Apua, isoveli kiusaa pikkuveljeään!
Auttakaa mua!
Meillä on kaksi poikaa, 9v ja 4v.
Ikäeroa on siis noin viisi vuotta.
Kun vauva syntyi, isoveli otti hänet hyvin vastaan. Hän jaksoi auttaa vauvanhoidossa, vahti veljeään esimerkiksi minun puhelun ajan, ja oli todella myönteinen vauvaa kohtaa.
Tätä kesti 2 vuotta, mutta sitten isompaa ei enää kiinnostanut pikkuveli. Hän mieluummin leikki omia leikkejään.
Tässä ei ole mitään erikoista eikä väärää, mutta nyt mukaan on tullut pikkuveljen kiusaaminen.
Poika monesti haukkuu veljeään, häätää pois huoneestaan, tönii, joskus jopa lyö ja potkii. On monta kertaa sanonut minulle että veli on ihan p*ska ja että kumpa veli ei olisi syntynyt.
Tämä alkoi viime talvena.
En tiedä mitä tehdä. Rankaisen poikaa totta kai kieltämällä pelit siltä päivältä, mutta välillä sekään ei auta. Poika yrittää saada peliajan takaisin näyttämällä ettei peliajan pois ottaminen estä häntä tekemästä uudestaan.
Sen jälkeen hän joutuu olemaan puoli tuntia yksin huoneessaan.
Onko tämä normaalia käytöstä tuon ikäiseltä? Ymmärrän jotenkin jos kyseessä olisi vaikka 4- ja 6-vuotiaat, mutta nyt kyseessä on 9-vuotias kolmasluokkalainen. Apua kaipaisin. Olisiko mitään vinkkejä millä tuon saisi loppumaan? Pikkuveljellä on välillä tosi paha mieli tästä eikä hän ymmärrä miksi isoveli käyttäytyy niin :( Kiitos jo etukäteen vastanneille.
Kommentit (20)
Vielä jatkan, että jos pieniäkin onnistumisia tulee niin kovasti kehumista vaan. Ja jos puolen tunnin leikkikertoja on tullut niin niitä ei "mitätöidä" rangaistuksena huonosta käytöksestä kun ne on kerran ansaittu.
Opeta pikkuveljeä lyömään takaisin. Siitä on hänelle paljon hyötyä myös koulussa.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mistä johtuu, mutta yrittäisin ehkä jonkin palkinnon avulla saada leikkimään heitä yhdessä. Esim. viisi onnistunutta puolen tunnin leikkikertaa niin saavat leffaillan herkkuineen tms. välejä vahvistavaa. Isoveljelle kannattaa myös vakavasti jutella miksi noin ei voi käyttäytyä ja lopettaa heti kerrasta tuollainen. Yksi selkeä varoitus ja kertoa mitä siitä seuraa jos ei ole kunnolla. Tsemppiä!
Hyvä idea! Tätä koitan heti. :)
Ei mitään yrityksiä saada lapsia leikkimään yhdessä. Ikäeroa on 5 vuotta, se on ihan liikaa sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mistä johtuu, mutta yrittäisin ehkä jonkin palkinnon avulla saada leikkimään heitä yhdessä. Esim. viisi onnistunutta puolen tunnin leikkikertaa niin saavat leffaillan herkkuineen tms. välejä vahvistavaa. Isoveljelle kannattaa myös vakavasti jutella miksi noin ei voi käyttäytyä ja lopettaa heti kerrasta tuollainen. Yksi selkeä varoitus ja kertoa mitä siitä seuraa jos ei ole kunnolla. Tsemppiä!
Joo ja isoveli leikkii pikkuveljen kanssa vain sen palkkion toivossa. On se kumma että nykylapsia pitää lahjoa ja palkita ihan kaikesta, käytöksestä joka oli ennen itsestäänselvyys ilman palkintoja.
Meillä on kolmasluokkalainen ja neljä-vuotias ja tosi kivasti leikkivät yhdessä.
Jos tilanne on noin huono niin palkinnon avulla voi päästä noidankehästä pois. Jatkossa palkintoa ei tarvi kun isovelikin huomaa, että tämähän on ihan kivaa. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään yrityksiä saada lapsia leikkimään yhdessä. Ikäeroa on 5 vuotta, se on ihan liikaa sellaiseen.
Ei yritetäkkään väkipakolla saada poikia leikkimään yhdessä, haluttaisiin vain saada isoveli lopettamaan pikkuveljen kiusaamisen.
Kannattaisi varmaan olla läsnä sille vanhemmalle pojalle, antaa ihan omaa aikaa kuin tyrkätä koneen ääreen tai yksin huoneeseen.
Ja tuon ikäinen ihan oikeasti ei halua pikkulasten touhuja ja noin pieni taas ei osaa isomman juttuja.
Olethan myös isomman lapsen puolella??
Yleensä noin isolla ikäerolla ei varsinaisesti leikitä yhdessä eli pidän vääränä painostaa siihen lahjomalla.
Sen sijaan on selvä, että pikkuveljeä tulee kohdella hyvin. Tässä tuskin rangaistukset auttavat. Mustasukkaisuushan tuossa takana on eli toimenpiteet sen vähentämiseksi (ihan kokonaan sitä tuskin on mahdollista saada pois) tulisi nyt ottaa käyttöön.
Eli kaksinoloaikaa vanhemman ja 9-vuotiaan kanssa, kivoja juttuja, joita vain vanhempi saa tehdä, koska on niin iso ja kaikin puolin keksiä positiivista ja vahvistavaa olemista.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä noin isolla ikäerolla ei varsinaisesti leikitä yhdessä eli pidän vääränä painostaa siihen lahjomalla.
Sen sijaan on selvä, että pikkuveljeä tulee kohdella hyvin. Tässä tuskin rangaistukset auttavat. Mustasukkaisuushan tuossa takana on eli toimenpiteet sen vähentämiseksi (ihan kokonaan sitä tuskin on mahdollista saada pois) tulisi nyt ottaa käyttöön.
Eli kaksinoloaikaa vanhemman ja 9-vuotiaan kanssa, kivoja juttuja, joita vain vanhempi saa tehdä, koska on niin iso ja kaikin puolin keksiä positiivista ja vahvistavaa olemista.
Tämä on hyvä neuvo!
Kiusaajalle ei kannata antaa rangaistusta. Jos annat niin siitä voi johtua että kiusaaminen vain yltyy. Kannatan sitä että luvataan palkkio hyvästä käytöksestä.
Itselläni on tuo sama ongelma, mutta veljeni on vaan 17 vuotias ja minä 13, ja hän käyttäytyy todella kummalisesti minua kohtaan. Hän ei ikinä kuuntele minua, vaan aina vaan hokee itse jotain ärsyttävää meemiä, mm. Sitä oi oi oi-meemikappaletta. Kaikkia muita ihmisiä hän kuuntelee ja osaa jopa vastatakin, mutta kun minä kyseessä, niin..😮💨
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi varmaan olla läsnä sille vanhemmalle pojalle, antaa ihan omaa aikaa kuin tyrkätä koneen ääreen tai yksin huoneeseen.
Ja tuon ikäinen ihan oikeasti ei halua pikkulasten touhuja ja noin pieni taas ei osaa isomman juttuja.
Olethan myös isomman lapsen puolella??
Kaverilla pienempi lapsi kävi koko ajan sotkemassa isomman leikkejä ja juttuja. Äiti näki vaan jälkitilanteen kun isompi esti pienempää vaikka tulemasta huoneeseen ja isompi sai syyt kiusaamisesta ja pientä halittiin ja lohdutettiin :(
Kunnon tilannearvio ja tarvittaessa ulkopuolista apua tilanteeseen.
Sisarusten välinen väkivalta on haitallista varsinkin sen kohtelle ja kertoo, että jokin ongelma on tekevässä lapsestakin.
Onkohan teillä jäänyt isompi lapsi vähemmälle huomiolle kuopuksen syntyessä. Toisen lapsen syntyessä on hyvä antaa myös erityishuomiota isommalle, jotta ei tunne itseään hylätyksi. Luulen myös, että automaationa rankaisette isompaa, vaikka pienempikin olisi tehnyt väärin.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan teillä jäänyt isompi lapsi vähemmälle huomiolle kuopuksen syntyessä. Toisen lapsen syntyessä on hyvä antaa myös erityishuomiota isommalle, jotta ei tunne itseään hylätyksi. Luulen myös, että automaationa rankaisette isompaa, vaikka pienempikin olisi tehnyt väärin.
Tätä näkee käytännöllisesti katsottuna kaikissa perheissä, joissa sisarusten välillä on vähänkään isompi ikäero. Jopa niissä, joissa ennen nuoremman syntymistä luvattiin, että siitä ei mitään lellipentua tehdä.
En tiedä mikä tässä oikeasti on taustalla oleva kuvio, mutta tekstin perusteella tulee kuva, että isompi lapsi ei saa tarpeeksi huomiota. Nuorempi veli on tässä luonnollinen syyllinen, koska hänen tultuaan kuvioihin vanhempien huomio on joutunut jakautumaan, ilmeisesti epätasaisesti.
5 vuotta on ton ikäisillä oikeasti aika iso ero ja aika harvoin ton ikäiset löytää keskenään mitään yhteisiä leikkejä, niin en tiedä miten hyödyllistä on väkisin pakottamaan. Noissa leikkiin pakotus/lahjomis neuvoista sen vanhemman toiveet jäävät huomioimatta kun pitää leikkiä yli puolet ikätason alapuolella olevia juttuja.
Tossa oikea ongelma tuntuu olevan se että vanhempaa ei huomioida, niin koita varmistaa että vietät hänen kanssaan myös tarpeeksi kahdenkeskeistä aikaa, niin ei tarvitse kokea mustasukkaisuutta sisarustaan kohtaan. Nuorimmasta lapsesta tulee usein perheen tähtiä, niin varmista että teillä ei ole vahingossa päässyt tapahtumaan näin.
Nuorempi veli on tässä luonnollinen syyllinen, koska hänen tultuaan kuvioihin vanhempien huomio on joutunut jakautumaan, ilmeisesti epätasaisesti.
siis meinasin tässä että tää on se ajatusketju mihin lapset yleensä päätyy noissa tilanteissa, jossa on konfliktia sisarusten kanssa mitä vanhemmat ei ratkaise. Lapset yleensä kokee itsensä helposti enemmän tai vähemmän hylätyksi uuden sisaruksen tullessa kuvioihin. 9 vuotias on tarpeeksi vanha muistamaan miten kivaa oli kun sai olla perheen keskipiste ja uusi sisarus on tässä tilanteessa se selkeä muuttuva tekijä, joka on laittanut perheen dynamiikan uusiksi. Tän seurauksena se nuorempi sisarus ottaa sen syyllisen roolin vanhemman silmissä. Tilanne oikeesti varmasti tasaantuu, jos vanhempi veli ei joudu kokemaan nuorempaa minkäänlaisena uhkana
En osaa sanoa mistä johtuu, mutta yrittäisin ehkä jonkin palkinnon avulla saada leikkimään heitä yhdessä. Esim. viisi onnistunutta puolen tunnin leikkikertaa niin saavat leffaillan herkkuineen tms. välejä vahvistavaa. Isoveljelle kannattaa myös vakavasti jutella miksi noin ei voi käyttäytyä ja lopettaa heti kerrasta tuollainen. Yksi selkeä varoitus ja kertoa mitä siitä seuraa jos ei ole kunnolla. Tsemppiä!