Mitäpä jos ajattelisin että kotityöt ja treenaaminen ei ole kovin vaikeaa, tai edes vaativaa

Olen saanut itseni monesti uuvutettua ajattelemalla noin, kun keho ei ole kone vaikka asennoituisi miten.

Näytä sixpack sitten, kiitos. 

Saat ajatella mitä haluat. Mutta jos sanot ton mulle päin naamaa, sanon et mä tulen katsomaan klo 5:30 kun SÄ KYYKKÄÄT? Niinpä.

Sitten olisit oikeassa

Se miten noihin asioihin suhtautuu, riippuu suurimmaksi osaksi aivojen välittäjäaineiden toiminnasta.

Ahkerat ja pirteät ihmiset ovat sitä, siitä syystä että heidän aivojensa toiminta mahdollistaa sen.

Suurin osa ihmisten luonteenpiirteistä johtuu aivokemiasta ja muusta aivojen rakenteesta. Ahkeruus tai laiskuus, konservatiivinen tai liberaali maailmankatsomus, empaattisuus tai välinpitämättömyys muista ihmisistä.

Ajatustempuilla ei kovin paljon voi itseään muuttaa.

Tä?

Ajattele vain. Harvemmin kotityöt varsinaisesti vaikeita ovatkaan, vaativuuteenkin voi itse sisustuksellaan paljolti vaikuttaa. Karsii kaiken rihkaman ja krääsän, poistaa matot ja muut turhat tekstiilit sekä vähentää huonekalutkin minimiin niin johan on helppoa arkisiivous. Joka tavaralle vielä oma paikkansa ja opettelee käytön jälkeen laittamaan takaisin paikoilleen. Ei synny sotkua ja epämääräisiä kasoja. Liat pyyhkii sitä mukaan pois kun niitä tulee, ei pääse pinttymään ja säästyy hinkkaamiselta ja vahvoilta liuottavilta pesuaineilta.

Voishan sen elämän mahdollisimman helpoksi itselleen tehdä vaan harvapa tekee :D.

Eipä mitään. Ajattelen samoin.

Mitä ne sitten olisi?

Uuden kielenkin voisi oppia, jos viitisi opetella joka päivä viisi sanaa ja yhden kielioppisäännön. Kumma, kun niin harva viitsii.

En mitään varmaan.