Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kognitiivinen psykoterapia, kokemuksia?
05.11.2017 |
Itse olen käynyt nyt terapiassa puolisen vuotta ja tuntuu ettei terapia olekaan sitä mitä odotin tai sitten terapeutti ei ole sopiva. Tapaamiset tuntuu menevän aina samalla kaavalla, kerron kuulumisia ja asioista, jotka mietityttää. Terapeutti kuuntelee ja esittää tarkentavia lisäkysymyksiä. Monesti puhun mm. heikosta itsetunnosta, mikä on tavallaan kaikista suurin ongelmani, sosiaalisten tilanteiden pelon lisäksi. Ja masennusta olen sairastanut.
Luulin, että terapiassa saisi työkaluja, minkä avulla voisi omaa ajattelutapaa muuttaa, mutta ainoat työkalut mitä olen terapiassa saanut, ovat tyyliin; "kehu itseäsi joka päivä". Tuonkaltaisia ohjeita voi jokainen lukea mistä tahansa self help -kirjasta ja ovat ehkä kliseisimpiä ohjeita mitä löytyy. Ja toisaalta, jos terapian tarkoitus on, että saa vain purkaa ajatuksia toiselle ihmiselle, niin sitä voin toteuttaa ystävieni kanssa, ei siitä tarvitse maksaa. Toisinsanoen, pelkkää juttuseuraa en tarvitse.
Voi olla, että odotin terapialta jotain liikaa, joten haluaisinkin kuulla mitä te muut kognitiivisessa terapiassa käyvät olette terapiakäynneistä saaneet irti.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olisin kaivannut kognitiiviselta terapeutilta enemmän kykyä haastaa ja kyseenalaistaa ajattelutapojani, sekä tarjota loogisia vaihtoehtoja. Pitää pystyä parempaan, kuin venyttelevä: "No, ei se nyt ihan niiiiinkään ole."
Jos psykoterapiaa voisi toteuttaa idioottivarmoin, kaikille yhtäläisesti sopivin menetelmin, niin eiköhän sekin olisi jo tiivistetty joksikin applikaatioksi tai muuksi vähemmän intensiiviseksi muodoksi. Itsellä takana on alle puoli vuotta, mutta tähän asti kokemukset ovat olleet positiivisia. Toisaalta olen itse vatvonut ongelmiani monta vuotta varsin syvällisestikin, joten pystyin esittämään ne varsin jäsennellysti ja heti arviointikäynnillä toteamaan, että saako kyseinen terapeutti lainkaan kiinni ongelmakohdistani. Samaten minulla ei ole sen kaltaisia ihmissuhteita, missä tämän tason avautuminen olisi ollut mahdollista. Jos olisi ollut, tarvetta terapeutille ei ehkä olisi.
Tämähän on koko mielenterveyden ja sen hoidon piirre: kaikki me kohtaamme elämässämme haasteita ja toiset onnistuvat pitämään mielensä tasapainossa ihan arjen tuomin avuin. Ja kun sairauden määrittely ei ole eksaktia, on hoitokin väistämättä hapuilua.
Jossain vaiheessa varmasti kannattaa rohkeasti puhaltaa peli poikki ja kokeilla jotain muuta. Terapeutin vaihtaminen voi hyvinkin auttaa, mutta onhan se raskas ja kallis prosessi, kun arvointikäynti ei välttämättä paljasta tulevan yhteistyön onnistumista ja Kela ei korvaa näistä käynneistä senttiäkään. Jotekin tuota sopivan terapeutin haarukointia pitäisi helpottaa
Kyllä koulutuksen saaneelta psykoterapeutilta on lupa odottaa konkreettisempia ja tarkempia työkaluja kuin jos kävisi jutustelemassa jollain psykologilla. Olen käynyt psykologilla eikä siitä hirveästi apua ollut. Paras oli kurssitettu kriisikeskuksen vapaaehtoistyöntekijä.
Pitäisi kai itse kouluttautua terapeutiksi koska minulle avaudutaan muutenkin vaikeissa tilanteissa paljon ja olen pystynyt tarjoamaan sekä haastetta että konkretiaa ja ollut avuksi. Tietysti pitää antaa ihmisen hiffata itse ratkaisut, mutta osata antaa sen verran johtolankoja, että tämä pystyy siihen.
Mulla toimi vaikeisiin pakkoajatuksiin ja ahdistukseen hyvin. 10 kertaa kävin ka parannuin oireista täysin. Sain joka käynnin jälkeen tehtäviä ja niihin piti paneutua muistaakseni useamman kerran päivässä. Tein töitä käskettyä ja opin hallitsemaan pelkojani.
Alue: Aihe vapaa
Ihan sama täällä. Mun terapeutti oli huono...en tykännyt naisesta yhtään....edellinen oli parempi, mutta se jäi eläkkeelle....
Jonninjoutavaa lomaketta piti täyttää jopa omista seksikokemuksista!
Siis ihan uskomatonta!
Onneksi oon sellainen vanhakoira, että valehteluksihan se meni...tuon osalta.
Mun mielestä noin intiimeitä ei kysellä kuin jos oot synnytyselinten syöpää hoidattamassa!
Ne ei kuulu millään tavoin normaaliin psykoterapiaan.
Muutenkin oli sellainen fiilis, että olisin maksanut 45€ kerta ja jutellut mielummin vaikka perheen kissalle. Suurempi apu siitä olis ollut....
Onneks sain sen lopetettua kokonaan, kun sanoin, ettei yksinkeratsesti ole varaa tulla kerran viikossa ja peruspäivärahalla 522€/kk..kela ei nimittäin maksanut kuin pienen osan, tuo 45€ jäi vielä omasta pussista maksettavaksi.
Aivan kauhee terapeutti ja turha juttu.