Lue keskustelun säännöt.
Erilaiset läheisyyden tarpeet. Mikä avuksi?
22.08.2017 |
Luulen, että olen ihmisenä sellainen, joka kaipaa ja tarvitsee läheisyyttä paljon enemmän kuin mieheni. Suhteen ensimmäiset kuukaudet mies halusi olla koko ajan "kiinni ihossani", päivällä ja yöllä, mutta tuon kovimman alkuhuuman jälkeen hän on ottanut etäisyyttä läheisyyteen. Minä haluaisin joka päivä halailla ja pussailla, edelleen vaikka suhteemme on kestänyt jo neljä vuotta. Miehelle riittäisi muutaman päivän välein. Sama koskee seksiä, minä haluaisin joka päivä, mies harvemmin. Olemme jutelleen tuosta seksiasiasta, ja mies sanoo olleensa aina aikuisena sellainen, että haluaa max. kerran viikossa, suhteemme alussakaan seksiä ei ollut joka päivä. Yhdessä vaiheessa seksiä oli vain kerran kuussa, ja mies torjui kaikki aloitteeni, ja olin todella turhautunut. Lopetin sitten seksialoitteet kokonaan, ja sen jälkeen meillä on ollut seksiä kerran viikossa, joskus jopa kaksi kertaa (mies tekee aina aloitteen niihin). Tiedän, että kerran viikossa seksiä on ihan "normaali" määrä, mutta se ei tahdo riittää minulle. Tai riittäisi kai, jos saisin joka päivä muuta läheisyyttä ja kosketusta. Ei edes väliä kumpi koskettaa, tykkään itse vaikka silittää vain toista vaikka hän ei koskisi minuun samalla ollenkaan.
Luulen, että kyse on vain meidän erilaisista tarpeista läheisyyteen eikä mistään parisuhdeongelmasta. Mutta minä turhaudun silti, ja välillä surenkin asiaa aika paljon. Kaipaisin niin paljon enemmän. Minusta saisi naisen, joka tykkäisi vaikkapa tarjota joka päivä suihinottoja tai niskahierontoja, ja tykkäisi ottaa vastaavaa takaisin koska vain. Välillä minusta tuntuu, että mies on jotenkin "kylmä", mutta järjellä tiedän että niin ei ole. Mutta mikä nyt avuksi? Millä saisi toisen innostumaan enemmästä läheisyydestä?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Kuvailit juuri sanatarkkaan minun edellisen suhteen ongelman. Meillä tosin tilanne oli päinvastoin, eli minä naisena olin se joka ei kaivannut läheisyyttä samassa suhteessa miesystävääni nähden.
En ole koskaan ollut halailija tai vieressä kyhjöttäjä. Öisin menin usein sohvalle nukkumaan kun mies änkesi unissaankin minuun kiinni. Seksin kanssa meni ihan juuri kuin teillä.
Suhteessa ei ollut muuta ongelmaa. Uskon itse täysin väittämääsi siitä, että läheisyydentarpeet eivät vain kohdanneet. Puhuimme asiasta paljon ja yritimme tehdä kompromisseja. Lopulta tilanne meni kuitenkin siihen, että mies tulkitsi käytökseni kylmyydeksi ja rakkauden puutteeksi. Tästä alkoi seurata muitakin ongelmia ja lopulta ero oli ainoa järkevä ratkaisu.
Todella kurja tilanne, parempaa onnea teille.
Kiitos vastauksesta! Hyvä saada tuo toinenkin näkökulma! Haluaisin välttää juuri tuon, että tulkitsen miehen etäisyyden kylmyydeksi ja rakkauden puutteeksi, koska tiedän, että jos niin teen niin seuraa sitten niitä parisuhdeongelmia.
Mikä teillä olisi ratkaissut tilanteen niin, että teidän suhde olisikin onnistunut? Mitä sinä olisit toivonut mieleltäsi? Tai mitä sinun mielestä sinun miehen olisi pitänyt tehdä toisin, jotta tuo erilaiset tarpeet ei olisi tuhonnut suhdettanne?
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tilanne meni tosiaan aika tulehtuneeksi, joten vaikka mitä olisi kummankin pitänyt tehdä toisin :)
Olisin kaivannut mieheltäni enemmän ymmärrystä itseäni kohtaan. Opettelin antamaan miehelleni läheisyyttä ja vastaavasti hän sitten antoi minulle omaa tilaa ja rauhaa. Meillä oli tähän oikeasti jopa sovittuja päiviä. Mies kuitenkin ajoi itsensä aina yksipuoliseen parisuhdekriisiin sillä välin kun minä sain omaa tilaa. Sitten jouduin taas vakuuttelemaan, että rakastan häntä ja antamaan jopa tavallista enemmän hellyyttä hänelle. Lopulta väsyin ja aloin todella piikikkääksi miestäni kohtaan. Tämä vesitti entisestään kykyäni osoittaa hellyyttä, vaikka olinkin siihen jo hitusen alkanut tottua. Olin siis kylmän ja etäisen lisäksi myös veemäinen mieheni mielestä. Olisin tarvinnut enemmän aikaa ja malttia mieheltä.
Sinulla tuntuu kova halu saada teidän juttu toimimaan ja vaikutat valmiilta tulemaan miestäsi vastaan asiassa. Se on todella hienoa. Muista, ettet kuitenkaan luovu omista tarpeistasi vaan, että myös sinua tullaan vastaan. Itseäni ainakin harmittaa, että vähättelin mieheni hellyydentarvetta vain sen takia etten tajunnut sitä. Läheisyys ja hellyys olivat hänelle kuitenkin yhtä tärkeitä kuin oma tila ja rauha minulle.
Kuvailit juuri sanatarkkaan minun edellisen suhteen ongelman. Meillä tosin tilanne oli päinvastoin, eli minä naisena olin se joka ei kaivannut läheisyyttä samassa suhteessa miesystävääni nähden.
En ole koskaan ollut halailija tai vieressä kyhjöttäjä. Öisin menin usein sohvalle nukkumaan kun mies änkesi unissaankin minuun kiinni. Seksin kanssa meni ihan juuri kuin teillä.
Suhteessa ei ollut muuta ongelmaa. Uskon itse täysin väittämääsi siitä, että läheisyydentarpeet eivät vain kohdanneet. Puhuimme asiasta paljon ja yritimme tehdä kompromisseja. Lopulta tilanne meni kuitenkin siihen, että mies tulkitsi käytökseni kylmyydeksi ja rakkauden puutteeksi. Tästä alkoi seurata muitakin ongelmia ja lopulta ero oli ainoa järkevä ratkaisu.
Todella kurja tilanne, parempaa onnea teille.