Olen sukuni musta lammas.

Minut on kutsuttu ensi kuun alussa sukulaisen hautajaisiin ja minua ei hyväksytä kantamaan arkkua, vaikka olen täysi-ikäinen mies, hyvässä fyysisessä kunnossa, en vielä kovin vanha enkä esim. poikkeavan pitkä tai lyhyt pituudeltani, että se haittaisi arkun kantamista niin, että toisella puolella kantajana oleva olisi kovin eri pituinen. Minun veli kyllä kelpaa arkun kantajaksi, mutta minä en. Sitten on pitänytkin kysellä pitkin ja poikin että kuka tulisi kantajaksi, koska heitä on vaikea löytää, niin että kantajana on ties ketä naapuria, entisen työkaverin poikaa, pikkuserkun lapsen puolisoa, naapuria jne. Minä, vainajan veljenpoika en kelpaa arkun kantajaksi.

Muutenkin minua syrjitään aina suvun taholta, minua ei edes pidetä aikuisena vaikka olen jo 36v. Kun olin kesällä häissä, niin mennessäni ottamaan boolia minulle tultiin sanomaan, että en minä saa sitä ottaa, koska siinä on alkoholia ja minulle ehdotettiin juomaksi mehua tai limsaa. Sitten minulta kysyttiin monta kertaa, että miten minulla menee "kehitysvammaisten toimintakeskuksessa" eikä kukaan uskonut, kun taas kerran sanoin, että en ole kehitysvammainen enkä käy toimintakeskuksessa, vaan olen töissä kirjastossa.

Ihme touhua tällainen. Ihme, että minut edes kutsutaan sukujuhliin, mutta enää minä en niihin mene. Minua pidetään varmasti suvun jäsenten mielestä ikuisesti lapsena, kun olen syntynyt, kun sisarukseni ja serkkuni olivat 14-25 vuotiaita, paitsi yksi veli, joka oli syntyessäni 2v ja sisko, joka oli syntyessäni 4v.