Ura, perhe, yritys

Hei te kaikki rakkaat AV-ura- ja perheneuvojat sekä asiantuntija-, reissutyö- ja yrittäjävanhemmat, joilla ei ole oikeastaan tukiverkkoja paitsi päiväkoti. Miten sovitatte arjen ja aikataulut? Ostatteko lastenhoito- tai siivouspalvelua tai muuta apua? Kuka joustaa ja mistä?

Näköpiirissäni on todella, todella kiinnostava, haastava tehtävä, jota tahdon hakea, mutta samaan aikaan arveluttaa että miten järjestämme perheen arjen.

Puolisoni yrittäjänä elää asiakkaidensa tarpeiden mukaan ja minä olen ollut se, joka joustaa ja hoitaa lasta enemmän. Välillä yrityksessä on työtä kellon ympäri ja välillä on leppoisaa, mutta sykliä on vaikea ennakoida. Puhelinsoitto saattaa peruuttaa lomareissun.

Meillä ei ole luontaisia tukiverkkoja. Sukua ei enää juuri ole ja ystävillä on omat kiireensä. Lapsi viihtyy päiväkodissa (ei vuoropäiväkoti). Työsuhteeni päättyy tammikuussa, joten uutta työtä on joka tapauksessa etsittävä.

Uusi tehtävä olisi todella mielenkiintoinen, mutta mietin että uskallanko edes hakea sitä! Siinä on paljon ulkomailla matkustamista ja iltatyötä, epäsäännöllistä työaikaa. Jos sattuisikin käymään mäihä, niin tasapainottelu kotona olisi vaikeaa. Kaikki jaksaisivat paremmin, jos mulla olisi tasainen, hyvin ennakoitava työaika ilman reissuja.

Puolisoni on oikeastaan työuupuneen oloinen, mutta hänellä ei ole ajatuksissa luopua yrityksestään. Toisaalta tuollaisia mahdollisuuksia ei ole alallani usein, joten sitä olisi edes haettava. Vai onko? Perheen hyvinvoinnin olisi oltava ensimmäisenä, ei minun uran. Ymmärrän puolisoani siinä, että hän ei halua myydä firmaansa ainakaan tällä hetkellä ja hänellä on siitä kova vastuu ja stressi, mitä en haluaisi yhtään lisätä. Silti kuumottaa, että sellainen tehtävä olisi olemassa ja haettavissa! Palkkaus siinä ei ole suuren suuri, mutta saattaisi riittää säännölliseen lastenhoitopalvelun ostamiseen.

Haenko? Jätänkö väliin? Mitäs jos tulisinkin valituksi? Minun on koputettava työelämän ovia, mutta suljenko itse itseltäni pois jo tämän oven mahdollisuuden? Tottahan toki pidän tietenkin ainoana todennäköisyytenä tulla valituksi :D

Ensimmäinen tavoite on työllistyä jotenkin, mutta se tunne kun ihan punastuu innosta kun kuulee, että millainen uusi tehtävä on perusteilla...mutta se vaatisi perhe-elämältä paljon.