Lue keskustelun säännöt.
Pysyykö koti siistinä jos perheessä on vain yksi lapsi?
Plussasin viikko sitten ja olen raskaana. Olemme olleet pitkään yhdessä, mutta kahdestaan. On meillä koira, mutta koti pysyy silti siistinä. Olemme molemmat todella tarkkoja siisteydestä, erityisesti mies haluaa paikkojen kiiltävän ja tavaroiden olevan paikoillaan. Lapsi on ollut haaveissa pitkään, joten plussaamisen jälkeen keskustelimme kodin järjestelyistä ja tulimme siihen lopputulokseen, että lapsi saa oman huoneen ja leikkii siellä. Kumpikaan meistä ei halua, että lapsi riehuu tai juoksee ympäri kotia rikkoen tavaroita. Olemmeko liian tiukkoja?
Kommentit (96)
Ei, koska mieskin taantuu kakaraksi. Tulet huomaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No. Sehän riippuu lapsesta tai lapsista. Sisarukset voivat kannustaa toisiaan siisteyteen, siinä kuin yksi lapsi haluaa "tulla nähdyksi" kaikkialla, eikä ymmärrä, että miksi hänen pitäisi olla tavaroineen vain omassa huoneessaan, tai hänen tavaroidensa pitäisi olla ainoastaan hänen huoneessaan.... Ette kai te vanhemmat lastanne tynnyrissä halua kasvattaa; ei ei en pitänyt teitä liian tiukkoina. Mutta ei se ole niin yksinkertaista, että mitä vähemmän lapsia - jos siis yksikin lapsi- niin sitä vähemmän sotkua muualla.
Ei. Sitä voi sitten toki miettiä, että onko tiptop siisti koti elämän tärkein asia.
Höhöhöhöö.. Kyllä se taapero varmasti pysyy huoneessaan eikä juokse ympäri taloa xD
No kyllä se kodin siisteys riippuu enemmän vanhemmista kuin lapsista. Meillä ei turhia nipoteta ja lapsen lelut valuu huoneestaan muuallekin asuntoon. Toisaalta taas ystäväni on siisteydestä tarkka ja heillä järjestys pysyy yllä paremmin. Lapset oppii sitten talon tavoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No. Sehän riippuu lapsesta tai lapsista. Sisarukset voivat kannustaa toisiaan siisteyteen, siinä kuin yksi lapsi haluaa "tulla nähdyksi" kaikkialla, eikä ymmärrä, että miksi hänen pitäisi olla tavaroineen vain omassa huoneessaan, tai hänen tavaroidensa pitäisi olla ainoastaan hänen huoneessaan.... Ette kai te vanhemmat lastanne tynnyrissä halua kasvattaa; ei ei en pitänyt teitä liian tiukkoina. Mutta ei se ole niin yksinkertaista, että mitä vähemmän lapsia - jos siis yksikin lapsi- niin sitä vähemmän sotkua muualla.
Lapsi jää ainoaksi, joten sisaruksia hänellä ei tule olemaan, mutta harkitsemme toista koiraa.
Meillä nyt 5-vuotias on oppinut pitämään itsekin siitä, että tavarat on järjestyksessä. Siivoaa itse leikkinsä (hieman kannustettuna) päivän päätteeksi. Meillä muutenkin tykätään järjestyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu varmaan vanhemmista. Meillä ei kumpikaan ole niin tarkka, vaikka minä nykyään enemmän kaipaan sitä siisteyttäkin. Ensimmäinen lapseni valvotti joka yö lähes kaksi vuotta (minä hoidin lasta yöt ja päivät) enkä todellakaan vaan jaksanut siivota. Koti oli aika läävä.
Nyt meillä on kaksi lasta, nuorempi vuoden. Molemmat nukkuvat hyvin, mutta koitapa siinä pitää taloa pystyssä kun taapero roikkuu jaloissa suunnilleen koko ajan ja isompi levittelee leikkejään.
Muistathan ap että esimerkiksi syömisen opettelu on HYVIN sotkuista, ja ne sotkut joutuu jynssäämään joka päivä sen viisi kertaa. Usein joutuu myös pesemään koko lapsen.
Kyllähän se koti on sen lapsenkin koti, tosi kurjaa jos saa leikkiä vaan jossain yhdessä sopessa.
Vierailija kirjoitti:
Höhöhöhöö.. Kyllä se taapero varmasti pysyy huoneessaan eikä juokse ympäri taloa xD
Ei lasta jätetä yksin vauva-aikana omaan huoneeseen, mutta kun kasvaa ja oppii kävelemään, niin katsomme perään ettei juokse ja satuta itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli myös hassuja käsityksiä ja ajatuksia raskausaikana tulevasta lapsiperheajasta.
Jälkeenpäin olen ihmetellyt, miten olen voinut ajatella niin omituisesti. Siis ihan omituisia ajatuksia, miten muka tulisin toimimaan. En edes kehtaa kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan vanhemmista. Meillä ei kumpikaan ole niin tarkka, vaikka minä nykyään enemmän kaipaan sitä siisteyttäkin. Ensimmäinen lapseni valvotti joka yö lähes kaksi vuotta (minä hoidin lasta yöt ja päivät) enkä todellakaan vaan jaksanut siivota. Koti oli aika läävä.
Nyt meillä on kaksi lasta, nuorempi vuoden. Molemmat nukkuvat hyvin, mutta koitapa siinä pitää taloa pystyssä kun taapero roikkuu jaloissa suunnilleen koko ajan ja isompi levittelee leikkejään.
Muistathan ap että esimerkiksi syömisen opettelu on HYVIN sotkuista, ja ne sotkut joutuu jynssäämään joka päivä sen viisi kertaa. Usein joutuu myös pesemään koko lapsen.
Kyllähän se koti on sen lapsenkin koti, tosi kurjaa jos saa leikkiä vaan jossain yhdessä sopessa.
Tarkoitatko syömään opettelulla sormiruokailua? Mieheni ei oikein innostu sormiruokailusta ja haluamme, että silloinkin koti ja lapsi pysyvät puhtaana. Jäljet siivotaan heti ja tätä haluamme noudattaa, onneksi on olemassa ruokalappuja ja puhdistusliinoja, mitkä helpottavat siisteyden ylläpitämisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se lapsi on siellä missä vanhemmat ovat. Lapsi ei pysy pienenä omassa huoneessaan leikkimässä, jos siellä ei ole muita.
Lapsi myös herättää vanhempansa aamulla siksi, ettei tykkää olla yksin hereillä aamusta. Pitkästyttävää ja pelottavaa. (lapseni nukkui hyvin yönsä eikä ole erityisen pelokas)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli myös hassuja käsityksiä ja ajatuksia raskausaikana tulevasta lapsiperheajasta.
Jälkeenpäin olen ihmetellyt, miten olen voinut ajatella niin omituisesti. Siis ihan omituisia ajatuksia, miten muka tulisin toimimaan. En edes kehtaa kertoa.
Millaisia ajatuksia? Kerro nyt. :)
Mulla on nyt 17 vuoden kokemus yhdestä lapsesta. Sanoisin, että unohda kaikki suunnitelmat, ei se elämä kuitenkaan mene niiden mukaan. Saattaa myös olla, että joitain juttuja joutuu priorisoimaan uudelleen. Onnea matkaan, sitä tarvitsevat kaikki vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Tää on varmaan provo
Ei tasan ole, vaan täyttä asiaa. :D
Vierailija kirjoitti:
Se lapsi on siellä missä vanhemmat ovat. Lapsi ei pysy pienenä omassa huoneessaan leikkimässä, jos siellä ei ole muita.
Lapsi myös herättää vanhempansa aamulla siksi, ettei tykkää olla yksin hereillä aamusta. Pitkästyttävää ja pelottavaa. (lapseni nukkui hyvin yönsä eikä ole erityisen pelokas)
Lapsella tulee olemaan oma huone, mutta meistä molemmista on parempi, että vauva-ajan lapsi nukkuu samassa huoneessa kanssamme, niin yöheräilyt ja syötöt on helpompi hoitaa. Lapsen kasvaessa hänet voi siirtää omaan huoneeseen.
Riippuu vanhemmista. Tiedän perheen, jossa oli lähes kymmenen lasta, ja koti oli silti siisti. Sisällä juoksemisen voi (ja kannattaakin) kieltää. Saahan lapsi kuitenkin juoksennella ulkona? Enkä usko, että lapsi menee siitä rikki, jos saa leikkiä vain omassa huoneessaan. Jos tuntuu liian tiukalta, niin voittehan tehdä niinkin (kun lapsi on tarpeeksi vanha ymmärtämään ohjeita), että muissakin huoneissa saa leikkiä, jos siivoaa lelut heti leikin jälkeen pois. Jos lapsen omassa huoneessa ei ole pakkoa siivota ihan heti (mitä suosittelen, koska osa lapsista haluaa jatkaa samaa leikkiä esim. ruokailujen tai ulkoilujen jälkeen), niin omassa huoneessa leikkiminen tuntuu varmasti houkuttelevammalta.
Kyllä yksikin lapsi kulkee pienenä "keksi kädessään". Maitolasi kaatuu ym. Leluja kuljetellaan, rakennetaan mökkejä sohvatyynyistä ja leikitään legoilla. Oksennustaudissa eka ryöpsäys tulee mihin vaan...
Olette, lapselle on annettava mahdollisuus valita oma tila, missä hän syventyy omaan mielikuvitukseensa. Voitte silti opettaa lapsen siivoamaan leikkinsä, aina kun lopettaa. Tosin minä en koskaan lopettanut. : )