Maakuntamalli on ainut oikea

Maakuntamallin ongelma on, että se siirtää päätöksenteon organisaatiolle, jossa päätäntävalta ei jakaannu sen mukaan kuinka montaa kansalaista kukin edustaa. Pienellä maalaispitäjällä on saman verran valtaa kuin isolla kaupungilla vaikka asukasmäärä on aivan toinen. Käytännössä kaupungit eivät siis saa päättää omista asioistaan eikä käytännössä voida olettaa pikkupitäjillä ymmärrettävän kaupunkien sosiaali- ja terveysongelmista hölkäsen pöläystä.

Vierailija kirjoitti:

Maakuntamallin ongelma on, että se siirtää päätöksenteon organisaatiolle, jossa päätäntävalta ei jakaannu sen mukaan kuinka montaa kansalaista kukin edustaa. Pienellä maalaispitäjällä on saman verran valtaa kuin isolla kaupungilla vaikka asukasmäärä on aivan toinen. Käytännössä kaupungit eivät siis saa päättää omista asioistaan eikä käytännössä voida olettaa pikkupitäjillä ymmärrettävän kaupunkien sosiaali- ja terveysongelmista hölkäsen pöläystä.

Kunka niin valta ei jakaannu tasaisesti? Maakuntamallissa valta jakaantuisi ihan saman mallin mukaan kuin eduskuntavaaleissakin. Eduskuntavaaleissa paikat jakaantuu maan eri alueiden väestömäärän mukaan ja maakuntavaaleissa valta jakautuisi varmaan vielä paremmin vastaamaan alueen enemmistön tahtoa.

Myös kunnallisvaaleissa valta jakautuu sen mukaan kuinka väestö on keskittynyt,

Maakuntavaaleissa äänestetään suoraan maakuntavaaliehdokkaita. Asialla ei ole mitään tekemistä kuntien kanssa kuten esität. Valta jakaantuu siten kuin alueen enemmistö sen päättää. Jos maakunnan enemmistö asuu isossa kaupungissa niin tottakai valta maakunnassa on tällä väestökeskittymällä. Metsän eläimillekkö tämä valta menisi vai?

ap.

Kepun ajaman maakuntamallin ongelmana on sen hinta. Suomessa on aivan liikaa kuntia ja liikaa päällekkäisiä ja ristikkäisiä hallintohimmeleitä. Valtion ja kuntien välissä ovat jo nyt läänit ja maakunnat ja sote-uudistuksen jälkeen vielä kolmantena sote-alueet, jotka eivät noudata lääni- eivätkä maakuntarajoja. Suomeen ei tarvita muita hallinnollisia virityksiä kuin valtio ja viitisenkymmentä kuntaa.

Pitkin hampain olisi hyväksyttävissä malli jossa sote-alueet ovat samat kuin nykyiset läänit, mutta käytännössä läänitaso on kallis turhake. Onko joku muka joskus tarvinnut läänitason palveluja?

Vierailija kirjoitti:

Kepun ajaman maakuntamallin ongelmana on sen hinta. Suomessa on aivan liikaa kuntia ja liikaa päällekkäisiä ja ristikkäisiä hallintohimmeleitä. Valtion ja kuntien välissä ovat jo nyt läänit ja maakunnat ja sote-uudistuksen jälkeen vielä kolmantena sote-alueet, jotka eivät noudata lääni- eivätkä maakuntarajoja. Suomeen ei tarvita muita hallinnollisia virityksiä kuin valtio ja viitisenkymmentä kuntaa.

Pitkin hampain olisi hyväksyttävissä malli jossa sote-alueet ovat samat kuin nykyiset läänit, mutta käytännössä läänitaso on kallis turhake. Onko joku muka joskus tarvinnut läänitason palveluja?

Läänit oli vuosina 1634-2009.

Vaan ei ole enää läänejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakuntamallin ongelma on, että se siirtää päätöksenteon organisaatiolle, jossa päätäntävalta ei jakaannu sen mukaan kuinka montaa kansalaista kukin edustaa. Pienellä maalaispitäjällä on saman verran valtaa kuin isolla kaupungilla vaikka asukasmäärä on aivan toinen. Käytännössä kaupungit eivät siis saa päättää omista asioistaan eikä käytännössä voida olettaa pikkupitäjillä ymmärrettävän kaupunkien sosiaali- ja terveysongelmista hölkäsen pöläystä.

Kunka niin valta ei jakaannu tasaisesti? Maakuntamallissa valta jakaantuisi ihan saman mallin mukaan kuin eduskuntavaaleissakin. Eduskuntavaaleissa paikat jakaantuu maan eri alueiden väestömäärän mukaan ja maakuntavaaleissa valta jakautuisi varmaan vielä paremmin vastaamaan alueen enemmistön tahtoa.

Myös kunnallisvaaleissa valta jakautuu sen mukaan kuinka väestö on keskittynyt,

Maakuntavaaleissa äänestetään suoraan maakuntavaaliehdokkaita. Asialla ei ole mitään tekemistä kuntien kanssa kuten esität. Valta jakaantuu siten kuin alueen enemmistö sen päättää. Jos maakunnan enemmistö asuu isossa kaupungissa niin tottakai valta maakunnassa on tällä väestökeskittymällä. Metsän eläimillekkö tämä valta menisi vai?

ap.

Eduskuntavaaleissa paikkajako ei noidata väestönmääriä. Helsingillä on aina aliedustus kun sen sijaan maakuntavaalipiireistä pääsee suht mitättömilläkin äänisaaliilla eduskuntaan.

Kepu yrittää pitää valtaa viimeiseen asti ja väkisin pitää pikkukunnat asuttuina. Juuri katsoin uutista jossa jonnekin korpikuntaan oli haettu lääkäriä, yksi ainoa vastaus ja sekin vaati hiton isoa palkkaa ja perjantaita vapaaksi. Ihmiset eivät halua noihin takahikiöihin.

Maakuntamallin ajatus on periatteessa sama kuin on kunnan sisällä tapahtuva asioiden keskittyminen. Erona on vain se että kunnan sisällä keskustan ulkopuolella olevilla kylillä ei ole hallintoelimiä ja valtaa harata vastaan luontaista kehittymistä, joka on väestön katoaminen näiltä alueilta. Itketään kyläkoulun perään mutta joka de facto lakkautettiin koska ei ollut oppilaita. 

Maakuntamalli olisi hallinnollinen malli missä taantuvilta kunnilta ja erityisesti siellä valtaa pitävällä eliitiltä vietäisiin eväitä harata vastaan sitä kehitystä että näillä rupukunnilla ei ole yksinkertaisesti varaa nykyiseen elintasoonsa ja jostain pitää säästää ja se säästö otettaisiin maakuntamallissa rupukuntien hallinnosta.

Tästä löytyy selitys sille että miksi 21 erilaista kuntaa löytää yhteisen sävelen Vapaavuoren johdolla, jonka puolesta taistella. Se on nämä turhat työpaikat hallinnossa, joista ei haluttaisi luopua Helsingissä eikä Pihtiputalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakuntamallin ongelma on, että se siirtää päätöksenteon organisaatiolle, jossa päätäntävalta ei jakaannu sen mukaan kuinka montaa kansalaista kukin edustaa. Pienellä maalaispitäjällä on saman verran valtaa kuin isolla kaupungilla vaikka asukasmäärä on aivan toinen. Käytännössä kaupungit eivät siis saa päättää omista asioistaan eikä käytännössä voida olettaa pikkupitäjillä ymmärrettävän kaupunkien sosiaali- ja terveysongelmista hölkäsen pöläystä.

Kunka niin valta ei jakaannu tasaisesti? Maakuntamallissa valta jakaantuisi ihan saman mallin mukaan kuin eduskuntavaaleissakin. Eduskuntavaaleissa paikat jakaantuu maan eri alueiden väestömäärän mukaan ja maakuntavaaleissa valta jakautuisi varmaan vielä paremmin vastaamaan alueen enemmistön tahtoa.

Myös kunnallisvaaleissa valta jakautuu sen mukaan kuinka väestö on keskittynyt,

Maakuntavaaleissa äänestetään suoraan maakuntavaaliehdokkaita. Asialla ei ole mitään tekemistä kuntien kanssa kuten esität. Valta jakaantuu siten kuin alueen enemmistö sen päättää. Jos maakunnan enemmistö asuu isossa kaupungissa niin tottakai valta maakunnassa on tällä väestökeskittymällä. Metsän eläimillekkö tämä valta menisi vai?

ap.

Eduskuntavaaleissa paikkajako ei noidata väestönmääriä. Helsingillä on aina aliedustus kun sen sijaan maakuntavaalipiireistä pääsee suht mitättömilläkin äänisaaliilla eduskuntaan.

Kirjoitinkin että maakuntavaaleissa paikkajako noudattaisi vielä paremmin asukkaiden enemmistön tahtoa. Vaikka Helsingillä onkin aliedustus eduskunnassa niin siitä huolimatta paikkojen määräytymisen viitteenä on vaalipiirien väestömäärä. Aivan samoin kuin tuloverotuksen viitteenä on tulot, maustettuna progressiolla.

Vierailija kirjoitti:

Kepu yrittää pitää valtaa viimeiseen asti ja väkisin pitää pikkukunnat asuttuina. Juuri katsoin uutista jossa jonnekin korpikuntaan oli haettu lääkäriä, yksi ainoa vastaus ja sekin vaati hiton isoa palkkaa ja perjantaita vapaaksi. Ihmiset eivät halua noihin takahikiöihin.

Voi kun pääsisi jollain vimpaimella kastsomaan että mitä jonkun pääkopassa tapahtuu.Eikö olisikin kivaa?

OH HOH että olet löytänyt esimerkin mädännäisyydestä hui kauhistus sentään hyh hyh!

Että oikein kepu hakee lääkäriä syrjemmässä asuville ihmisille? Hui kauhistus sentään tätä Sipilää ja kepua. Millä lailla tämä voitaisiin estää tämmöinen että lääkäria haettaan nälle ihmisille? Pitäisikö kieltää oikein lailla vai vaan asetuksella?

Hui kauhistus sentään mitä varojen tuhlausta hakea lääkäriä syrjäseudun ihmisille, mitä siltarumpupolitiikkaa hui ja hui ja hui!

Maakuntamalli olisi avoimen sektorin veronmaksajalle lottovoitto. Olisi tilaisuus karistaa nykyinen rälssi harteilta.

Viisimiljoonainen kansa ei tarvitse yli 300 rinnakkaista hallintopyramidia kaikkine johtajineen, päälliköineen, asiantuntijoineen, sihteereineen jne. Maakunta riittää alimmaksi hallintotasoksi. Yksittäiset paikkakunnat olkoot niin pieniä kuin haluavat ja pitkööt nimensä ja vaakunansa, sehän se kansalaisille kuitenkin on tärkeintä, mutta päätösvaltaa ja verotusta niissä ei tarvitse säilyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kepun ajaman maakuntamallin ongelmana on sen hinta. Suomessa on aivan liikaa kuntia ja liikaa päällekkäisiä ja ristikkäisiä hallintohimmeleitä. Valtion ja kuntien välissä ovat jo nyt läänit ja maakunnat ja sote-uudistuksen jälkeen vielä kolmantena sote-alueet, jotka eivät noudata lääni- eivätkä maakuntarajoja. Suomeen ei tarvita muita hallinnollisia virityksiä kuin valtio ja viitisenkymmentä kuntaa.

Pitkin hampain olisi hyväksyttävissä malli jossa sote-alueet ovat samat kuin nykyiset läänit, mutta käytännössä läänitaso on kallis turhake. Onko joku muka joskus tarvinnut läänitason palveluja?

Läänit oli vuosina 1634-2009.

Vaan ei ole enää läänejä.

Miksi läänit aikoinaan poistettiin? Kun nyt halutaan rakentaa samankaltainen systeemi tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kepun ajaman maakuntamallin ongelmana on sen hinta. Suomessa on aivan liikaa kuntia ja liikaa päällekkäisiä ja ristikkäisiä hallintohimmeleitä. Valtion ja kuntien välissä ovat jo nyt läänit ja maakunnat ja sote-uudistuksen jälkeen vielä kolmantena sote-alueet, jotka eivät noudata lääni- eivätkä maakuntarajoja. Suomeen ei tarvita muita hallinnollisia virityksiä kuin valtio ja viitisenkymmentä kuntaa.

Pitkin hampain olisi hyväksyttävissä malli jossa sote-alueet ovat samat kuin nykyiset läänit, mutta käytännössä läänitaso on kallis turhake. Onko joku muka joskus tarvinnut läänitason palveluja?

Läänit oli vuosina 1634-2009.

Vaan ei ole enää läänejä.

Miksi läänit aikoinaan poistettiin? Kun nyt halutaan rakentaa samankaltainen systeemi tilalle.

Koska läänien rajat oli keinotekoiset eikä perustuneet eikä voineetkaan perustua asukaslähtöisyyteen vaan valtion vallan tuomiseen kansan pariin lähemmäksi. Kun oli läänit ja niiden keskuspaikat niin  valta oli parin päivän vaunureissun päässä kansasta, eikä parin viikon.

Maakunnat taas on ihan eri juttu ja perustuvat ihmisen asiointiympäristöön. Maakunnassa valta on sillä alueella missä ihminen muutenkin vaikuttaa. Lisäksi kunnat alkaa olla vaikeuksissa joten joku isompi yksikkö pitää perustaa.

Kokoomuksen ja Vapaavuoren siltarumpupolitiikkaa pitää entisestä kynsin hampain kiinni vaikka kehitys ja aika on ajanut pienten yksikköjen ohi.

Ei ole yksinkertaisesti varaa pitää 300 erillistä virkamiesyksikköä kun ei kilpailijamaillakaaan tätä ole. 

On vääjäämätön asia että palvelu osittain heikkenee. Ihan samoin kuin lakkautetun kyläkoulun harvat oppilaat joutuvat tekemään pidempiä koulumatkoja kun muuta mahdollisuutta ei ole. Ei voi koulu olla toiminnassa jos kylän oppilaita on enää 5 jäljellä. Aivan samoin ei voi olla kunna virkamiesarmeijaa kun ei ole enää kunnassa veropohjaa sitä kustantamaan.

Ketjuun ei ole tullut yhtä ainutta järkipohjaista argumenttia maakuntamallia vastaan. Muutama mielipide on tullut maakuntamallia vastaan mutta eivät perustu mihinkään kestävään pohdiskeluun.

Toivoisin niin kovasti että Vapaavuoren koulukunta esittäisi jotain järkevää.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Ketjuun ei ole tullut yhtä ainutta järkipohjaista argumenttia maakuntamallia vastaan. Muutama mielipide on tullut maakuntamallia vastaan mutta eivät perustu mihinkään kestävään pohdiskeluun.

Toivoisin niin kovasti että Vapaavuoren koulukunta esittäisi jotain järkevää.

ap.

Annettu alapeukku ei ole kovin järkevä kannanotto. Eikä ainakaan avaa sitä että mitä Vapaavuoren koulukunta haluaa esittää.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710072200444896_pi.shtml

Kohta 5

http://4. Vastakkainasettelu kasvaa Stenvallin mukaan sote- ja maakuntauudistuksessa syntyy väistämättä epätervettä vastakkainasettelua. - Käytyjen keskustelujen seurauksena on todennäköistä, että mahdollisissa maakuntavaaleissa kaupunkilaiset äänestävät kaupunkilaisia ja haja-asutusalueilla asuvat äänestävät omia ehdokkaitaan. Varmasti päätöksentekoa tulee vaihtelemaan maakunnittain, mutta kun maakunta päättää kaupunkeihin liittyvistä asioista, niin kyllähän siinä syntyy väkisinkin jännitteitä ja kiistoja, vaikka kompromisseja haetaan, Stenvall arvioi. - Jos maakunnat saavat vahvan kehittämisvallan kaupunkien asioihin, niin silloin tietysti tullaan pienistä kylistäkin päättämään metropolien asioista."

Kertoisiko joku "Vapaavuoristi" että mitä professori tarkoittaa kun hän sanoo että pienistä kylistäkin tullaan päättämän metropolien asioista?

Tarkoittaaako hän sitä että jonkun persläven 10 äänestäjää päättää  50 000 asukkaan kaupungin eli metropolin asioista? Tämä kohta 4 .aivopieru on sentään  12, 5% professorin pään tuotoksista ja aika edustava sellainen kun ei ne loput 7 väitettäkään sen kummpaa älyä osoita.

Vastustan maakuntamallia sekä Kepua. Kepu ajaa maakuntamallia vai pitääkseen vallan vaikkei kannatus siihen enää riittäisikään. Ja tämä on fakta, ei mielipide.

Vierailija kirjoitti:

Vastustan maakuntamallia sekä Kepua. Kepu ajaa maakuntamallia vai pitääkseen vallan vaikkei kannatus siihen enää riittäisikään. Ja tämä on fakta, ei mielipide.

Faktasi näyttää melkoiselta tuhnulta.

Ekö parempaan pystytä?

Vierailija kirjoitti:

Kepu yrittää pitää valtaa viimeiseen asti ja väkisin pitää pikkukunnat asuttuina. Juuri katsoin uutista jossa jonnekin korpikuntaan oli haettu lääkäriä, yksi ainoa vastaus ja sekin vaati hiton isoa palkkaa ja perjantaita vapaaksi. Ihmiset eivät halua noihin takahikiöihin.

Totuus kuitenkin on, että sielä asuu ihmisiä, jotka eivät aio muuttaa mihinkään. Heillä on oikeus yhtäläisiin palveluihin, kuin sinullakin. Aivan järjetön kehitys, että asuminen pk-seudulla maksaa tuplasti jopa triplasti sen mitä maakunnissa.