Olen ravintolassa harjoittelussa ja haluaisin vaihtaa ammattia
Opiskelen tarjoilijaksi ja olen ollut nyt pari viikkoa työharjoittelussa eräässä ravintolassa. Minulla ei missään vaiheessa ollut mitään kunnon perehdystystä, esimerkiksi käyty läpi hommia, mitä teen. Sitten kun itse kyselin, niin sain vastaukseksi huudot, että älä kysele tyhmiä. No en minä voi tietää, missä teillä on joku kahvinkeittimen varaosa erillisessä varastossa. Sama juttu melkein minkä tahansa asian kanssa. Oletetaan minun tietävän, ja jos kysyn, niin heidän mielestään asia on itsestäänselvyys. Miksi luulevat minun kyselevän?
Noh, siitä seuraavaan aiheeseen. Nimittäin hitaudesta motkottamiseen. Olen kuulemma hidas. Hidas sen vuoksi, koska en heidän mielestään tee samaa vauhtia kuin he. No mutta hei, olenhan ollut täällä jo melkein kaksi viikkoa! Siis oikeasti... Lounasaikaan on mukavaa, kun asiakkaat huutaa ja vaatii nopeampaa palvelua, ja selän takana työntekijä naputtaa siitä, miten olen muka taas niin hidas, kun on niin pitkä jono. Sehän onkin minun syytäni, että koko pk-seutu tuppaa syömään samalla minuutilla.
Onko työelämässä helpompaa, vai onko meininki ihan samanlainen?
Kommentit (13)
En ole tarjoilija mutta luulisin että eri ravintoloissa on eri meininki... Se pätee kai kaikkiin työpaikkoihin. Tuo mitä koet on kyllä melkein pahimmasta päästä. Voisitko jutella asiasta jonkun opettajasi kanssa esimerkiksi? Ei työharjoittelussa ole tarkoitus kauheasti kärsiä henkisesti.
Aika ikävään paikkaan olet joutunut! Minulla on vakituinen paikka (olen siis tarjoilija myös) mutta teen ns. extraushommia silloin tällöin ja aina kun menee uuteen paikkaan ei tietenkään voi tietää missä mitäkin pidetään. Yhdessäkään paikassa ei ole huudettu eikä pidetty tyhmänä tai hitaana vaan on viitsitty neuvoa ja vastailla kysymyksiin.
Tosin olen reilu viiskymppinen, että jos joku haluaisi päteä niin todennäköisesti lähtisin pois. Ei kenenkään tarvitse kuunnella moitteita asioista, joille ei mitään voi.
Usko pois, ei kaikki paikat ole tuollaisia! Alalla on aina kiire koska mennään asiakkaan ehdoilla ja jos kaikki lounastavat samaan aikaan niin siinä täytyy olla ripeä, mutta ei silti ketään saa alkaa kohtelemaan huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Meininki samanlaista, usein pahempaa. Jos haluay vaihtaa alaa, niin suosittelisin kouluttautumaan esim. kaupan alalle, joka avaa lähes kaikille aloille väylää.
Itse kouluttauduin peruskoulun jälkeen merkonomiksi, ja nyt vaihdan sosiaali- ja terveysalalle. Hyödyn jatko-opinnoissa ja tulevalla alallani kaupan alan perustutkinnosta. Olen sillä samaisella tutkinnolla ollut myös vuoden päivät eräässä ravintolassa PK-seudulla kassa-tarjoilijana, eikä paluuta enää sellaiseen ole.
Kaupan ala ei sano mitään.
Oikeasti unelma-ammattini olisi lääkäri.
Työelämässä on sitten helpompaa. Harjoittelijoita ei joka paikassa oikein ymmärretä. Tsemppiä kuitenkin, älä luovuta!
Hoitoalan opiskelijana symppaan sua kyllä ihan täysin. Kerrotaan kyllä jos kysyn, mutta ohjaajalla se ilme et vttu etkö osaa. No en osaa kun täällä olen opettelemassa. Mikähän ala olis oikeasti ihmissystävällinen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meininki samanlaista, usein pahempaa. Jos haluay vaihtaa alaa, niin suosittelisin kouluttautumaan esim. kaupan alalle, joka avaa lähes kaikille aloille väylää.
Itse kouluttauduin peruskoulun jälkeen merkonomiksi, ja nyt vaihdan sosiaali- ja terveysalalle. Hyödyn jatko-opinnoissa ja tulevalla alallani kaupan alan perustutkinnosta. Olen sillä samaisella tutkinnolla ollut myös vuoden päivät eräässä ravintolassa PK-seudulla kassa-tarjoilijana, eikä paluuta enää sellaiseen ole.
Kaupan ala ei sano mitään.
Oikeasti unelma-ammattini olisi lääkäri.
Jaa, ilmankos lääkärit opiskelee niin kauan, jos opinnot aloitetaan ravintolasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meininki samanlaista, usein pahempaa. Jos haluay vaihtaa alaa, niin suosittelisin kouluttautumaan esim. kaupan alalle, joka avaa lähes kaikille aloille väylää.
Itse kouluttauduin peruskoulun jälkeen merkonomiksi, ja nyt vaihdan sosiaali- ja terveysalalle. Hyödyn jatko-opinnoissa ja tulevalla alallani kaupan alan perustutkinnosta. Olen sillä samaisella tutkinnolla ollut myös vuoden päivät eräässä ravintolassa PK-seudulla kassa-tarjoilijana, eikä paluuta enää sellaiseen ole.
Kaupan ala ei sano mitään.
Oikeasti unelma-ammattini olisi lääkäri.
Jaa, ilmankos lääkärit opiskelee niin kauan, jos opinnot aloitetaan ravintolasta.
Uskomatonta, lääkärikin on käynyt joskus ala-asteen, ehkä jopa opiskellut jonkun ihan muun alan ennen lääkistä.
Miksei ravintolassa töissä ollut voisi olla lääkäri?
Lääkikseen totta kai, jos se on omempi ala!
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalan opiskelijana symppaan sua kyllä ihan täysin. Kerrotaan kyllä jos kysyn, mutta ohjaajalla se ilme et vttu etkö osaa. No en osaa kun täällä olen opettelemassa. Mikähän ala olis oikeasti ihmissystävällinen...
Hoitoalalla on viime aikoina ongelmaksi muodostunut se, ettei enää ole niin selvää linjaa siinä mitkä asiat pitäisi opettaa koulussa ja mitkä harjoittelussa. Lähiopetusta on karsittu rajusti ja opettajat sanovat, että "harjoittelussa te sitten opitte nämä, mitäpä niitä koulussa harjoittelemaan". Harjoittelupaikassa odotetaan, että opiskelijalla olisi jo pohjatietoa asioista, mutta usein opiskelijat tulevat paikalle aivan ummikkoina, vaikkeivat tietenkään omasta syystään. Kyllähän se ärsyttää.
Meininki samanlaista, usein pahempaa. Jos haluay vaihtaa alaa, niin suosittelisin kouluttautumaan esim. kaupan alalle, joka avaa lähes kaikille aloille väylää.
Itse kouluttauduin peruskoulun jälkeen merkonomiksi, ja nyt vaihdan sosiaali- ja terveysalalle. Hyödyn jatko-opinnoissa ja tulevalla alallani kaupan alan perustutkinnosta. Olen sillä samaisella tutkinnolla ollut myös vuoden päivät eräässä ravintolassa PK-seudulla kassa-tarjoilijana, eikä paluuta enää sellaiseen ole.