Erityisen älykkään lapsen tunnusmerkit eri ikävaiheissa?

syy-yhteyksiä hyvin, ehkä puhuu hyvin ja vaikeitakin lauserakenteita. Mutta sitten voiv armaan ola niin erikoistunutta älykkyyttä; tosi hyvä sosiaalisissa suhteissa, hahmottamisessa, musiikillista jne

Tuolla sängyssä tuhiseva kaksikuukautinen tuntuu minusta ainakin huippuälykkäältä : ))

Just oli Hesarissa juttua että mitä vähemmän koulutettu äiti, sitä todennäköisemmin lapsi oppii lukemaan ennen kouluikää. Eikä se ole mikään hyvä juttu.



Mutta itse kysymykseen, minun kokemukseni mukaan lähes kaikkien perheiden esikoislapset ovat näitä erityisen älykkäitä tapauksia :)

musiikillinen, avaruudellinen, matemaattinen, psykologinen, sosiaalinen jne



harva lapsi omaa kaikkia näitä älykkyyden eri piirteitä.

Vierailija:

Just oli Hesarissa juttua että mitä vähemmän koulutettu äiti, sitä todennäköisemmin lapsi oppii lukemaan ennen kouluikää. Eikä se ole mikään hyvä juttu.

ollut aikoinani tällainen erikoisen älykäs lapsi, 6,5-vuotiaana olin 10-vuotiaan tasolla älyllisesti. Enkä osannut muutes lukea siinä vaiheessa vielä ;)



Ei se mitenkään ulospäin näkynyt. Itse asiassa jouduin älykkyystestiin, kun luulivat, ettei minusta ole käymään tavallista koulua, että olen jälkeenjäänyt. Olin syrjäänvetäytyvä, en viihtynyt toisten lasten kanssa, pidin rauhallisista touhuista yksinäni (palapelit, piirtäminen tms.). Vanhempani ovat duunareita, eikä mitään erityistä merkkiä todellakaan älykkyydestäni oltu saatu ennen testiä. Toistivat vielä testin, kun eivät olleet uskoa tuloksia.

Liittyi jotenkin siihen miten koulussa sitten oppivat, siis että se vaikeuttaa jotenkin tulevaa oppimista.

Ei siis toimi ja käyttäydy niin kuin muut. Voi olla nörtimpi tai ylimielisempi, usein ei toimi normien mukaan. Tuntee itsensä erilaiseksi, joko paremmaksi tai hyljeksityksi. Ei tule toimeen kaikkien kanssa (paitsi jos on sosiaalisesti älykäs) Nerosta voi tulla myös rikollinen!

vauvana hän oli yltiökiinnostunut kaikesta ympärillään, minun piti kantaa ja näyttää hänelle ihan kaikki. Oppi myös istumaan ja konttaamaan tutkimushalunsa takia jo 5kk. Rauhallinen, sosiaalinen lapsi.



leikki-ikäisenä oli enemmän seurailija, hänellä oli muutama kaveri, mutta viihtyi hyvin itsekseen ja minun kanssani, rakennellen ja lukien (minä luin hänelle). Tässä vaiheessa kiinnostui laskemisesta ja opetteli itsekseen kertotalut ja neliöjuurta : )



Koulussa on ollut hyvä kielissä, matematiikassa sekä urehilussa että musiikissa, eli käytännössä kaikessa. Lapsella on paljon ystäviä ja harrastaa pallolajia ja on joukkueensa kapteeni.



Hyvin tavallinen lapsi mielestäni, yleissivistynyt, nokkela ja ehkä hieman pikku vanha. Mutta niin olin minäkin. Ja itselläni lapsena oli myös tutkitusti korkea äo. Nykyisin se on tainnut laskea : )

Luki 4-vuotiaana, 6-vuotiaana osasi esim. katsoa pysäkkiaikataulusta seuraavan bussin, katsoa kellonajan ja laskea, montako minuuttia bussin tuloon on, lisäksihän on musikaalisesti lahjakas.



Kouluun poika ei oikein jaksanut keskittyä ja arvosanat ovat pyörineet 8-9 välillä. Matematiikankokeissakin on yleensä joku huolimattomuusvirhe (esim. hän ei ole malttanut lukea koko tehtävää läpi). Tänä syksynä pojalle on tullut selkeästi napakampi ote koulunkäyntiin, joten toivotaan parasta!

Ei älykkyys tee ketään onnelliseksi, helpommin onnettomammaksi. On helpompi olla aavistuksen " tyhmä" , on yleensä onnellisempi. Sitä paitsi älykkyydellä yleensä takoitetaan matemaattista älykkyyttä. Esim. sosiaalista älykkyyttä ei niinkään arvosteta, vaikka se voi olla hieno ja tarpeellinen ominaisuus elämässä.

että huono koulumenestys älykkäillä lapsilla johtuu useimmiten turhautumisesta. Vaikea pitää mitään motivaatiota yllä, kun usein luokassa mennään niiden hitaimpien vauhdilla (tai edes keskivertojen), jolloin älykäs lapsi on ikäänkuin tyhjänpanttina.



Itselläni vähän sama kuin numerolla 11. Olen kyllä älykäs juu, mutta aina jotenkin ulkopuolinen olo. En todellakaan tuntenut itseäni paremmaksi kuin muut, vaan en yksinkertaisesti sopinut joukkoon. Sellainen yksinäinen nysvääjä. Edelleen olen sosiaalisesti jokseenkin kömpelö. Tai no, tiedän kyllä kuinka pitäisi toimia, ja jonkin aikaa pystyn skarppaamaan, mutta väsyn äkkiä ihmisten parissa. Opin muuten lukemaan 6-vuotiaana, eli en mitenkään poikkeuksellisen aikaisin. Laskea tykkäsin, ja tykkään edelleen.

Kaverini on harvinaisen lahjakas kielissä. Lukion opettajat sanoivat, ettei heillä ole ollut ketään yhtä lahjakasta kielineroa. Kaverini kuitenkin oppi lukemaan vasta koulussa.

Mun lapsi lukee koulussa aina heppakirjoja kun ei jaksa seurata opetusta=) 9 oppilas ilman läksyjä ja lukemista