Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet siitä, miten paljon pahuutta maailmassa on?
02.11.2017 |
Jos nyt ei puhuta edes vaikeammin hahmotettavasta epäsuorasta välinpitämättömyydestä tms., vaan ihan suorasta väkivallasta, viattomien hyväksikäytöstä ja tuhoamisesta.
Tälläkin hetkellä tällä samalla pallolla jotkut ihmiset suoraan aiheuttaa toisille hirvittävää kärsimystä. Esim. tässä aika hirveä kertomus ISISin orjana olleista: http://nytlive.nytimes.com/womenintheworld/2015/06/23/rape-survivor-who… Ei voi olla että kyse on vain jostain kulttuurierosta. Vaan kyllä tuon täytyy olla puhdasta, ihmisestä itsestään lähtöisin olevaa pahuutta, jolla on tilaa ilmetä poliittisen ja uskonnollisen liikkeen turvin tässä maailmantilanteessa.
Kauhuja ja pahuutta on paitsi Euroopan lähihistoriassa, myös meidän omassa historiassa, pahoja asioita tapahtuu yhä tässä maassa päivittäin, onneksi ei samassa mittakaavassa mutta kyllä täälläkin on kärsiviä lapsia, naisia, miehiä, vanhuksia. Enkä tarkoita nyt vaikka syöpäsairaita, vaikka sekin on kamala tuskallinen kohtalo, vaan ihmisiä joille toiset ihmiset tietoisesti tekee pahaa. Mitä se pahuus teidän mielestänne on? Miten sen asian kanssa voi tulla toimeen?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on ainoa taho maailmassa joka tekee tietoista pahaa, ihmisellä on kaikki valta myös lopettaa pahan tekeminen. Ja sen voi tehdä jokainen omalta osaltaan vaikka heti.
Sinulle siis antaa toivoa huomio, että ihmisellä on myös vapaus (vastuu, valta) toimia toisin. Ajatteletko myös, että hyvät ihmiset pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla taistelemaan pahuutta vastaan? Siis jos ajatellaan, että pahuus on jotain joka leviää ihmisten välillä ja nielee lisää uhreja, saako hyvät ihmiset sen pysähtymään näyttämällä esimerkkiä tai konkreettisesti taistelemalla ja estämällä pahuuden vaikutusta viattomiin ihmisiin, vai vetoaako hyvyys jopa pahaan ihmiseen siten, että hän voi muuttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on ainoa taho maailmassa joka tekee tietoista pahaa, ihmisellä on kaikki valta myös lopettaa pahan tekeminen. Ja sen voi tehdä jokainen omalta osaltaan vaikka heti.
Sinulle siis antaa toivoa huomio, että ihmisellä on myös vapaus (vastuu, valta) toimia toisin. Ajatteletko myös, että hyvät ihmiset pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla taistelemaan pahuutta vastaan? Siis jos ajatellaan, että pahuus on jotain joka leviää ihmisten välillä ja nielee lisää uhreja, saako hyvät ihmiset sen pysähtymään näyttämällä esimerkkiä tai konkreettisesti taistelemalla ja estämällä pahuuden vaikutusta viattomiin ihmisiin, vai vetoaako hyvyys jopa pahaan ihmiseen siten, että hän voi muuttua?
Todistettavasti tendenssi on näin. Vaikka pahuutta on vielä hirvittävästi, niin vähä vähältä maailma muuttuu turvallisemmaksi ja elämänlaatu paremmaksi. Koska riittävän monet tahtovat sitä ja toimivat sen mukaisesti.
Aluksi esimerkiksi terrosti-iskut ja (koulu)ampumiset järkyttivät hirveästi. Ei enää, niitä on niin paljon, ettei enää edes jaksa klikata lööppiä auki, ellei Suomea kosketa. Kamalaa ajatella miten paha maailma on ja totuus on, ettei missään voi enää sanoa olevansa turvassa. Matkustella ei voi, jos pelkää.
Mutta se pahuus, mikä itseäni koskettaa enemmän on kiusaaminen, erityisesti lasten ja nuorten, mutta kyllä aikuisiakin kiusataan, ja jopa omien ystävien pahuus ja itsekkyys. Niin surullista. Itsekin kiusattuna ja ihmisten pahuuden nähneenä en itse halua olla sellainen, vaan todellakin suljen itseni kiusaajilta, en anna mitään reaktiota takaisin palkkioksi, ja pidän aina heikomman puolta. Kun sydän on rikottu, siihen on aika mahdotonta rakentaa luottamusta enää.
Vierailija kirjoitti:
Aluksi esimerkiksi terrosti-iskut ja (koulu)ampumiset järkyttivät hirveästi. Ei enää, niitä on niin paljon, ettei enää edes jaksa klikata lööppiä auki, ellei Suomea kosketa. Kamalaa ajatella miten paha maailma on ja totuus on, ettei missään voi enää sanoa olevansa turvassa. Matkustella ei voi, jos pelkää.
Mutta se pahuus, mikä itseäni koskettaa enemmän on kiusaaminen, erityisesti lasten ja nuorten, mutta kyllä aikuisiakin kiusataan, ja jopa omien ystävien pahuus ja itsekkyys. Niin surullista. Itsekin kiusattuna ja ihmisten pahuuden nähneenä en itse halua olla sellainen, vaan todellakin suljen itseni kiusaajilta, en anna mitään reaktiota takaisin palkkioksi, ja pidän aina heikomman puolta. Kun sydän on rikottu, siihen on aika mahdotonta rakentaa luottamusta enää.
Onko mielestäsi koulukiusaaminen samaa ilmiötä sen kanssa, että joku henkilökohtaisesti kiduttaa toista ihmistä vuorokauden tai polttaa vangin näytösluontoisesti elävältä?
Onhan maailmassa paljon pahaa, mutta itse koen, että hyvä täällä vielä on niskan päällä.
Jos paha jylläisi ja saatana pomona, niin olisihan täällä varmasti ihan erinnäkönen yleismeininki päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi esimerkiksi terrosti-iskut ja (koulu)ampumiset järkyttivät hirveästi. Ei enää, niitä on niin paljon, ettei enää edes jaksa klikata lööppiä auki, ellei Suomea kosketa. Kamalaa ajatella miten paha maailma on ja totuus on, ettei missään voi enää sanoa olevansa turvassa. Matkustella ei voi, jos pelkää.
Mutta se pahuus, mikä itseäni koskettaa enemmän on kiusaaminen, erityisesti lasten ja nuorten, mutta kyllä aikuisiakin kiusataan, ja jopa omien ystävien pahuus ja itsekkyys. Niin surullista. Itsekin kiusattuna ja ihmisten pahuuden nähneenä en itse halua olla sellainen, vaan todellakin suljen itseni kiusaajilta, en anna mitään reaktiota takaisin palkkioksi, ja pidän aina heikomman puolta. Kun sydän on rikottu, siihen on aika mahdotonta rakentaa luottamusta enää.
Onko mielestäsi koulukiusaaminen samaa ilmiötä sen kanssa, että joku henkilökohtaisesti kiduttaa toista ihmistä vuorokauden tai polttaa vangin näytösluontoisesti elävältä?
On. Koulukidutus on pahimmillaan vuosikausia jatkettua, suunnitelmallista ja tarkoitushakuista psyyken ja sielun murhaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi esimerkiksi terrosti-iskut ja (koulu)ampumiset järkyttivät hirveästi. Ei enää, niitä on niin paljon, ettei enää edes jaksa klikata lööppiä auki, ellei Suomea kosketa. Kamalaa ajatella miten paha maailma on ja totuus on, ettei missään voi enää sanoa olevansa turvassa. Matkustella ei voi, jos pelkää.
Mutta se pahuus, mikä itseäni koskettaa enemmän on kiusaaminen, erityisesti lasten ja nuorten, mutta kyllä aikuisiakin kiusataan, ja jopa omien ystävien pahuus ja itsekkyys. Niin surullista. Itsekin kiusattuna ja ihmisten pahuuden nähneenä en itse halua olla sellainen, vaan todellakin suljen itseni kiusaajilta, en anna mitään reaktiota takaisin palkkioksi, ja pidän aina heikomman puolta. Kun sydän on rikottu, siihen on aika mahdotonta rakentaa luottamusta enää.
Onko mielestäsi koulukiusaaminen samaa ilmiötä sen kanssa, että joku henkilökohtaisesti kiduttaa toista ihmistä vuorokauden tai polttaa vangin näytösluontoisesti elävältä?
On. Koulukidutus on pahimmillaan vuosikausia jatkettua, suunnitelmallista ja tarkoitushakuista psyyken ja sielun murhaamista.
Niin uhrina kuin tekijänä on lapsi, ja aikuisia ei edes kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on ainoa taho maailmassa joka tekee tietoista pahaa, ihmisellä on kaikki valta myös lopettaa pahan tekeminen. Ja sen voi tehdä jokainen omalta osaltaan vaikka heti.
Sinulle siis antaa toivoa huomio, että ihmisellä on myös vapaus (vastuu, valta) toimia toisin. Ajatteletko myös, että hyvät ihmiset pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla taistelemaan pahuutta vastaan? Siis jos ajatellaan, että pahuus on jotain joka leviää ihmisten välillä ja nielee lisää uhreja, saako hyvät ihmiset sen pysähtymään näyttämällä esimerkkiä tai konkreettisesti taistelemalla ja estämällä pahuuden vaikutusta viattomiin ihmisiin, vai vetoaako hyvyys jopa pahaan ihmiseen siten, että hän voi muuttua?
Todistettavasti tendenssi on näin. Vaikka pahuutta on vielä hirvittävästi, niin vähä vähältä maailma muuttuu turvallisemmaksi ja elämänlaatu paremmaksi. Koska riittävän monet tahtovat sitä ja toimivat sen mukaisesti.
Tarkoitin kysyä että uskotko ennemmin puhtaaseen pasifismiin vai taisteluun hyvän puolesta?
Jos miettii vaikka Suomen sotahistoriaa, meillä on ollut joitakin inhimillisiä periaatteita, kuten että ei pommiteta Neuvostoliiton siviiliväestöä, vaikka vihollinen pommittaa meidän kaupunkeja ja desantit murhaa siviilejä. Tai että evakuoidaan väestö eikä jätetä viholliselle, vaikka evakuoinnin järjestäminen on hirvittävä ponnistus. Minusta ei ole liioittelua sanoa, että Suomen sodankäynti on enimmäkseen ollut oikeutettua puolustautumista ja todella sitä viattomien puolustamista pahuutta ja tyranniaa vastaan, siinä missä neuvostojohto ei kaihtanut mitään keinoja. Ainakin joissain tapauksissa olisi ollut mahdollista vastata samalla mitalla mutta on pidättäydytty, koska se oikeutetun sodan arvo on ollut niin suuri. Sillä tavalla se sota propagandistisesti masinoitiin, nostettiin taistelumoraalia, mutta käytännössä myös sitä periaatetta yritettiin noudattaa eikä se ollut pelkkää propagandaa. Ja pakkokin varmasti oli koska puolustustahto oli ainoa valtti, ja jos se olisi murtunut sillä että oma valtio toimii epämoraalisesti, kaikki olisi ollut mennyttä.
Samoin on tapauksia joissa vihollissotilaita on pelastettu rintamalta ja hoidettu kuntoon tilanteessa jossa omienkin hengissä pitäminen on ollut heikkoa. Mutta toisaalta sotakoneisto on mahdollistanut myös sotavankien epäinhimillisen julman kohtelun, ja muutenkin mahdollisuuksia yksilöiden tuoda esiin pahuuttaan tavalla johon siviilielämä ei olisi antanut mahdollisuuksia. Mietin että jos lähdetään taisteluun, häviääkö hyvyys aina, vai voiko se voittaa väkivallan kautta?
Onhan se aika lamauttavaa. Ehkä jotain mitä ei halua ajatella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs kuuluisa professori (nimeä en muista) sanoi mielestäni osuvan ilmaisun "ihminen on mielisairas eläin"! Homo Sapies laji on ainoa joka tarkoituksella vahingoittaa omia jälkeläisiään . Leijonaemokin puolustaa pentujaan raivokkaasti.
AV-otoksen perusteella 90% ihmisistä on pahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräs kuuluisa professori (nimeä en muista) sanoi mielestäni osuvan ilmaisun "ihminen on mielisairas eläin"! Homo Sapies laji on ainoa joka tarkoituksella vahingoittaa omia jälkeläisiään . Leijonaemokin puolustaa pentujaan raivokkaasti.
No ei, kyllähän monet emot syövät omat poikasensa stressaantuneina.
Ihminen on ainoa taho maailmassa joka tekee tietoista pahaa, ihmisellä on kaikki valta myös lopettaa pahan tekeminen. Ja sen voi tehdä jokainen omalta osaltaan vaikka heti.