Lue keskustelun säännöt.
Lapsen huono itsetunto - miten se näkyy?
02.10.2007 |
Poikani eskari-ikäinen ja mieheni on sitä mieltä, että hänellä on huono itsetunto. Miten se tuon ikäisessä näkyy, sillä itse en tunnista tuollaista lapsessamme lainkaan?
Poika on ilman muuta herkkis, mutta sosiaalinen, aktiivinen, iloinen ja taitava. Hänellä on harrastuksia, joihin hän on osallistunut alusta asti ilman vanhempien jatkuvaa läsnäoloa ja muiden kavereiden tukea.
Päiväkodissa hänellä on ystäviä ja hän tietää olevansa taitava mm. uimisessa. Uudet tilanteet jännittävät häntä, mutta mielestäni eivät siinä määrin, että ne estäisivät häntä toimimasta tms.
Siis miten lapsemme kohdalla voisi näkyä puuteet itsetunnossa?
Kommentit (6)
varmasti enemmän juuri itkuisuutena monissa tilanteissa, mutta ei mielestäni kuitenkaan enää.
Samoin olen miettinyt sitä, kun mieheni sanoo että poikamme olisi ujo, mutta en kyllä menisi niin sanomaan. Kyllä se herkkyyden ja jännittämisen puolelle menee.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ei kestä mahdollisesti isäänsä herkempää poikaa. Poikasi kuulostaa vallan normaalilta ja uskon, että ongelmia tulee enemmän ainakin vastaisuudesta siitä, jos vastassa on isänsä kaltainen peili. Vähemmästäkin alkaa itsetunto murenemaan...
meidän 4-vuotiaalla pojalla on huono itsetunto. hän on aina ollut ylivilkas, joten häntä on aina saanut kieltää ja torua kymmeniä kertoja päivässä. kehuja on tullut liian harvoin, yhtä torua kohden täytyisi kehua 10 kertaa, se ei ole meillä ikinä onnistunut. poika on siis saanut itsestään sellaisen käsityksen, että hänessä on jotain vikaa, koska häntä aina kielletään ja torutaan. hän kuvittelee, ettei hänestä pidetä hyperaktiivisen ja inpulsiivisen käytöksensä vuoksi. hän pitää itseään pahana yksilönä, sanoo usein olevansa tuhma. tämä huono itsetunto ja paha olo näkyy häiriökäyttäytymisenä, riehumisena, joka taas aiheuttaa lisää kieltoja ja toruja, joka taas lisää pojan pahaa oloa jne. tälläinen oravanpyörä meillä katkaistavana.
Luulen, että todella mieheni itseluotamuksessa on puutteita - sitä ei vain kovin helposti erota. Lisäksi uskon, että mieheni kokee ne seikat jotka hänessä itsessään ovat heikolla pohjalla (hän on ujo) myös uhkana lapsessamme. Mieheni itse varmaan pääsi lapsena helpommalla koska hän sai olla se pikkuveli ja tulla isoveljen kintereillä. Kuten jo aiemmin sanoinkin, niin mielestäni lapsemme ei kuitenkaan ole ujo.
Mieheni ja minä olemme molemmat herkkiä, mutta myös tempperamentikkaita ja vanhemman lapsemme " lukeminen" ei ole meille ollut aina helppoa.
Luulen myös, että mieheni on huolissaan kuinka lapsi pärjää - ei kai vaan kukaan kiusaa tms. Samoja ajatuksia mitä meillä kaikilla toisinaan on.
Vierailija:
Miehelläsi taitaa olla huono itsetunto,jos ei kestä mahdollisesti isäänsä herkempää poikaa. Poikasi kuulostaa vallan normaalilta ja uskon, että ongelmia tulee enemmän ainakin vastaisuudesta siitä, jos vastassa on isänsä kaltainen peili. Vähemmästäkin alkaa itsetunto murenemaan...
hän luovuttaa tosi helposti ja sanoo ettei osaa. Voi itkeä kun ei osaa. Sitten se näkyy myös siten, ettei edes haluakaan yrittää mitään uutta asiaa! Aika huono juttu siis:(((.
Varmasti osittain johtuu siitä, että hänellä on tarkkaavaisuushäiriö ja kielen ymmärtämisen ongelma, joten häntä on pitänyt " ojentaa ja ohjeistaa" enemmän kuin tavallista lasta. Ehkä hän on tuntenut ne haukkuina sitten? Vaikea asia kuitenkin ja paha kierre syntyy helposti.
ai näinkö? tännekö? tämäkö? eli varmisteli ohjeita eikä luottanut kuulemaansa. Käskynä oli parantaa pojan itseluottamusta.