Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hukassa tässä elämässä
06.11.2017 |
En tiedä enää mitä mun pitäis tehdä. Mulla ei oo mitään pienintäkään käsitystä mihin suuntaan tässä pitäis mennä. Toivottiin miehen kanssa toista lasta, no sitä ei tullut. Vaatisi ivf hoitoja. No sitte yhtäkkiä tulinki raskaaksi luomusti ja sitten se meni kesken huhtikuussa rv 10. Sen jälkeen olen ollut henkisesti aivan sekaisin ja hukassa. Työpaikka meni eikä uutta löydy millään. Opiskella ei voi kun ei täällä maaseudulla oo mitään ei töitä eikä juuri minkäänlaisia opinto mahdollisuuksia. Olen todella huono kuski ja autoni on vanha ja epäluotettava joten mihinkään pitkää matkaa en uskalla lähteä siihen vielä lisänä että ä´näköni on toisesta silmästä heikentynyt. Ei niin paljon etten saisi ajaa mutta itse koen että en ainakaan pimeällä näe tarpeeksi hyvin. Siksi en halua ajaa pitkää matkaa ja sitähän täällä riittää eikä mitään katuvalaistusta. Mies on ehdoton ei muuta. Toki ymmärrän senkin.. Mies ei voi muuttaa on täällä vakituinen päivätyö ja maanviljellys aikaan hoitaa sitä hommaa minkä on vanhemmiltaan perinnyt.
Mä koen että mulla ei oo minkäänlaista tulevaisuutta... on vaan työttömyyttä ja tyhjyyttä. Lapsikin on jo 9-vuotias ja tuntuu että mua tarvitaan aina vaan vähemmän ja vähemmän.
Mistä mä löydän tarkoitusta/sisältöä elämälleni? Mies ei ymmärrä ollenkaan sen mielestä mulle pitäis vaan riittää se että mulla on hänet.
Kommentit (13)
Hae itsellesi ensialkuun keskusteluapua. Sulle on tapahtunut isoja asioita, joita pitää päästä purkamaan. Kuinka pitkä matka sieltä on lähimpään kaupunkiin? Jos vaikka sieltä löytyisi joku harrastus, opiskeluja, töitä yms. Netin kautta voit etsiä vertaistukea ja uusia ystäviä esim. facessa on kaveripalstoja. Puhu vielä miehelle ja kerro miltä sinusta tuntuu. Jos teillä ei ole enää yhteistä, ero saattaa olla ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko avoinna Jeesukselle? Jeesus näyttää ihmisille heidän suuntansa, kunhan ihmiset luottavat ja uskovat siihen. Toivon että Jeesus näyttää sinulle suunnan elämässäsi.
Toivon myös että olet kiitollinen miehestäsi ja lapsestasi ja kaikesta mitä sinulla on, etkä unohda että elämäsi on arvokas.
Yritän tällä hetkellä saada kelan tukemaa psykoterapiaa. Kävin pari kertaa psykologilla ja hän sitä minulle suositteli. Nyt odotan pääsyä psykiatrille kun tuo kelan tukema psykoterapia vaatii 2 käyntiä psykiatrilla.
20km päässä löytyy pari pientä kuntaa mutta suurempi kaupunki on 35km päässä. Tää on siitä vähän ikävää aluetta että lähes aina työt saadaan suhteiden avulla. Niitä mulla kun ei ole täällä kun ei ole oma kotiseutua. Olen itse muualta kotoisin ja olen tottunut asumaan isommassa kaupungissa missä esim omaa autoa ei tarvitse ja julkiset kulkee, täällä ei kulje yhtään.
Ero tuntuu aika rajulta vaihtoehdolta ja sekoittais pahasti olemassa olevan lapsen elämää. Lapsi oli eilen kuullut mun ja miehen keskustelun ja kuullut sanan pois muuttaminen. Löysin lapsen myöhemmin huoneestaan itkemästä. Ei halunnut että me muutetaan pois isän luota. Se sai mut tajuamaan että en voi sellaista tehdä lapselle että me muutettaisiin pois. Jos muuttaisin se olis selvä asia että muuttaisimme mun kotipaikkakunnalleni missä kaikki mun sukulaiset ja vanhemmat asuu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Yritän tällä hetkellä saada kelan tukemaa psykoterapiaa. Kävin pari kertaa psykologilla ja hän sitä minulle suositteli. Nyt odotan pääsyä psykiatrille kun tuo kelan tukema psykoterapia vaatii 2 käyntiä psykiatrilla.
20km päässä löytyy pari pientä kuntaa mutta suurempi kaupunki on 35km päässä. Tää on siitä vähän ikävää aluetta että lähes aina työt saadaan suhteiden avulla. Niitä mulla kun ei ole täällä kun ei ole oma kotiseutua. Olen itse muualta kotoisin ja olen tottunut asumaan isommassa kaupungissa missä esim omaa autoa ei tarvitse ja julkiset kulkee, täällä ei kulje yhtään.
Ero tuntuu aika rajulta vaihtoehdolta ja sekoittais pahasti olemassa olevan lapsen elämää. Lapsi oli eilen kuullut mun ja miehen keskustelun ja kuullut sanan pois muuttaminen. Löysin lapsen myöhemmin huoneestaan itkemästä. Ei halunnut että me muutetaan pois isän luota. Se sai mut tajuamaan että en voi sellaista tehdä lapselle että me muutettaisiin pois. Jos muuttaisin se olis selvä asia että muuttaisimme mun kotipaikkakunnalleni missä kaikki mun sukulaiset ja vanhemmat asuu.
ap
Lapsi ei tietenkään toivo vanhempiensa eroa, mutta sopeutuu kyllä. Varmasti haluaa nähdä myös äitinsä onnellisena. Et kuitenkaan ole viemässä lasta kokonaan isältään pois, jos eroon ajaudutaan. Tuo psykoterapia on hyvä alku, mutta kyllä sun pitäisi löytää jotakin mielekästä tekemistä päivääsi. Nuo kaveripalstat kannattaa katsastaa läpi, jos vaikka löytäisit ystäviä, joiden kanssa tehdä asiaoita, jos arkailet yksin lähteä. Ja kyllä, puhu miehelle vielä. Pakkohan asiat on selvittää, kävi miten kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt jotain etäopintoja mutta en oikein tiedä mitä opintoja ne voisi olla. Lähinnä olen törmännyt johonkin avoimen yliopiston opintoihin. Mutta ne taitaa olla hiukan liian haastavia mulle. En ole koskaan ollut mikään hyvä koulussa ja olen aina oppinut paremmin tekemällä. Olen todella huono oppija jos pitää vaan jotain kirjoittaa, lukea tai kuunnella.
ap
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt jotain etäopintoja mutta en oikein tiedä mitä opintoja ne voisi olla. Lähinnä olen törmännyt johonkin avoimen yliopiston opintoihin. Mutta ne taitaa olla hiukan liian haastavia mulle. En ole koskaan ollut mikään hyvä koulussa ja olen aina oppinut paremmin tekemällä. Olen todella huono oppija jos pitää vaan jotain kirjoittaa, lukea tai kuunnella.
ap
Monimuotona voisi varmaan opiskella jotain käytännönläheisempääkin? Onko mitään, mistä olisit kiinnostunut tai missä olet hyvä? Pidätkö mistään käsillä tekemisestä, jos joutuisit työllistämään itsesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just nyt tuntuu etten oo hyvä yhtään missään.. Joskus haaveilin kampaajan ammatista mutta en tiedä voisinko sitä tehdä kun olen jonkun verran allergisoitunut esim hajusteilla yms. Enkä koe olevani mitenkään mitenkään yli sosiaalinen. Enenmmänkin introvertti. Mutta lasten parissa viihdyn tosi hyvin.
Mulla on ennestään merkonomin tutkinto mutta en oo päivääkään tehnyt töitä sillä alalla. Viimeiset 5v tein töitä perhepäivähoitajana. Mutta niitä töitä ei ole enää tarjolla. Päiväkotiin jos haluaa töihin pitäisi suorittaa joko lähihoitajan tai lastenohjaajan tutkinnon. Aloitin lastenohjaajan tutkinnon mutta jätin sen kesken koska mun mielestä se teoria oli niin vaikeaa ja näyttösuunnitelman teko meni ihan yli hilseen.
Joku kirjastotyökin vois kiinnostaa... Joskus mietin yrittäjäksi ryhtymistä mutta eipä siihen voi oikein ilman ideaa lähteä...
ap
Vierailija kirjoitti:
Just nyt tuntuu etten oo hyvä yhtään missään.. Joskus haaveilin kampaajan ammatista mutta en tiedä voisinko sitä tehdä kun olen jonkun verran allergisoitunut esim hajusteilla yms. Enkä koe olevani mitenkään mitenkään yli sosiaalinen. Enenmmänkin introvertti. Mutta lasten parissa viihdyn tosi hyvin.
Mulla on ennestään merkonomin tutkinto mutta en oo päivääkään tehnyt töitä sillä alalla. Viimeiset 5v tein töitä perhepäivähoitajana. Mutta niitä töitä ei ole enää tarjolla. Päiväkotiin jos haluaa töihin pitäisi suorittaa joko lähihoitajan tai lastenohjaajan tutkinnon. Aloitin lastenohjaajan tutkinnon mutta jätin sen kesken koska mun mielestä se teoria oli niin vaikeaa ja näyttösuunnitelman teko meni ihan yli hilseen.
Joku kirjastotyökin vois kiinnostaa... Joskus mietin yrittäjäksi ryhtymistä mutta eipä siihen voi oikein ilman ideaa lähteä...
ap
Yksityinen pph? Jos siis aiempien pph:n töiden loppumisen syynä oli se, ettei kunta enää palkkaa, mutta lastenhoitoa tarvitsevia perheitä olisi. Toki sun pitäisi saada itsesi ensin kuntoon.
Mut sympatiat täältä. Paljon samaa on omassa tilanteessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika kylmiltä kuulosti nuo "eroa" -neuvot, mutta kaipa se on nykyaikaa. Itse neuvoisin harkitsemaan työn ja asunnon hankkimista lähikaupungista ilman eroa. Tai opintoja, jos rahoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmiltä kuulosti nuo "eroa" -neuvot, mutta kaipa se on nykyaikaa. Itse neuvoisin harkitsemaan työn ja asunnon hankkimista lähikaupungista ilman eroa. Tai opintoja, jos rahoitusta.
Erota kannattaa, jos yhdessä oleminen tuntuu pahalta eikä ratkaisua keskusteluista huolimatta löydy. Toki ensisijaisesti kannattaa etsiä muita ratkaisuja. Ap:n kannattaisi ottaa kerran pari miehensäkin mukaan terapiaan, jos vaikka siellä solmut aukeaa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei löydy hoitolapsia niin yksityinen pph ei ole ratkaisu. Tää on niin syrjässä ettei täällä oikein ole lapsia hoidettavaksi. Eikä kukaan tänne päin kulje töihin ku ei täällä oo mitään. Kaikki suuntaa kohti keskustoja.
Juteltiin miehen kanssa eikä kumpikaan halua oikeasti erota.
Mutta muuttaminen ei ole vaihtoehto. En vaan tiedä mistä löytäisin töitä tai jotain ei liian haastavaa opiskeltavaa.
ap
Alue: Aihe vapaa
En osaa sanoa, kuulostaa pahalta. Keskenmeno taisi olla rankka paikka. Siiehn päälle muut ongelmat. Onko ero ja muutto vaihtoehto?