En ymmärrä, kun aina valitetaan siitä, miten ruotsi on niin mielettömän vaikeaa

Ei ruotsi ole niin vaikeaa kuin englanti mutta tarpeetonta.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on äärettömän helppo kieli. Ruotsin kielessä on erittäin paljon samoja piirteitä esim. englannin ja saksan kanssa. Kyse on vain ja ainoastaan motivaatiosta. Minun kielistä pitävä seiskaluokkalaiseni aloitti viime vuonna ruotsin ja osaa jo nyt puhua sitä sen verran, että pärjäisi esim. ravintolassa. Hän ei ole ainoa ikäisensä. En usko, että on edes mahdollista, että vuosien ruotsin opiskelusta ei jäisi käteen mitään. Englanti, saksa, ranska, kaikki nuo vaikeampia kuin ruotsi, mutta jostain kumman syystä ne sitten menevät. Kaikki on mahdollista oppia, jos vähän edes panostaa.

Ap lisää vielä, että jos lapsi ei monen vuoden jälkeen opi edes esim. tällaisia ilmaisuja "Hej! Jag heter Pirjo-Petteri. Jag bor i Finland."

Niin siinä vaiheessa minun mielestäni pitäisi kyllä hieman ruveta miettimään, että voiko se ongelma olla missään muualla kuin lapsessa itsessään.

Kyllä ruotsi voi olla vaikea kieli sellaiselle, jolle esim. sanojen suvut ovat aivan uusi asia. Englannissa tällaista ei ole. Mutta olet oikeassa, motivaatiohan se suurin syy on. Ja miksipä se ei olisi hyvä syy?

Niin ja en ihan niele tuota, että ruotsista olisi apua muiden kielten oppimisessa. Ei ole, korkeintaan sekoittaa. Terv. Suomea, ruotsia, englantia, ranskaa, saksaa ja venäjää opiskellut

Niin eli jos se on sulle ja sun lapselle helppoa, niin se on sitä kaikille?

Ruotsissa on vaikeaa se että siinä pitää aluksi opetella kielioppia ennen kuin pystyy kommunikoimaan.

Ei siis voi vain ladella sanoja peräjälkeen kuten englannissa.

Englanti taas sitten vaikeutuu yläpäässä eli natiivinomainen taito on todella vaikea saavuttaa.

T. Ruotsin ja englannin ope

On varmaan helppoa, jos haluaa ja jaksaa opiskella. Itse en halunnut, joten en osaa muodostaa ensimmäistäkään järkevää lausetta ruotsiksi. Tentit ja virkamiesruotsi silti lunttaamalla läpi, joten ihan hyvä kielitaito on, he he.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ruotsi voi olla vaikea kieli sellaiselle, jolle esim. sanojen suvut ovat aivan uusi asia. Englannissa tällaista ei ole. Mutta olet oikeassa, motivaatiohan se suurin syy on. Ja miksipä se ei olisi hyvä syy?

Niin ja en ihan niele tuota, että ruotsista olisi apua muiden kielten oppimisessa. Ei ole, korkeintaan sekoittaa. Terv. Suomea, ruotsia, englantia, ranskaa, saksaa ja venäjää opiskellut

Sanoin päinvastoin: muista kielistä on apua ruotsin oppimisessa.

Vierailija kirjoitti:

Niin eli jos se on sulle ja sun lapselle helppoa, niin se on sitä kaikille?

Lapsen luokalla ei ollut ketään, jonka mielestä ruotsi olisi ollut erityisen vaikeaa. Itse asiassa jopa ne oppilaat, joilla oli muiden kielien kanssa vaikeuksia, oppivat ruotsia hyvin.

Itse kirjoitin lyhyestä ruotsista C:n, vaikka olen mielestäni todella huono siinä. Lukion jälkeen en ole tarvinnut kieltä ollenkaan, joten se on unohtunut melkein kokonaan.

t. Jag vet inte 24v

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa on vaikeaa se että siinä pitää aluksi opetella kielioppia ennen kuin pystyy kommunikoimaan.

Jos vauvoillekin opetettaisiin väkisin kielioppia ensin ja vasta sitten sanoja, eivät ne oppisi ikinä puhumaan. Täysin naurettavaahan se on, että kuvitellaan lasten ja aikuisten tarvitsevan jotain turhanpäiväistä kielioppia oppiakseen kieltä. Kielioppi on 99 %:sesti opittavissa kielen käyttämisen ja kuuntelemisen sivuvaikutuksena, ilman muistisääntöjä ja älyttömyyksiä, käyttäen intuitiota. Näinhän äidinkielikin opitaan.

Kas kun ei koululiikunnassa opetella laskemaan pallojen lentoratoja ja mailan kiihtyvyyksiä kuvitellen tenavien oppivan osumaan pesäpalloon paremmin sillä tavalla kuin pistämällä neuronit harjoittelemaan.

Täysin tarpeeton ja ruma kieli. Evvk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa on vaikeaa se että siinä pitää aluksi opetella kielioppia ennen kuin pystyy kommunikoimaan.

Jos vauvoillekin opetettaisiin väkisin kielioppia ensin ja vasta sitten sanoja, eivät ne oppisi ikinä puhumaan. Täysin naurettavaahan se on, että kuvitellaan lasten ja aikuisten tarvitsevan jotain turhanpäiväistä kielioppia oppiakseen kieltä. Kielioppi on 99 %:sesti opittavissa kielen käyttämisen ja kuuntelemisen sivuvaikutuksena, ilman muistisääntöjä ja älyttömyyksiä, käyttäen intuitiota. Näinhän äidinkielikin opitaan.

Kas kun ei koululiikunnassa opetella laskemaan pallojen lentoratoja ja mailan kiihtyvyyksiä kuvitellen tenavien oppivan osumaan pesäpalloon paremmin sillä tavalla kuin pistämällä neuronit harjoittelemaan.

Tätä "intuitiolla opittua äidinkieltä" joudutaankin hyvin paljon korjaamaan koulussa, oppitunnilla nimeltä äidinkieli.

Lisäksi ainakin toistaiseksi koulussa palkitaan oikeakielisyydestä ja virheettömyydestä, ei niinkään rohkeudesta jokeltaa itselleen vierasta kieltä. Toki se kehittää, mutta se on nolla pistettä jos sanat on väärin.

Vierailija kirjoitti:

Täysin tarpeeton ja ruma kieli. Evvk.

Päinvastoin,kaunis on kuin sika pienenä mutta ei tarvita koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa on vaikeaa se että siinä pitää aluksi opetella kielioppia ennen kuin pystyy kommunikoimaan.

Jos vauvoillekin opetettaisiin väkisin kielioppia ensin ja vasta sitten sanoja, eivät ne oppisi ikinä puhumaan. Täysin naurettavaahan se on, että kuvitellaan lasten ja aikuisten tarvitsevan jotain turhanpäiväistä kielioppia oppiakseen kieltä. Kielioppi on 99 %:sesti opittavissa kielen käyttämisen ja kuuntelemisen sivuvaikutuksena, ilman muistisääntöjä ja älyttömyyksiä, käyttäen intuitiota. Näinhän äidinkielikin opitaan.

Kas kun ei koululiikunnassa opetella laskemaan pallojen lentoratoja ja mailan kiihtyvyyksiä kuvitellen tenavien oppivan osumaan pesäpalloon paremmin sillä tavalla kuin pistämällä neuronit harjoittelemaan.

Mä oon miettinyt tätä paljon. Näinhän se periaatteessa onkin. Mutta kielen oppiminen tuolleen "luonnollisesti" vaatii erittäin paljon altistumista sille kielelle, ja sittenkin vielä aktiivista kielen käyttämistä. Tätä luksusta ei suurimmalla osalla ihmisistä ole. Joten sen takia kun opetetaan/opetellaan vieraita kieliä, niin yleensä täytyy myös opetella kielten rakenteita (huom. ei "kielioppia", vaan rakenteita) siksi jotta pystyttäisiin ilmaisemaan itseään sillä kielellä. Monilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että nuo rakenteet ("kielioppi") olisi vain jotain turhaa hienostua mitä opetetaan koska halutaan päteä. Mutta ei, kyllä ne ovat ihan olennaisia siinä että voit ilmaista itseäsi sillä kielellä. Harva kieli toimii niin, että lätkit vain sanoja perusmuodossa peräkkäin, ja viestisi menee perille. Joskus saattaa mennä perille, joskus ei. 

Mun mielestä ongelma kieltenopetuksessa on huonot materiaalit ja metodit. Toki ruotsin opettajilla on haasteellisempi tilanne kuin vaikka enkunmaikoilla, kun oppilaiden motivaatio on lähellä nollaa. 

Minunkaan mielestäin ruotsi ei ole vaikea kieli, mutta se tapa millä sitä koulussa opetetaan on huono. Sen kielen osaaminen vaatii sanaston osaamista (taivutuksineen), mutta mitään hyviä metodeja ei tämän sanaston opetteluun koulusta kyllä tahdo saada. 

Ruotsissa vaikeaa on se, että Suomessa vaaditaan lähes natiivipuhujan tasoa, jotta koko ruotsintaidosta olisi hyötyä. Hain juuri erästä työpaikkaa, jossa vaadittiin hyvää ruotsintaitoa. Kirjoitin aikoinani E:n ruotsista ja suorin yliopistossa monta monituista kielikurssia. Työpaikka meni kaksikieliselle hakijalle. 

Sen sijaan suomalaista onnitellaan vuolaasti, jos tämä sattuu osaamaan vaikka pari kiinan kirjoitusmerkkiä. 

Pakkoruotsi pienen vähemmistön vuoksi ärsyttää, se jo vie motivaatiota oppimiselta.

Vierailija kirjoitti:

Monilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että nuo rakenteet ("kielioppi") olisi vain jotain turhaa hienostua mitä opetetaan koska halutaan päteä. Mutta ei, kyllä ne ovat ihan olennaisia siinä että voit ilmaista itseäsi sillä kielellä. Harva kieli toimii niin, että lätkit vain sanoja perusmuodossa peräkkäin, ja viestisi menee perille. Joskus saattaa mennä perille, joskus ei.

Pointti ei ollut siinä, että kielioppi olisi turhaa, vaan että sen opettaminen on turhaa, koska kieliopin oppii automaattisesti käyttämällä kieltä. Ei tietenkään niitä hienosteluita välttämättä opi kovinkaan nopeasti pelkällä altistumisella, mutta kaiken oikeasti tarvittavan oppii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa on vaikeaa se että siinä pitää aluksi opetella kielioppia ennen kuin pystyy kommunikoimaan.

Jos vauvoillekin opetettaisiin väkisin kielioppia ensin ja vasta sitten sanoja, eivät ne oppisi ikinä puhumaan. Täysin naurettavaahan se on, että kuvitellaan lasten ja aikuisten tarvitsevan jotain turhanpäiväistä kielioppia oppiakseen kieltä. Kielioppi on 99 %:sesti opittavissa kielen käyttämisen ja kuuntelemisen sivuvaikutuksena, ilman muistisääntöjä ja älyttömyyksiä, käyttäen intuitiota. Näinhän äidinkielikin opitaan.

Kas kun ei koululiikunnassa opetella laskemaan pallojen lentoratoja ja mailan kiihtyvyyksiä kuvitellen tenavien oppivan osumaan pesäpalloon paremmin sillä tavalla kuin pistämällä neuronit harjoittelemaan.

Tätä "intuitiolla opittua äidinkieltä" joudutaankin hyvin paljon korjaamaan koulussa, oppitunnilla nimeltä äidinkieli.

Kerrotkos vielä esimerkkejä niistä kieliopillisista asioista, joita äidinkielen tunneilla sitten joudutaan korjaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa vaikeaa on se, että Suomessa vaaditaan lähes natiivipuhujan tasoa, jotta koko ruotsintaidosta olisi hyötyä. Hain juuri erästä työpaikkaa, jossa vaadittiin hyvää ruotsintaitoa. Kirjoitin aikoinani E:n ruotsista ja suorin yliopistossa monta monituista kielikurssia. Työpaikka meni kaksikieliselle hakijalle. 

Sen sijaan suomalaista onnitellaan vuolaasti, jos tämä sattuu osaamaan vaikka pari kiinan kirjoitusmerkkiä. 

Niin vaaditaan jos työssä tarvitaan oikeasti ruotsin taitoa. Mutta jos vaatimus on keinotekoinen, esim. useimpiin virkamiestehtäviin, niin riittää että on istunut tunneilla ja selvinnyt kursseista rima väpättäen. Todellista osaamista ei koskaan mitata.

Vaikeinta ruotsinkielessä on löytää motivaatio sen opiskelemiseen. - Kyllä ruotsinkieli enemmän tai vähemmän yksikieliselle -suomenkieliselle- on kuitenkin sen verta vaikea kielioppia, ettei sen oppiminen käy ilman asiaan paneutumista. - Suunnileen samanasteiselle paneutumisella saattaisi oppia jonkun maailman kielenkin, kun nyky -suomessa tuntuu vaikealta keksiä kovin merkittäviä perusteita miksi juuri ruotsinkieli on se oppiaine, joka on Suomessa kaikkialla ja kaikilla koulu ja opiskeluasteilla se ainoa pakollinen ja siten ohittamaton oppiaine, eikä esimerkiksi suomenkieli tai vaikka matematiikka.