Lue keskustelun säännöt.
Tajusin juuri, että kukaan mies...
22.10.2017 |
.. (isääni ja poikaani lukuunottamatt)a ei ole koskaan rakastanut mua. Hämmentävä tunne.
Kommentit (13)
Mua ei ole rakastanut kukaan muu kuin sisarukseni ehkä, enkä itse kykene tuntemaan rakkautta. Jotenkin olen ajatellut, että rakkaus on etuoikeus. On osattava elää ilmankin, koska sitä ei ehkä koskaan saa. Ihmissuhteita voi olla, mutta harva niistä on luonteeltaan pysyviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät? Mä rakastan yhtä naista eikä se varmasti tiedä sitä
Tuo on hyvin surullista.
Minulla taas on niin, ettei isä rakastanut eikä minulla ole poikaakaan, mutta elämäni varrelle on sattunut pari miestä, jotka ovat minua rakastaneet. Sen ymmärtäminen, että olen ollut rakastettu, on ollut tiukan paikan tullen hyvin lohdullista.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät? Mä rakastan yhtä naista eikä se varmasti tiedä sitä
No mikset kerro sitä?
Surullisempaa se olisi jos ei itse olisi ikinä rakastanut ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät? Mä rakastan yhtä naista eikä se varmasti tiedä sitä
No mikset kerro sitä?
En usko, että siitä seuraisi mitään hyvää kenellekään
Ymmärrän. Ainoa asia mitä mieheltä toivon on se, että hän rakastaa ja arvostaa minua. Eipä ole sellaista löytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä rakkauden tunnistaa? Siis sen kohteena olemisen tai sen, että rakastaa itse?
Itse epäilen, ettei mua ole rakastanut koskaan kukaan, edes vanhempani. En osaa kuvitella, että näin ällöä voisi rakastaa. Toisaalta, jos minua rakastettaisiin, niin sittenhän rakkaudesta ei selvästikään ole paljon iloa, koska en sitä edes tiedosta. Jos vanhempieni rakkaudesta huolimatta elämäni on ollut mitä on ollut, niin mitä se rakkaus sitten edes merkitsee? Ei mitään. Parempi olisi ollut syntyä rakkaudettomaan perheeseen, jos siellä olisi kuitenkin kohdeltu paremmin ja kannustettu ym. Mutta onko rakkaus tunnetta vai tekoja?
Ja mistä tiedän rakastanko itse ketään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet ovat yleisesti tunneköyhiä ja kykenemättömiä rakastamaan aidosti. Saattavat väittää toisin mutta kysymys ei ole aidosta tunteesta. Menestyvän miehen elämään kuuluu edustava koti, hieno auto, kaunis vaimo kotona ja lapset. Todellisuudessa sitä autoa kohtaan on enemmän lämpimiä tunteita kuin läheisiä ihmisiä, naisia ja lapsia kohtaan
Munkin isä rakasti mua, kuin olisin ollut aikuinen vaikka olin vielä taapero, ja äiti oli isälle mustasukkainen, aivan kuin olisin ollut aikuinen nainen. Isä hyväksikäytti siis, kun olin pieni.
Voit olla todella onnellinen, jos sua ei ole noin "rakastettu". Ja arvaa pystyinkö saamaan lapsia?
Sulla on se poika, sulla on rakkaus.
Seksi on yliarvostettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat yleisesti tunneköyhiä ja kykenemättömiä rakastamaan aidosti. Saattavat väittää toisin mutta kysymys ei ole aidosta tunteesta. Menestyvän miehen elämään kuuluu edustava koti, hieno auto, kaunis vaimo kotona ja lapset. Todellisuudessa sitä autoa kohtaan on enemmän lämpimiä tunteita kuin läheisiä ihmisiä, naisia ja lapsia kohtaan
Tuolla esittämälläsi ajatusmallilla sitä epäilemättä pärjääkin miesten kanssa.
Sama täällä.. Paitsi, että mulla ei ole edes isää eikä poikaa. Toisaalta kun mietin asiaa vähän enemmän niin mitä väliä? Pääasia, että on sinut itsensä kanssa ja elämässä on asioita ja mielenkiinnon kohteita, jotka tuovat iloa elämään. Ei parisuhde ole mikään elämän ehto :)