Olen melko häkeltynyt.

Keväällä tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun peruskoulu päättyi minun osaltani. Tietääkseni kaikista luokkalaisistani on tullut ihan kunnon kansalaisia, joilla on puoliso, lapsia, työpaikka, auto, lemmikkieläimiä jne. He siis elävät melko tavallista elämää, mutta koskaan en saanut tietää, että mitä luokkamme parhaasta oppilaasta tuli, hänestä jolla oli aina keskiarvo lähemmäs kymmenen, ei koskaan myöhästymisiä tai pinnaamista eikä muutenkaan mitään luvattomia tekoja, että hänellä oli ainakin ysiluokan joulutodistukseen asti käytös 10, kun muilla se oli jotain 7-8. Olisi luullut, että hän olisi menestynyt elämässä. Sitten sain tänään tietää, että hän oli mennyt ammattikouluun, jossa hän ei oikein sopeutunut uuteen ympäristöön ja uusien luokkalaisten seuraan, vaan alkoi jo loppuvaiheessa opiskelua oirehtia psyykkisesti. Hän kuitenkin valmistui koulusta ilmeisesti luokkansa selvästi parhaana oppilaana, mutta joutui melkein heti psykiatriseen sairaalaan ja oli tänään tavatessani hänet pelkkä ihmisraunio, sairaalloisen ylipainoinen, huonokuntoinen, likainen, pukeutuneena likaisiin vaatteisiin, harhainen, psykoottinen, lähes täysin muiden avun tarpeessa kaikessa ja vakavasti riippuvainen ainakin lääkkeistä, kofeiinista, nikotiinista ja häntä auttavista ihmisistä, hyvä jos osaisi itse vaihtaa vaatteet puhtaisiin edes joskus ilman muiden käskyä. Olen niin surullinen hänen puolestaan, varsinkin kun olen varma, että me muut samalla luokalla olleet oppilaat olemme osaltamme syyllisiä hänen romahdukseensa, me kun kohtelimme häntä todella huonosti koko kouluajan, osa meistä oli ollut hänen kanssaan samalla luokalla melkein koko kouluajan ja olivat kiusanneet häntä koko sen ajan. Minä ainakin aidosti pahoillani pyysin häneltä anteeksi omaa osuuttani kiusaamiseen, mutta hän vain katseli minua ihmeissään ja mutisi jotain, että ei muista mitään että häntä olisi kiusattu, päin vastoin hän väitti itse hakanneensa meidät muut vähintään kerran sairaalakuntoon kouluaikana.