Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun sukulainen vaatii antamiaan lahjoja takaisin?
01.11.2017 |
Eihän niitä kaikkia edes muista ja osa lastenvaatteista on tietenkin käytettyjä ja kuluneita aivan kuten lelutkin. Keräänkö tyynesti kaiken kasaan ja vien ne hänelle? Pitäisikö maksaa jonkinlainen korvaus myös hänen luonaan juoduista kahveista ja syödyistä aterioista?
Kuuluuko tällaisessa tapauksessa pyytää myös hänelle annettuja lahjoja takaisin vai olisiko viisaampaa pyytää häntä viemään ne vaikka kirpputorille? Pahaa tekee lasten puolesta jos heidän aikanaan antaumuksella kutomansa patalaput jne palaavat takaisin kotiin.
Kommentit (32)
Sulla jäi olennainen kertomatta, että miksi pyytää? Tuliko riita tjsp?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä? Kuka hullu tollasta tekee?
Nyt oli sen verran mielenkiintoinen juttu että kerro toki lisää. Siis miksi hän vaatii ja mistä hän on saanut edes päähänsä vaatia? Ja minkäikäinen sukulainen?
Mistä tällainen tilanne on saanut alkunsa
Ainakin kannattaa ilmoittaa, ettei jatkossa saa tuoda mitään lahjoja.
Oliko oikeasti kyse lainaamisesta vai lahjasta? Mitä alkujaan oli sovittu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy siltä mistä oikeesti kiikastaa? Ei lahjoja palauteta.
Ahaa - uusi anoppitarina. Se miehen äiti ei ottanutkaan lapsia yökylään, sinä annoit kerrankin tulla tulikivenkatkuisen saarnan suustasi, mies ei tukenut sinua ja kun aikasi huusit, niin anoppi kimmastui ja muistutti, kuka perheesi oikeastaan elättää. Eli hän listasi kaikki ne tavarat, jotka on joutunut maksamaan, koska sinä niin vaadit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olette tavarat lahjaksi saaneet, ovat ne teidän. Ei tarvitse palauttaa vaikka joku vaatisikin.
Jos haluat palauttaa, niin älä nyt ainakaan vaadi itse antamiasi lahjoja takaisin jos et halua alentua yhtä seinähullulle tasolle kuin vaatija.
Ei kun täähän kuulostaa klassiselta veljen vaimo tarinalta: veljen perheeltä saatu lainaan vauvatavaroita ja nyt kun heille tulee omaa perheenlisäystä (tai muuten vaan) niin haluavat tavaransa takaisin. Ap; n mielestä hän on saanut kaiken lahjaksi, eikä hänellä ole velvollisuutta palauttaa tavaroita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olette tavarat lahjaksi saaneet, ovat ne teidän. Ei tarvitse palauttaa vaikka joku vaatisikin.
Jos haluat palauttaa, niin älä nyt ainakaan vaadi itse antamiasi lahjoja takaisin jos et halua alentua yhtä seinähullulle tasolle kuin vaatija.
Ei pidä paikkaansa. Alaikäiselle lahjoitetut tai annetut tavarat ovat sen, joka on ne maksanut. Näin ainakin silloin, kun palstamammat kantavat lastensa lelut kirppikselle vedoten siihen, että eihän lapsi ole näitä edes maksanut vaan vanhempansa. Siten palstan lakien mukaisesti tuo sukulainen on oikeutettu vaatimaan antamansa lahjat takaisin, koska ne eivät voi olla alaikäisen omaisuutta.
Mä en ymmärrä näitä "taas mollataan anoppia" - kommentteja! Aivan kuin se anoppi olisi joku yksi henkilö, jota kaikki haukkuu.
Ihmiset on erilaisia ja ihmissuhteissa on välillä skismaa. Ja joskus se sukulaisuussuhde nyt vain sattuu olemaan miniä ja anoppi. Se ei poista sitä faktaa, että on olemassa paljon hyviä anoppeja ja paljon toisten asioihin puuttuvia anoppeja.
Itse aloituksesta: tosiaan tarina taustalta kehiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla jäi olennainen kertomatta, että miksi pyytää? Tuliko riita tjsp?
Kyllä tuli riita koska en suostu hänen manipulointiinsa. Hän alkoi yhtäkkiä väittämään, että olen tehnyt jotain sellaista mitä en ole ikinä tehnyt. Lupasin hänelle vaikka antaa yksityisiä tietojani tutkittavaksi ihan kalenteria myöten jotta hän ymmärtäisi etten ole ollut lähelläkään hänen mainitsemaansa tapahtumapaikkaa. Kehotin häntä tekemään minusta tutkintapyynnön jos kokee, että tarvii oikeuden kautta myös teletunnistetietojani. On toki asia erikseen olisiko hän saanut niitä ikinä koska en usko tutkintapyynnön johtavan mihinkään.
Jos hän todellakin uskoo toisen ihmisen valehteluun enemmän kuin minun sanaani niin sitten on parempi ettemme jatka toistemme kiusaamista tämän asian suhteen yhtään tätä enempää. Mielestäni on erikoista miksei hän kyseenalaista tiedonlähteensä ”tietoja” mutta toisaalta sillä asialla ei ole enää mitään väliä. Joka tapauksessa hän haluaa lahjat takaisin ja käypäisen korvauksen tarjoiluista. Pitääkö tässä olla yhteydessä verottajaan jos laitan vaikka tonnin hänen pankkitililleen korvauksena tarjoiluista?
Vierailija kirjoitti:
Nyt oli sen verran mielenkiintoinen juttu että kerro toki lisää. Siis miksi hän vaatii ja mistä hän on saanut edes päähänsä vaatia? Ja minkäikäinen sukulainen?
Ihan kypsässä iässä oleva isoäiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kannattaa ilmoittaa, ettei jatkossa saa tuoda mitään lahjoja.
Oliko oikeasti kyse lainaamisesta vai lahjasta? Mitä alkujaan oli sovittu?
Minä olin siinä luulossa, että minulle ja lapsille annetut tavanomaiset syntymäpäivä- ja joulu”lahjat” olivat oikeita lahjoja niiden tavanomaisessa merkityksessä. Hän ei sanonut missään vaiheessa että ne olisi annettu lainaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ahaa - uusi anoppitarina. Se miehen äiti ei ottanutkaan lapsia yökylään, sinä annoit kerrankin tulla tulikivenkatkuisen saarnan suustasi, mies ei tukenut sinua ja kun aikasi huusit, niin anoppi kimmastui ja muistutti, kuka perheesi oikeastaan elättää. Eli hän listasi kaikki ne tavarat, jotka on joutunut maksamaan, koska sinä niin vaadit.
Ei mitään tuollaista, ei todellakaan. Kerrotko nyt omista kokemuksistasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt oli sen verran mielenkiintoinen juttu että kerro toki lisää. Siis miksi hän vaatii ja mistä hän on saanut edes päähänsä vaatia? Ja minkäikäinen sukulainen?
Ihan kypsässä iässä oleva isoäiti.
Palauta ne ja sen jälkeen älä ole enää missään yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olette tavarat lahjaksi saaneet, ovat ne teidän. Ei tarvitse palauttaa vaikka joku vaatisikin.
Jos haluat palauttaa, niin älä nyt ainakaan vaadi itse antamiasi lahjoja takaisin jos et halua alentua yhtä seinähullulle tasolle kuin vaatija.Ei pidä paikkaansa. Alaikäiselle lahjoitetut tai annetut tavarat ovat sen, joka on ne maksanut. Näin ainakin silloin, kun palstamammat kantavat lastensa lelut kirppikselle vedoten siihen, että eihän lapsi ole näitä edes maksanut vaan vanhempansa. Siten palstan lakien mukaisesti tuo sukulainen on oikeutettu vaatimaan antamansa lahjat takaisin, koska ne eivät voi olla alaikäisen omaisuutta.
Mitä Suomen laki sanoo asiasta?
Mulla on ollut työparina vanhempi nainen, jolla oli vaikeita mielenterveysongelmia. Vainoharhojen kohteena oli hänen miniänsä. Ihan samantyyppisiä juttuja puhui töissäkin koko ajan. Muka nähnyt miniän ruokiksella toisella puolen kaupunkia vieraan miehen kanssa. "Rangaistuksena" rupesi vaatimaan lahjoittamiaan vauvatavaroita takaisin ja keksi myös, että miniän pitäisi maksaa vesimaksut, kun on joskus käynyt hänen luonaan saunassa. Olipa muuten raskasta kuunnella sivusta esim. kun hän soitti miniälle ja selitti, miten vauvan amme pitää palauttaa hänelle desinfioituna, että hän muka vie sen takaisin kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt oli sen verran mielenkiintoinen juttu että kerro toki lisää. Siis miksi hän vaatii ja mistä hän on saanut edes päähänsä vaatia? Ja minkäikäinen sukulainen?
Ihan kypsässä iässä oleva isoäiti.
Palauta ne ja sen jälkeen älä ole enää missään yhteydessä.
Näin taidan tehdä että saamme pisteen koko kärhämälle.
Miksi hän haluaa ne takaisin?