo sukkaa, pese pyykkiä, siivo,kokkaa, leivo, kutsu ketään käymään?

Näin mä tein "työttömänä". Elämä on joskus ollut ehkä kaavamaista, mutta puuhaa on riittänyt. Tosin olen ollut perheellinen ihminen alle 20- vuotiaasta, mutta kuitenkin. Yh:na lapsi kävi tarhassa ja kaverilla, niin ettei kotona aina ollut muita ihmisiä. Kun perhe kasvoi, oli pula paremmikin omasta ajasta. Olen myös tehnyt työkeikkoja pyydettäessä, esim.tiskarina.

Mä käyn koiran kanssa lenkillä ja luen kirjoja, kirjastossa en jaksa viettää aikaa sen pitempään kuin mitä menee varattujen teoksien hakemiseen. Siivoamista en luettelisi asioihin joita teen. Kylässä ei käy ihmisiä koska en ole kovin sosiaalinen enkä jaksa nähdä ihmisiä, varsinkaan kutsua ketään meille. Tykkään olla vaan kotona rauhassa miehen ja koiran kanssa.