Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä tästä masennuksesta muka pitäisi toipua?
10.09.2017 |
Olen ollut sairaalassa pari viikkoa ja jo nyt suunnitellaan, että kotiutuisin ensi viikolla, vaikka koen ettei tilanne ole parantunut lainkaan. Edelleenkin haluan vain tappaa itseni ja sen olen myös hoitajalle sanonutkin. Todella toivoton olo, kun tuntuu ettei kukaan oikein ymmärrä minua. Täällä osastolla on joitakin, jotka ovat olleet sairaalassa jo 2-3 kuukautta. Ihmetyttää, miten on mahdollista saada noin pitkä hoitojakso... Liioittelevatko he oireitaan vai mitä ihmettä...
Tuntuu ettei mulla ole ollenkaan ihmisarvoa...
Kommentit (4)
Voimia. Tsempillä eteenoäin. Liikunta auttoi mun nasennukseen. Älä rakas tapa itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh ehkä niillä pidempään sairaalassa olleilla on vähän vakavampi tilanne kuin Sinulla? Psykoosia esim.
Ensinnäkin sairaalahoito on hyvin kallista joten siellä ei todellakaan pidetä jos tilanne ei sitä nimen omaan vaadi. Mitä masennukseen tulee, se on kauhea ja tuskallinen sairaus, tiedän, mutta potilaalla on myös suuri vastuu itse pyrkiä pois sairaudestaan. Pelkkä osastolla säilyttely ja makoilu ei masennusta paranna!
Sinulla, kuten minulla ja jokaisella muullakin aikuisella ihmisellä on vastuu omasta elämästä ja päätöksistä. Olo voi olla todella kurja, itse masennuslääkkeillä oleva olen minäkin, mutta oma panos ja tahto on suuressa merkityksessä paranemisen ja toipumisen kannalta! Minä en ilman lääkitystä voi elää. Se on kokeiltu kahteenkin kertaan. Vaikka miten sattuu ja ahdistaa ja lamaantuu, on vain taisteltava sitä vastaan. Kukaan toinen ei voi siinä auttaa.
On aktiivisesti haettava keinoja taklata paha olo, löytää mielekkyyttä elämään ja ammattiapua sairaalan ulkopuolelta jos niikseen tulee. Itsesääli ja omaan napaan tuijottelu ei todellakaan mielialaa nosta!
Osastohoito on ensiapu, varsinainen hoito ja toipuminen tapahtuu sairaalan ulkopuolella.
Tee se.