Käytetäänkö teillä kuppeja joissa on halkeama?

Varma wt:n merkki. Muumimukin reunasta pala pois. ”Juo toiselta puolelta”.

Ei. Roskiin menee. Paitsi antiikkisen Arabian astiaston osat, niitä käytetään vaikka on kolhua jossain.

Ei käytetä muuhun kuin ruukkujen pohjalla palasina.

No jos halkeamasta valuu neste ulos tai reunasta on lohjennut pala niin, että siinä on terävä särmä, niin ei käytetä. Mutta miksi heittää kuppi heti pois jos siinä on pieni harmiton särö? Tämä maailma hukkuu muutenkin roskaan.

Me käytämme vain mukeja. Mutta emme muumimukeja.

Ei käytetä. Ei käytetä myöskään rikkinäisiä vaatteita, ei nuhjaantuneita kodintekstiilejä, ei ylipäänsä mitään rikkinäistä tai liian kulunutta.

Käytän, jos se ei oo mikään iso lohkeama. Tyhmää heittää kuppi pois heti, kun on pieni särö.

Ei käytetä. Ehjiäkin on ja jos loppuu niin on varaa ostaa uusia. 6 vuotta ollut sama astiasto ja yksi lasi on mennyt rikki.

Yhdessä kahvikupissa on halkeama. En ole raaskinut heittää pois, koska siinä on tunnearvoa. Se on lahja edesmenneeltä äidiltäni ja siinä on kuva edesmenneestä kissastani.

Kyllä siitä ajasta on sen verran vaurastuttu, että on varaa juoda kahvinsa ja syödä ateriansa ehjiltä astioilta. Yhdessä perintökupissa on pieni halkeama. Ei tulisi mieleenikään kattaa sitä kahvipöytään. Olen hankkinut sen tilalle samanlaisen kupin, mutta en ole heittänyt pois sitä rikkinäistäkään. Kun olin lapsi kohta sadan jälkeen, niin astiatkin olivat kovia kokeneita ja kolhuisia. Kahviakin juotiin puuskan kupista. Ai mikäkö on sellainen kuppi? No siitä on lohjennut korva pois. Ja mikäkö on puuska? Leskinaisen uusi mieskumppani, jota nykyään kutsutaan avomieheksi.