Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette? Ahdistuslääkkeistä...
07.10.2017 |
Olen kärsinyt ahdistuneisuushäiriöstä jo yli 10 vuotta. Se on joskus niin pahana, että olen joutunut osastohoitoon. Nyt sinnittelin puolisen vuotta ilman kunnollista lääkitystä siihen, mutta oli pakko lopulta todeta, että ei tule mitään: kaikki energia meni ahdistuksen ja sen aiheuttamien pakkoajatusten pyörittelyyn. Sain siis lääkkeen, joka alkoi tehoamaan hyvin nopeasti (ei bentso!), mutta siitä seurasikin toinen ongelma: terapeuttini.
Käyn terapiassa ja olen vasta prosessin alussa. En siis ole saanut vielä juurikaan varsinaista hyötyä siitä. Terapeuttini kokee kuitenkin että minun ei pitäisi turruttaa ahdistustani lääkkeillä- vaikka olen kuinka hänelle selittänyt, miten paha minun on olla, ja kuinka en jaksaisi pyöritellä samoja pelkoja ym. päässäni päivästä toiseen. :( Hänestä ahdistus ei pääse purkautumaan niin kauan kun syön siihen lääkkeitä- minusta sen purkautuminen ei ole saanut aikaan mitään hyvää, koska tilanteeni ei ole muuttunut yhtään paremmaksi koko sinä aikana kun olen ollut ilman lääkettä.
Mitä mieltä olette, mitä itse tekisitte?
Kommentit (25)
Lääkkeet. Mullakin on ollut lääkenuiva terapeutti. Ilman lääkkeitä kävisin varmaan vieläkin terapiassa. Nyt käyn töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietyn suuntauksen terapeutit ovat asennevammaisia lääkityksen suhteen. Mielestäni asia on päinvastoin kuin terapeuttisi esittää. Pystyt paremmin käsittelemään ahdistukseen liittyviä ajatuksia, tunteita ja asoita, kun sinulla on lääkitys. Lääkityksen purkua harkitsisin vasta terapian loppupuolella. Mielestäni lääkkeistä jankkaaminen haittaa myös terapiasuhteen kehitymistä mikä taas huonontaa terapian vaikuttavuutta, joten ei jatkoon tuolle terapeutille ja etsi uusi toista suuntausta edustava terapeutti.
Lääkitys ei kuulu terapeutille laisinkaan, lääkärin alaa lääkitykset.
Mikä lääkitys ap.sinulla on? Itselläni SNRI-lääke plus tarvittaessa alpratsolam, käyn toista vuotta psykoterapiassa. Psykiatrin luona käyn noin kahden kuukauden välein keskustelemassa pääasiassa lääkityksestä
Niin ja dg minulla Gad ja lievä depressio
Mikä on Gad? Täällä ohis, jolla alkoi juuri Escitalopram lääkitys ja todellakin koen tarvitsevani lääkettä. Jos tämä ei auta, niin sitten joku muu. Olen liian ahdistunut muuten nukkumaan, elämään ja käymään töissä. Ei siinä terapiat yksistään auta tässä vaiheessa ainakaan.
Terapian vaikutus tulee muutenkin hitaammin, joten minusta lääkityksen käyttäminen vähentää inhimillistä kärsimystä ja saattaa pitää ihmisen työ-ja toimintakykyisenä siihen saakka, että terapiasta alkaa tulla hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni outo ajatus turruttaa ahdistus lääkkeillä. Ahdistukselle on alku ja loppu ja jostain syystä ahdistaa. Miksi niitä tunteita ei voi käydä läpi pohjamutia myöten. Terapeutin kanssa samoilla linjoilla.
Ne tunteet ja negatiiviset fiilikset pitää käsitellä EI TYÖNTÄÄ ALITAJUNTAAN.
Järki käteen ja keskustelemaan terapeutin kanssa.
SNRI-lääkitys, SSRI-lääkkeet eivät minulla toimi. Ahdistuneisuushäiriön lisäksi toistuva, keskivaikea masennus sekä pakkoajatus-häiriö.
Olen käynyt terapiassa vasta puoli vuotta, mutta enpä tiedä. Tuntuu että eteneminen on täysin sattumanvaraista, välillä pyörähdetään jonkun aiheen parissa ja sitten terapeutti sanoo että "palataan tähän asiaan" ja aihe vaihtuu. Kovasti kyselee, missä päin kroppaa tunnen minkäkin tunteen ja mitä se tunne viestittää. En oikein osaa vastata tuollaisiin mitään, tulee hölmö olo.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistus itsessään liittynee lapsuuden traumoihin, joiden vuoksi käyn nyt terapiassa. Eli en tiedä, voinko päästä siitä ikinä kokonaan eroon/selville, olen unohtanut suurimman osan pahoista jutuista varhaislapsuudesta...
ap
Lääkkeet sentään näyttää auttavan sua. Terapia ei ainakaan vielä. Onpa vaikea valita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on helppo sanoa, että tunteet pitää tuntea ilman mitään lääkityksiä. Eihän lääkkeitä tarvitse käyttää niin isoilla annoksilla, että on zombie vaan siten, että pärjää tunteidensa kanssa. Joka vähättelee asiaa ei ole tuntenut koskaan pitkäaikaista ahdistusta. Sitäpaitsi ahdistuksen taustalla on yleensä muita tunteita eikä lääkityksen käyttö kohtuullisella annoksella estä niiden tukemista tietoisuuteen vaan antaa nimenomaan tarvittavaa rohkeutta käydä näitä läpi.
Lopeta kofeiini pitoisten tuotteiden käyttö viikoksi niin huomaat eron. Kofeiini lisää ahdistus ja pelkooireita. Kaikki kahvit, teet, colat ja suklaat pois. Itse lopetin aikoinaan ja sinne jäi järkyttävät ahdistus-pelot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käytä kofeiinia enkä muitakaan päihteitä.
ap
Kärsin juuri samanlaisista oireista kuin sinä, ap. Masennus/ahdistus.
Pääasiallinen oire on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
Vuosia kärsitty.
Ahdistus on välillä todella sietämätöntä. SSRI-lääkkeitä syöty ei apua.
Ei nykylääketiede ole ratkaissut sitä, ahdistuslääkkeet nykyisellään koukuttaa, ja niistä käydään katukauppaa. Edellisin perustein, tarvitsevat ei saa lääkeapua.
Minua keskustelu
apu ahdistaa entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopeta kofeiini pitoisten tuotteiden käyttö viikoksi niin huomaat eron. Kofeiini lisää ahdistus ja pelkooireita. Kaikki kahvit, teet, colat ja suklaat pois. Itse lopetin aikoinaan ja sinne jäi järkyttävät ahdistus-pelot.
Onko noin? Mäkin luulen, että käyn vaan ylikierroksilla koko ajan mahdollisen kofeiinin liikajuonnin takia. Juon kyllä vaan Colaa, kahvia en pysty ilman tärinöitä. Voisiko
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaisin terapeuttia.
Sama.
Mitä jos tämä ahdistuneisuuteni, joka ei tosiaan ole sidoksissa paikkaan, aikaan tai tilanteeseen, onkin sellainen juttu joka ei koskaan katoa? Aloitin terapian siinä uskossa että puhumalla lapsuudestani sekä nykyisistä ongelmistani, saisin jonkinlaisen rauhan ahdistukselta ja ehkä muultakin pahalta ololta. Mutta käyntejä on nyt takana noin 25, enkä ole saanut terapiasta irti vielä mitään erityistä- pari havaintoa terapeutti on tehnyt, joiden suhteen "silmäni aukesivat", mutta nekään eivät koskeneet ahdistusta. Ja tuntuu hurjalta maksaa isoja summia pienistä tuloista kuukausittain, kun terapiassa käyminen ei tunnu juuri eroavan siitä, mitä mielenterveyshoitajalla jutteleminen aikoinaan. Sillä erotuksella siis, että jälkimmäinen oli ilmaista.
ap
Kiitos teille kaikille mielipiteistänne. Sain tästä keskustelusta voimia puhua terapeutilleni nykytilanteesta, ja siitä miten en koe sitä toimivaksi hoitoni kannalta.
ap
Joskus tuntuu terapeutille jutellessa, että väärin ahdistuttu, kato meillä ois vaan tää tämmönen muotti. Jos et siihen sovi, olet vaikea ja yhteistyökyvytön.
" Kiitos 30:nnenkymmennennen kerran tästä."
Ei mun lääkkeet kyllä turruta. Monesti toivois, että turruttaiski. Vie ehkä pahimman kärjen ahdistukselta tms.