Ahdistava työkaveri

Mitä tekisit tekisitte tilanteessani? Aloitin puolivuotta sitten uudessa työpaikassa työt. Alkuhuumassa tutustuin erääseen naispuolisen uuteen vasta aloittaneeseen työkaverin, johon sittemmin parin kuukauden päästä otinkin jo paljon etäisyyttä.

Alussa nainen oli mukava, mutta vauhdikkaan oloinen tapaus. Puhui avoimesti entisestään, ja miehen väkivaltaisuudesta ja päihdeongelmista, alussa kiinnitin kyllä huomiota tarinoihin, mutta omistani en kertonut. Aina kun hänet tapasi niin tilitys jatkui, tai jos hänen kanssaan jäi kahden kesken niin hän saattoi jaaritella muiden ihmisten asioita, tai puhua asiattoman sävyyn ihmisten ulkonäöstä tai painosta, ja kertoa muiden ihmisten asioita ohimennen tai asioita mistä hän ei ole pitänyt. Ja aina kun joutui kahden hänen kanssaan, niin heti mentiin ytimeen asioissa. Perheasiat, ja erot puhuu hän avoimesti. Minusta tämä on ahdistavaa, ja se että hän ei keskity omiin töihinsä, vaan täysin muihin asioihin.

Alkuaikoina kuuntelin nämä tarinat, mutta ahdistuin aina näistä keskusteluista. Hän samaisti meitä kovasti, ja tuntui siltä että hänellä on kova tarve saada minusta ystävä tms. Otin häneen paljon etäisyyttä, koska ahdistuin tästä jatkuvasta tarinoinnista, ja väsyin nopeasti tähän paskanjauhantaan. Koin että häntä täytyy vältellä. Neuvot, tai rakentava suhtautuminen ei toiminut, tai se että koitin oikaista hänelle hänen sanomiaan asioita. Asiallisuus puuttuu, ja työhön orientoituminen on sitä että keskitytään ihmissuhteisiin ja turhanpäiväinensiin.

Otin etäisyyttä, mutta mitä on nyt tapahtunut, hän matkii minua mielestäni työpaikalla, ei suoranaisesti matki minua, mutta jos juttelen jonkun työkaverini kanssa, niin hän lähestyy tätä työkaveria heti ja on hyvää pataa, aivan kuin häneltä olisi jotenkin se pois että puhun muille. Jos olen jutellut jonkun mespuolisen kanssa, ja tulen hyvin toimeen, niin silloin hänen kanssaan on ajautunut tilanteeseen, missä hän saattaa tulla puhumaan tästä miehestä minulle tai sanoa jotain mistä saa käsityksen, että mies on yrittänyt lähestyä häntä muullakin tavalla kuin ystävämielessä.

Koen että hän haluaa kaikkea mitä minullakin on, ja on liian utelias asiostani. Hän myös on puhunut minusta muille työpaikalla, ja ihmetellyt miksi en puhu hänen kanssaan ja muut ovat lähestyneet minua sittemmin asian puitteissa, heille hän on antanut kuvan niinkuin olisin lopettanut ystävyyden hänen kanssaan, ja viattomasti ihmetellyt tätä saaden minut ahdistumaan lisää. Ihan kuin hänen täytyy voittaa ihmisiä koko ajan puolelleen. Puhun kyllä, mutta vain työasioissa ja en ole kellekään epäkohtelias, en edes hänelle siitä huolimatta miten hän on käyttäytynyt.

Hän myös sanoi minulle eräällä kerralla, että minusta on puhuttu selän takana pahaa, jälkeen päin tulin siihen tulokseen että hän itse kehittelee näitä kuvioita ja kuvittelee itse itsestään ihmisten puhuttavan, kun sanoin hänelle että selvitän tämän asian itse, niin hän kielsi että en saa missään nimessä sanoa eteenpäin, koska hänelle tulisi ongelmia. En siinä hetkessä tiennyt mitä teen, mutta luokkaannuin ja pahoitin mieleni tästä mitä hän kertoi. Myöhemmin ajattelin, että juttu on keksitty. Koen hankalana välillä lähestyä muita työkavereita nyt, ja hän on halunnut luoda heille kuvan jotenkin kuin hän kaipaisi minua ja saada sympatiaa itselleen?!

Miten ratkaista tämä kuvio? Tämä on vaikuttanut motivaatiooni, ja olen kokenut itseni jollain tasolla kiusatuksi ja väärin kohdelluisi. Tuo matkiminen häiritsee, tuntuu että hän haluaa olla minä. Onko kokemusta kellään muulla tämmöisestä ahdistavasta ihmisestä.