Onhan parisuhde muutakin kuin seksiä. Heti erotaan kun tulee

ap on mies?

Ei seksiä, ei haleja, ei suukoja, ei ravintoloita, ei yhteisiä lenkkejä, ei mökkejä, ei hotelleja...ei siis mitään viimeiseen kahteen vuoteen, kun mies ei halunnut, ja ero tuli. Uuden suhteen kanssa ollaan tehty vaikka mitä kivaa.

Mikäs siinä, jos kumpikin saa suhteelta, mitä haluaa. Minä en kuitenkaan ole kiinnostunut parisuhteista, joissa ei ole seksiä ja romantiikkaa, joten jos niitä ei ole enää luvassa, en jää suhteeseen vain tottumuksen vuoksi. Toisin kuin seksiä, mökkeilyä ja ravintoloissa käyntiä voi tarvittaessa harrastaa kavereidenkin kanssa.

En ole täysin samaa mieltä.

Tai siis tapauksessanne joo, kai sitten.

Meillä on vähäseksinen liitto, siihen ollaan pikkuhiljaa ajauduttu. Mutta ero esim. teidän tilanteeseen on, ettei välillämme ole juurikaan yhtään mitään. Ei helliä katseita, ei kosketuksia, ei pusuja, ei kauniita sanoja. Tulemme toimeen keskenämme kyllä. Emme harrasta mitään yhdessä, kiinnostuksen kohteetkin ovat täysin eri maailmasta. Mies ei ole koskaan sanonut minua kauniiksi tai kehunut mitään minussa. Olen alkanut kaipaamaan rakastumisen tunnetta. SItä, että haluaa olla toisen kainalossa ja pusutteluja. 

Vierailija kirjoitti:

En ole täysin samaa mieltä.

Tai siis tapauksessanne joo, kai sitten.

Meillä on vähäseksinen liitto, siihen ollaan pikkuhiljaa ajauduttu. Mutta ero esim. teidän tilanteeseen on, ettei välillämme ole juurikaan yhtään mitään. Ei helliä katseita, ei kosketuksia, ei pusuja, ei kauniita sanoja. Tulemme toimeen keskenämme kyllä. Emme harrasta mitään yhdessä, kiinnostuksen kohteetkin ovat täysin eri maailmasta. Mies ei ole koskaan sanonut minua kauniiksi tai kehunut mitään minussa. Olen alkanut kaipaamaan rakastumisen tunnetta. SItä, että haluaa olla toisen kainalossa ja pusutteluja. 

Ja se, kun olet jo kaipaamisen asteella, herkistää sut tilanteille, joissa tapahtuu se askel rajan yli. Tiedän, mistä puhut. Meillä toimiva liitto Oy Perhe Ab:n osalta mutta muuten erittäin vaisua. Vaikka olimme se intohimoinen ja rakastunut pariskunta jopa 6 vuotta ennen lapsia. Niin vain kävi :(

Ihmissuhteet kertakäyttökamaa

Se on päätös pysyä yhdessä no matter what

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole täysin samaa mieltä.

Tai siis tapauksessanne joo, kai sitten.

Meillä on vähäseksinen liitto, siihen ollaan pikkuhiljaa ajauduttu. Mutta ero esim. teidän tilanteeseen on, ettei välillämme ole juurikaan yhtään mitään. Ei helliä katseita, ei kosketuksia, ei pusuja, ei kauniita sanoja. Tulemme toimeen keskenämme kyllä. Emme harrasta mitään yhdessä, kiinnostuksen kohteetkin ovat täysin eri maailmasta. Mies ei ole koskaan sanonut minua kauniiksi tai kehunut mitään minussa. Olen alkanut kaipaamaan rakastumisen tunnetta. SItä, että haluaa olla toisen kainalossa ja pusutteluja. 

Ja se, kun olet jo kaipaamisen asteella, herkistää sut tilanteille, joissa tapahtuu se askel rajan yli. Tiedän, mistä puhut. Meillä toimiva liitto Oy Perhe Ab:n osalta mutta muuten erittäin vaisua. Vaikka olimme se intohimoinen ja rakastunut pariskunta jopa 6 vuotta ennen lapsia. Niin vain kävi :(

Tuo on tutkitusti se kaikkein todennäköisin seuraus, kun lapsia hankitaan. Ihmiset eivät vain millään usko, että se osuisi omalle kohdalle. "Meidän parisuhde kyllä säilyy."

Vierailija kirjoitti:

Ihmissuhteet kertakäyttökamaa

Se on päätös pysyä yhdessä no matter what

Minä en kyllä koskaan tekisi tällaista päätöstä. Ihmiset muuttuvat, asioita tapahtuu. Ei ole mitään takeita siitä, että kaksi ihmistä voi tehdä toisensa onnelliseksi vielä vuosienkin päästä.

Ap, oletko koskaan ajatellut tunteeko kumppanisi samoin? Mun kokemuksen mukaan seksi on suurimmalle osalle miehistä todella tärkeää. Ja niin on minullekin, läheisyyttä ja intiimiä suhdetta ylläpitävä voima. Mökkeillähän voi kenen kanssa vaan. Tai mennä ravintolaan. On ainutlaatuista ja ihanaa antautua intiimiin läheisyyteen kumppaninsa kanssa, tuottaa nautintoa toiselle ja osoittaa kaikin tavoin hyväksyvänsä ja rakastavansa juuri häntä, juuri sellaisena kuin hän on. Saati saada itse osakseen vastaavaa. Seksin puuttuminen veisi siis koko idean parisuhteesta ja kumppanuudesta. Tiedän kyllä, etteivät kaikki ole kiinnostuneita seksistä, tai he eivät tiedä, mistä kaikesta siinä on kyse. Saa tietysti tyytyä vähempäänkin. Ja ylläpitää mökkisuhdetta. Mutta enpä montaa miestä tiedä joka on onnellinen ja tyytyväinen seksittömässä suhteessa, jotainhan siinä on silloin kuollut. MInä en kyllä tuomitsisi ihmisitä joka eroaa seksin puuttumisen tähden. Kyllä se niin iso osa hyvää elämää on. Veikkaampa vaan, että kun sinun kumppanisi hiukan herää ja näköpiirissä on em asioita, riski eksyä vieraaseen petiin on aikas korkea. Ja se lähtökin sitten kun tajuaa, mitä jää paitsi. 

Olen keski-ikäinen ja ollut naimisissa yli 20 vuotta. Välillä mietityttää miten seksielämä tulee minulla ja puolisollani aikanaan loppumaan. Hiipuuko se vain ja puhummeko sen loppumisesta avoimesti vai vaikenemmeko asiasta kokonaan ja jatkamme kuin mikään ei olisi muuttunut? Vanhuus ei tunnetusti tule yksin ja seksin  loppumisen rajapyykki tulee myös jossain vaiheessa vastaan. Tämä ei oikein ole sellainen asia, jota viitsisi vanhemmilta tuttavilta kysyä, miten seksin loppuminen heillä on aikanaan mennyt ja surivatko he puolison kanssa yhden ajanjakson loppua.

Miksi seuraavassa suhteessa olisi samat riidat?

Vaihtamalla paranee.

Tottakai parisuhde on muutakin mutta minulle seksi ja erityisesti läheisyys on erittäin tärkeää. Ilman sitä on vain kavereita ja kämppiksiä. Ja kämppiksenä voi olla kuka tahansa.

Ei ole kiinnostusta tullaiseen suhteeseen.