Uusi mies sanoo opiskelevansa kauppatieteitä Åbo Akademissa

Pitäisin.

Jätä se heti tietenkin!

Täytyy olla aikamoisen kuollut sisältä, että opiskelee kauppatieteitä yliopistolla.

Ihanaa! Selvä menestyjä, pidä kiinni!

ÅA:han voi vain kävellä sisään, joten ehkä etsii vielä itseään?

Lienee muinainen demoni joka aikoo syödä sielusi kohdakkoin. Pakene!!!!!!

Taaaiii sitten se on vaan ihan tavallinen opiskelija joka syystä tahi toisesta osaa ruåttia. Tutustu, päätä itse. Äläkä enää kysele tollasia, höh...

Todennäköisesti hän osaa myös ruotsia. - Ehkä myös viihtyy pienemmissä kaupungeissa jos pitäisi valita että asuuko pienemmässä vai isommassa kaupungissa. (- Tämä päätelmä siitä, että muuten varmaankin saattaisi opiskella Hankenilla). Luultavasti hän ei äänestä perussuomalaisia.

t. 2. Mies joka harkitsi myös Åbo akatemia (Oman valinnan ratkaisi toistaiseksi ns. yhden korkeakoulu / yliopisto-opiskelupaikan sääntö)

Kylläpäs mammat on ylivoimaisia koulutukseltaan.

Nyt ei enää kelpaa kauppatieteiden maisterin tutkinto. Mikä lienee hyväksyttävä opinnäyte?

Naistutkimuksen tohtori?

Jätä se sika. Haluatko jotain kaksnaamaista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa! Selvä menestyjä, pidä kiinni!

Kieltämättä siitä on erinomaista etua Suomessa, jos osaa ruotsia kiitettävästi yleisesti mutta vallan erityisesti silloin kun halu päästä opiskelemaan korkeakoulussa tai yliopistolla. Ylimitoitetuilla kileikiintiöilla kaksikielisissä yliopistoissa / korkeakouluissa ja kahddessa ruotsinkieliesessä yliopistossa voi sanoa, että jokaiselle ruotsinkieltä hyvin osaavalle on lähes varma opiskelupaikka saavutettavissa todennäköisesti pienemmällä työllä kuin (lähinnä) suomenkieltä pääsykokeissa käyttävillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa! Selvä menestyjä, pidä kiinni!

Kieltämättä siitä on erinomaista etua Suomessa, jos osaa ruotsia kiitettävästi yleisesti mutta vallan erityisesti silloin kun halu päästä opiskelemaan korkeakoulussa tai yliopistolla. Ylimitoitetuilla kileikiintiöilla kaksikielisissä yliopistoissa / korkeakouluissa ja kahddessa ruotsinkieliesessä yliopistossa voi sanoa, että jokaiselle ruotsinkieltä hyvin osaavalle on lähes varma opiskelupaikka saavutettavissa todennäköisesti pienemmällä työllä kuin (lähinnä) suomenkieltä pääsykokeissa käyttävillä.

Jep. Itse pääsin suomenkielisessä kiintiössä ruotsinkieliseen korkeakouluun. Toimii molemmin puolin, jos vaan kiinnostaa.

Tuo on ehkä Suomen kannattavin koulutus. Sisään pääsee melko helposti, tutkinnon saa suoritettua vaikka dippainssiin verrattuna paljon helpommin, vaikka työelämässä saatetaan kilpailla samoista työpaikoista niiden kanssa. Vielä kun opiskeluaikana verkostoituu ja pääsee suomenruotsalaisten "piireihin", niin työllistyminen on taattua eläkeikään saakka ja mukavissa hommissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa! Selvä menestyjä, pidä kiinni!

Kieltämättä siitä on erinomaista etua Suomessa, jos osaa ruotsia kiitettävästi yleisesti mutta vallan erityisesti silloin kun halu päästä opiskelemaan korkeakoulussa tai yliopistolla. Ylimitoitetuilla kileikiintiöilla kaksikielisissä yliopistoissa / korkeakouluissa ja kahddessa ruotsinkieliesessä yliopistossa voi sanoa, että jokaiselle ruotsinkieltä hyvin osaavalle on lähes varma opiskelupaikka saavutettavissa todennäköisesti pienemmällä työllä kuin (lähinnä) suomenkieltä pääsykokeissa käyttävillä.

Koska Suomessa ei polittisin keinoin voida, eikä onnistuta lisäämään ruotsin kielen hyödyllisyyttä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteettiä tekohengittämällä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla. Tämä on aiheuttanut että opiskelupaikat ovat ensisijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille, ja jäljelle jäävät paikat voidaan jakaa suomenkielsille jotka opettelevat ruotsin kielen.

Pakkoruotsin "hyödyllisyys" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäisiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkisksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotisin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita.

Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.

Riippuu miehen lempiväristä ja siitä tykkääkö enemmän pizzasta vai pihvistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa! Selvä menestyjä, pidä kiinni!

Kieltämättä siitä on erinomaista etua Suomessa, jos osaa ruotsia kiitettävästi yleisesti mutta vallan erityisesti silloin kun halu päästä opiskelemaan korkeakoulussa tai yliopistolla. Ylimitoitetuilla kileikiintiöilla kaksikielisissä yliopistoissa / korkeakouluissa ja kahddessa ruotsinkieliesessä yliopistossa voi sanoa, että jokaiselle ruotsinkieltä hyvin osaavalle on lähes varma opiskelupaikka saavutettavissa todennäköisesti pienemmällä työllä kuin (lähinnä) suomenkieltä pääsykokeissa käyttävillä.

Koska Suomessa ei polittisin keinoin voida, eikä onnistuta lisäämään ruotsin kielen hyödyllisyyttä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteettiä tekohengittämällä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla. Tämä on aiheuttanut että opiskelupaikat ovat ensisijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille, ja jäljelle jäävät paikat voidaan jakaa suomenkielsille jotka opettelevat ruotsin kielen.

Pakkoruotsin "hyödyllisyys" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäisiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkisksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotisin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita.

Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.

Suomessa sadat suomenkieliset lahjakkaat opiskelijat menettävät joka vuosi opiskelupaikan huomattavasti huonommilla pisteillä olevalle ruotsinkieliselle, esim. lääketiede, oikeustiede, kauppatiede jne.

Kielikiintiöillä on perustettu ruotsinkielisille ohituskaista korkeimpiin virkoihin.

Kielituomarit: 10.3.2015 Hallitus esitti ja Eduskunta hyväksyi lain kielituomareiden viroista . Yhteensä kielituomarin virkoja on 25 kpl. Vastaavaa kielitaitoa edellytetään myös tuomioistuinten esittelijöiltä tai valmistelijoilta, käräjäviskaaleilta ja tuomioistuinharjoittelua suorittavilta käräjänotaareilta. Tällä lailla ruotsinkielisille kiintiötuomareille on pedattu ohituskaista korkeimpiin virkoihin.

Harvalla suomenkielisellä tuomarilla on erinomainen (äidinkielentasoinen) ruotsin kielen taito, jotta voisivat hoitaa erittäin monimutkaisia lainopillisia asioita ruotsiksi.

Itä-Suomen hallinto-oikeus Pyhtään 450 ruotsinkielistä asukasta sai aikaan sen, että 1.4.2014 Kuopiossa aloittaneesta Itä-Suomen hallinto-oikeudesta tuli kaksikielinen tuomioistuin. Uudessa hallinto-oikeudessa on tarvittaessa järjestettävä ruotsinkielinen istunto. Myös asiakaspalvelu on oltava kaksikielistä.

10.3.2015 eduskunta hyväksyi lain, jossa mm. Itä-Suomen hallinto-oikeuteen Kuopiossa perustetaan kielituomarin virka, joka edellyttää erinomaista, äidinkielentasoista, ruotsinkielen taitoa.