Entä jos sopivaa kumppania perheen perustamiseen ei vain löydy?

Jos tämä Heidi olisi nähnyt sen vaivan että olisi opetellut meikkaamaan ja uhraisi siihen edes pari minuuttia päivässä, niin mahdollisuudet löytää ihan oikea mies olisi nousseet saman tien 50%.

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä Heidi olisi nähnyt sen vaivan että olisi opetellut meikkaamaan ja uhraisi siihen edes pari minuuttia päivässä, niin mahdollisuudet löytää ihan oikea mies olisi nousseet saman tien 50%.

Entäs Mikko sitten? 

Mä tunnen muutaman naisen, jotka ovat tehneet homoparille lapsen. Juuri noin eli lapsella on ihan virallisesti äiti ja isä, mutta vanhemmat eivät ole koskaan seurustelleet eivätkä aio koskaan seurustellakaan. 

Tiedän useita naimisissa olevia naisia, jotka eivät meikkaa tai muutenkaan sen kummemmin laittaudu. Miksi vapaan naisen pitäisi aina olla täydessä tällingissä "saadakseen" miehen.

Älkää hankkiko niitä lapsia. Niin yksinkertaista ja ennen kaikkea niin helppoa.

Miksi ihmeessä joidenkin on ihan väkisin lisäännyttävä? 

ihana, mäkin haluan tollee! hyvää miestä en usko enää löytyvän itselle, seksisuhteita ainoastaan

Mielenkiintoista, ettei tämä kolmikymppinen Heidi ollut löytänyt miestä, joka olisi halunut lasta. Kertoo siitä, että lapsiperhe-elämällä on todella vähän tarjottavaa useimmille miehille. Vähemmistössä ovat nämä Mikon kaltaiset pitkään isyydestä haaveilleet miehet, joilla on sitten rasitteena kohtuuttomia odotuksia ja ruusunpunaisia kuvitelmia.

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä Heidi olisi nähnyt sen vaivan että olisi opetellut meikkaamaan ja uhraisi siihen edes pari minuuttia päivässä, niin mahdollisuudet löytää ihan oikea mies olisi nousseet saman tien 50%.

Ehkäpä Heidi ei edes haluaisi miestä, joka haluaa meikatun naisen.

olen 30.v meikkaan, laittaudun, olen hoikka, tulen omillani toimeen, olen ollut yrittäjä  monta vuotta, asun isossa kaupungissa ja suurin haaveeni olisi perustaa perhe. En löydä kumppania. Missä mättää? Jos ei miestä parissa vuodessa löydy olisin erittäin valmis tekemään samanlaisen ratkaisun vaikka se tuntuisikin jotenkin epäonnistumiselta. Ympärilläni ihmiset kilvan ihmettelevät miksi ei miestä löydy ja samaa mietin itse. 

Vierailija kirjoitti:

olen 30.v meikkaan, laittaudun, olen hoikka, tulen omillani toimeen, olen ollut yrittäjä  monta vuotta, asun isossa kaupungissa ja suurin haaveeni olisi perustaa perhe. En löydä kumppania. Missä mättää? Jos ei miestä parissa vuodessa löydy olisin erittäin valmis tekemään samanlaisen ratkaisun vaikka se tuntuisikin jotenkin epäonnistumiselta. Ympärilläni ihmiset kilvan ihmettelevät miksi ei miestä löydy ja samaa mietin itse. 

Monillako ensitreffeillä kävit kesän aikana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä Heidi olisi nähnyt sen vaivan että olisi opetellut meikkaamaan ja uhraisi siihen edes pari minuuttia päivässä, niin mahdollisuudet löytää ihan oikea mies olisi nousseet saman tien 50%.

Ehkäpä Heidi ei edes haluaisi miestä, joka haluaa meikatun naisen.

Mikäs siinä. Sitten ei vain auta ihmetellä, miksi kumppania ei löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä Heidi olisi nähnyt sen vaivan että olisi opetellut meikkaamaan ja uhraisi siihen edes pari minuuttia päivässä, niin mahdollisuudet löytää ihan oikea mies olisi nousseet saman tien 50%.

Ehkäpä Heidi ei edes haluaisi miestä, joka haluaa meikatun naisen.

Mikäs siinä. Sitten ei vain auta ihmetellä, miksi kumppania ei löydy.

No Heidihän ei jäänyt ihmettelemään vaan teki ratkaisun, jonka yhä useampi nainen tekee. Itsekin harkitsin yhteen aikaan yksin adoptoimista (yksi biologinen lapsi minulla jo on), mutta epävarman työtilanteen takia en koskaan edes yrittänyt käynnistää prosessia.

Vierailija kirjoitti:

olen 30.v meikkaan, laittaudun, olen hoikka, tulen omillani toimeen, olen ollut yrittäjä  monta vuotta, asun isossa kaupungissa ja suurin haaveeni olisi perustaa perhe. En löydä kumppania. Missä mättää? Jos ei miestä parissa vuodessa löydy olisin erittäin valmis tekemään samanlaisen ratkaisun vaikka se tuntuisikin jotenkin epäonnistumiselta. Ympärilläni ihmiset kilvan ihmettelevät miksi ei miestä löydy ja samaa mietin itse. 

Etsitkö kumppania vai oletko vain tarjolla miesten löydettävänä? Väitän että nykyään on aika heikot mahdollisuudet tulla löydetyksi jos ei itse ole kontaktien luomisessa aktiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä Heidi olisi nähnyt sen vaivan että olisi opetellut meikkaamaan ja uhraisi siihen edes pari minuuttia päivässä, niin mahdollisuudet löytää ihan oikea mies olisi nousseet saman tien 50%.

Ei tuota saisi meikilläkään kauniiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä Heidi olisi nähnyt sen vaivan että olisi opetellut meikkaamaan ja uhraisi siihen edes pari minuuttia päivässä, niin mahdollisuudet löytää ihan oikea mies olisi nousseet saman tien 50%.

Ei tuota saisi meikilläkään kauniiksi.

Luulen, että on ollut ihan nätti. Nyt en olisi ihmetellyt, jos siinä olisi lukenut Heidi, 46-v. Elämä on raskasta ja ihmiset ilkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä Heidi olisi nähnyt sen vaivan että olisi opetellut meikkaamaan ja uhraisi siihen edes pari minuuttia päivässä, niin mahdollisuudet löytää ihan oikea mies olisi nousseet saman tien 50%.

Ei tuota saisi meikilläkään kauniiksi.

Niin... tämän palstan miehillehän tunnetusti kelpaisivat tavalliset naiset. Paitsi että heidän käsityksensä tavallisesta on jenkkityylinen kaunis, nuori naapurintyttö.

"Jos ei miestä parissa vuodessa löydy olisin erittäin valmis tekemään samanlaisen ratkaisun vaikka se tuntuisikin jotenkin epäonnistumiselta. Ympärilläni ihmiset kilvan ihmettelevät miksi ei miestä löydy ja samaa mietin itse. "

Voi kuule, meitä on niin paljon. On ihan turha käyttää aikaa sen miettimiseen, miksi elämä on niin kuin on. Kannattaa vaan tehdä elämästä itsensä näköinen - eikä vertailla itseään muihin eikä varsinkaan, siis ikinä ikinä kuunnella muiden neuvoja siitä, miten sun vaan olisi pitänyt pitää se pertti, jonka tapasit silloin 18-vuotiaana ja tehdä sen kanssa lapset.

Totesin itse reilusti yli kolmekymppisenä lapsettomana sinkkuna, että en jätä tätä asiaa sen kortin varaan, että tapaan seuraavan vuoden kahden sisällä miehen, joka haluaa samoja asioita elämässä kuin minä. Otin pankista lainaa ja menin yksityiselle lapsettomuusklinikalle hoitoihin. Suosittelen kaikkia fiksuja naisia harkitsemaan tätä vaihtoehtoa (jota muuten ei ole fiksuille miessinkuille).

On niin monta tapaa olla perhe, mikään ei ole toista parempi. Se, että en perustanut perhettä perinteisen kaavan mukaan, ei tietenkään tarkoita, että olisin epäonnistunut yhtään missään. (Olen nätti ja hoikka ja saanut miestä monta kertaa, monessa eri asennossa, jos joku epäilee.)

Saattaahan tähän kuvioon vielä joku mieskin joku päivä tulla, esimerkiksi joku kiva yksinhuoltajakaveri, joka ymmärtää lasten ja vanhemmuuden päälle. Kivat miehet saa mielellään tulla osaksi meidän kahden elämää.

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä Heidi olisi nähnyt sen vaivan että olisi opetellut meikkaamaan ja uhraisi siihen edes pari minuuttia päivässä, niin mahdollisuudet löytää ihan oikea mies olisi nousseet saman tien 50%.

*Huutonaurua* Ihan tosi? Joku sitouttaa itsensä naiseen seuraavaksi 18 vuodeksi, jos vain on hyvä meikki????

Vierailija kirjoitti:

olen 30.v meikkaan, laittaudun, olen hoikka, tulen omillani toimeen, olen ollut yrittäjä  monta vuotta, asun isossa kaupungissa ja suurin haaveeni olisi perustaa perhe. En löydä kumppania. Missä mättää? Jos ei miestä parissa vuodessa löydy olisin erittäin valmis tekemään samanlaisen ratkaisun vaikka se tuntuisikin jotenkin epäonnistumiselta. Ympärilläni ihmiset kilvan ihmettelevät miksi ei miestä löydy ja samaa mietin itse. 

Ehkä sinulla on liian kovat tasovaatimukset kumppanillesi? Mieti mitkä kriteerit miehessä ovat sinulle oikeasti tärkeitä ja tingi vähemmän tärkeistä. Usein kriteerit muuttuu iän ja kypsymisen myötä. Yritä ajatella mikä voisi olla sinulle tärkeää esim. 10-20 vuoden päästä.