Tuntemattoman sotilaan nähneet
Mitä reaktioita herätti?
Tultiin juuri näytöksestä. Tuli itkettyä, ja oli kyllä oikea tunteiden vuoristorata. Ja kukaan salissa ei hievahtanutkaan paikaltaan lopputekstien aikana, kaikki istuivat hipihiljaa aloillaan, mitä ei nykyään todellakaan tule usein nähtyä.
Kommentit (17)
Olin tänään katsomassa. Eero Aho oli hyvä. Valitettavasti näin koko ajan Marja Tyrnin kankaalla. Oli tuo vähän turha, ei mitään uutta. Paitsi Paula Vesala, tuo av-mammojen ylijumalatar.
Etukäteen pelkäsin että miten Hirviniemi vetää roolinsa, mutta kyllä oli minusta turha pelko. Hetkeäkään ei tullut mietittyä kenenkään aikaisempia rooleja, suuri osa leffasta oli sen verran nopeatempoista ettei siinä olisi sellaisille turhille ajatuksille ollut aikaakaan.
Ja ymmärrän kyllä miksi oli k-16, sen verran graafisia oli osa kohtauksista. Mutta tietyllä tavalla se oli hyväkin, näki sodan koko raauuden peittelemättömänä. Pisti kyllä väkisinkin miettimään mistä kannattaa nykypäivänä valittaa.
Nyt tuli ainakin torpattua se väite että uusi versio olisi tehty suomalaisia sotahulluja varten. Saa olla kyllä kumma hemmo joka tuosta kiksejä saa, sen verran inhorealistisen puolen sotimisesta näytti, ja liputan tuota täysillä. Ei ollut mitään Hollywood-tyylin paukuttelua ja räjäyttelyä, vaan raakaa realismia.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuli ainakin torpattua se väite että uusi versio olisi tehty suomalaisia sotahulluja varten. Saa olla kyllä kumma hemmo joka tuosta kiksejä saa, sen verran inhorealistisen puolen sotimisesta näytti, ja liputan tuota täysillä. Ei ollut mitään Hollywood-tyylin paukuttelua ja räjäyttelyä, vaan raakaa realismia.
Se edellinenkö ei ollut raakaa realismia?
Onhan tuo noista Tuntemattoman elokuvasovituksista paras, joskaan se ei vielä ole kovin paljon sanottu. Suomesta ei ilmeisesti tahdo löytyä nykyään yhtä karismaattisia näyttelijöitä kuin mitä alkuperäiseen saatiin roolitettua, vaikka muilla osa-alueilla leffa on alkuperäistä parempi. Mollbergin Tuntematon on kolmikon kehnoin.
Kaikkein paras Tuntemattoman/Sotaromaanin sovitus on mielestäni Tuntematon Sotilas -äänikirja jossa kirjan lukija Veikko Honkanen vetäisee kaikki roolit ja vieläpä varsin vakuuttavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuli ainakin torpattua se väite että uusi versio olisi tehty suomalaisia sotahulluja varten. Saa olla kyllä kumma hemmo joka tuosta kiksejä saa, sen verran inhorealistisen puolen sotimisesta näytti, ja liputan tuota täysillä. Ei ollut mitään Hollywood-tyylin paukuttelua ja räjäyttelyä, vaan raakaa realismia.
Se edellinenkö ei ollut raakaa realismia?
Ei tällä tavalla, ei todellakaan. Hetkeen en muista nähneeni yhtä kaunistelematonta ja ajoittain jopa todella inhottavaa kuvausta sodasta. Ja on tullut katsottua yhtä sun toista.
Vierailija kirjoitti:
Etukäteen pelkäsin että miten Hirviniemi vetää roolinsa, mutta kyllä oli minusta turha pelko. Hetkeäkään ei tullut mietittyä kenenkään aikaisempia rooleja, suuri osa leffasta oli sen verran nopeatempoista ettei siinä olisi sellaisille turhille ajatuksille ollut aikaakaan.
Ja ymmärrän kyllä miksi oli k-16, sen verran graafisia oli osa kohtauksista. Mutta tietyllä tavalla se oli hyväkin, näki sodan koko raauuden peittelemättömänä. Pisti kyllä väkisinkin miettimään mistä kannattaa nykypäivänä valittaa.
Vau. Jos nyt vasta silmäsi aukenivat sodan raakuudelle niin mielummin myöhään kun ei milloinkaan. Mutta aika sokea ja tyhmä saa olla jos ei tätä ennen ole lukuisista dokkareista/muista raaoista elokuvista sitä tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo noista Tuntemattoman elokuvasovituksista paras, joskaan se ei vielä ole kovin paljon sanottu. Suomesta ei ilmeisesti tahdo löytyä nykyään yhtä karismaattisia näyttelijöitä kuin mitä alkuperäiseen saatiin roolitettua, vaikka muilla osa-alueilla leffa on alkuperäistä parempi. Mollbergin Tuntematon on kolmikon kehnoin.
Kaikkein paras Tuntemattoman/Sotaromaanin sovitus on mielestäni Tuntematon Sotilas -äänikirja jossa kirjan lukija Veikko Honkanen vetäisee kaikki roolit ja vieläpä varsin vakuuttavasti.
Veikko on ikoninen 👍
Leffa oli parempi kuin odotin. Näyttelijät suoriutuivat aika hyvin mutta eihän meillä ole tällä hetkellä saman tason näyttelijöitä kuin Pentti Siimes, Åke Lindman tai Tauno Palo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etukäteen pelkäsin että miten Hirviniemi vetää roolinsa, mutta kyllä oli minusta turha pelko. Hetkeäkään ei tullut mietittyä kenenkään aikaisempia rooleja, suuri osa leffasta oli sen verran nopeatempoista ettei siinä olisi sellaisille turhille ajatuksille ollut aikaakaan.
Ja ymmärrän kyllä miksi oli k-16, sen verran graafisia oli osa kohtauksista. Mutta tietyllä tavalla se oli hyväkin, näki sodan koko raauuden peittelemättömänä. Pisti kyllä väkisinkin miettimään mistä kannattaa nykypäivänä valittaa.
Vau. Jos nyt vasta silmäsi aukenivat sodan raakuudelle niin mielummin myöhään kun ei milloinkaan. Mutta aika sokea ja tyhmä saa olla jos ei tätä ennen ole lukuisista dokkareista/muista raaoista elokuvista sitä tajunnut.
Kyllä se on aivan eri asia monien dokumenttienkin kautta sotaa tarkastella. Yleensä niissä olet kuitenkin ns. sivustakatsojana, ymmärrät mistä kauheuksista on kyse mutta et välttämättä osaa ELÄYTYÄ niihin tunteisiin mitä sotilaankin mielessä millpinkin kulkee. Tässä versiossa mentiin todellakin sotilaiden näkökulmasta, ja elit heidän tuntemuksiaan siinä mukana, niin paljon kuin se on elokuvan kautta mahdollista. Vaikutti kyllä ainakin omaan maailmankatsomukseen aika tavalla, ja vaikka olen ennenkin kokenut arvostavani sotaveteraaneja, niin nyt se arvostus nousi jollekin aivan uudelle tasolle.
Itketti ne menetykset ja se tuska. Kyllä oli hiljaista väkeä joka verkkaisesti poistui teatterista itkenein silmin.
Todellista klassikkokamaa!
Vierailija kirjoitti:
Etukäteen pelkäsin että miten Hirviniemi vetää roolinsa, mutta kyllä oli minusta turha pelko. Hetkeäkään ei tullut mietittyä kenenkään aikaisempia rooleja, suuri osa leffasta oli sen verran nopeatempoista ettei siinä olisi sellaisille turhille ajatuksille ollut aikaakaan.
Ja ymmärrän kyllä miksi oli k-16, sen verran graafisia oli osa kohtauksista. Mutta tietyllä tavalla se oli hyväkin, näki sodan koko raauuden peittelemättömänä. Pisti kyllä väkisinkin miettimään mistä kannattaa nykypäivänä valittaa.
Graafinen= (suomeksi)' grafiikan alaan kuuluva, piirrostekninen, piirros-, piirtämällä kuvitettu, kuvataiteen ala jne.'
(Nykypäivänä kannattaa näköjään kyllä valittaa ainakin äidinkielemme rappiosta ja tuosta anglismien kiihkeän omaksumisen paineesta
Sen voisi nähdä vaikka tämän kultturimme 'henkisenä maanpuolustuksena', eli siis vaikkapa sen periaatteen , että 'suomessa suomeksi'.)
Nyt on oikeudet myyty maailmalle🤗🤗
Minusta näyttelijävalinnat oli pääosin tosi onnistuneita ja elokuva oli visuaalisestikin tosi hieno teos.
Kuitenkin jäi sellainen olo, että kohtaukset oli jotenkin irrallisia toisistaan eikä sellaista punaista lankaa erottunut elokuvan sisällä. Tapahtumat etenivät hirveää vauhtia ja hahmoihin ei kerennyt minusta tutustua kunnolla. (Olen lukenut kyllä kirjan monesti, joten sinällään juoni ja hahmot ovat ihan tuttuja, mutta puhun tässä nyt elokuvasta itsenäisenä kokonaisuutena.) Tuntui siltä, että jos hahmot eivät olisi valmiiksi tuttuja, en olisi erottanut heitä toisistaan tai muistanut kenenkään nimiä.
Toisaalta mulla on ollut samanlainen olo joistain muistakin kirjafilmatisoinneista, vaikka kirjaa lukematon seuralaiseni on pysynyt ihan hyvin kärryillä, joten ehkä tää on vaan mun päänsisäinen juttu :D
Hienoa tuo kansainvälinen levitys. C-morelta saa ilmaisen kuukauden ja on siellä nähtävillä. Ja sain sen muuten vaikka kerran jo olenkin käyttänyt.
Eikö muita ole ehtinyt vielä katsomaan?