Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsettomuustaustaisille kysymys! Etenkin jos on sekä primaari- että sekundaarilapsettomuudesta kokemusta.
18.09.2007 |
Meillä on yksi PAS-lapsi. Toista olen kuumeillut jo kauan, mutta ajan varaaminen lapsettomuusklinikalle ahdistaa. Ne hoidot ja epäonnistumiset oli niin rankkoja, että jollain tapaa työstän niitä yhä. Olisiko jollain jotain rohkaisevia kokemuksia? Kestääkö sen toisen kierroksen paremmin kun on jo lapsi eikä enää sellaista tyhjyyttä kuin ensimmäisellä kerralla yrittäessä? Pelottaa mitä meillä on edessä. Joskus yritys siltikin aloitetaan. Luomuna ei ole mahdollisuuksia.
Kommentit (3)
Mielestäni on eroa siinä, onko primääri- vai sekndäärilapsettomuus, mutta en voi sanoa, että toisella kertaa olisi ollut helpompaa.
Ennen ensimmäistä lasta lapsettomuuteen liittyvät ajatukset olivat ainakin itselläni hyvin min' -keskeisiä; enkö koskaan tule äidiksi, eikö meistä tule " oikeaa" perhettä, mitä teen elämälläni jos en saa lapsia.
Toisella kertaa suru oli enemmän olemattoman lapsen menettämiseen liittyvää kipua; äitinä jo tiesin, miten suuri asia jokainen lapsi on, ei enää niinkään omaan elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietystihän jokainen kokee asiat omasta vinkkelistään. Silti vastaavat kohtalot kiinnostaa. Ihanaa kun jaksoitte vastata. ap
Alue: Aihe vapaa
Mielestäni ei ollut enää sellaista painetta, kun jo yksi lapsi oli. Mutta pettymykset olivat toki suuria, kun ei heti tärpännyt toinen. Neljäs ja kohdallamme viimeinen mahdollisuus antoi kuitenkin tulosta.
Mutta sanoisin, että kannattaa käsitellä loppuun asti ne ensimmäisen hoidon pettymykset. Omalla kohdallani masennuin toisen lapsen syntymän jälkeen, vaikka kaikki oli maan mainiosti. Terapiassa sitten käsiteltiin asioita ja terapeutin mielestä olin vain aina työntänyt taka-alalle " unohduksiin" kaikki vaikeudet ja jatkanut vähän liian sujuvasti eteenpäin.
Mutta ihmisethän kokee ja käsittelee asioita eri tavalla, joten itse täytynee miettiä omalla kohdallaan mitä tekee.
Nyt jälkiviisaanahan kävisin tietysti lapsettomuushoitojen alusta asti samaan aikaan keskustelemassa jonkun kanssa ja siellä saisin sitten purkaa tuntojani ja käsitellä asiat läpi. Mmm.