Pelkään että tytölleni on tehty pahaa

Et tee nyt mitään. Olet jo kertonut tytöllesi huomanneesi hänen alakulonsa ja haluavasi auttaa. Et voi oikeasti tehdä nyt enempää.

Tytär kertoo, kun haluaa. Tärkeintä, että ilmaiset tukevasi häntä ja auttavasi. Luottamusta ei synnytetä koskaan pakolla ja jos nyt alat sekoilla ja pilaat tytön välit poikaystäväänsä - sinähän et tiedä, onko jotain todella sattunut, sinä vain epäilet - voi olla, että pilaat pysyvästi välisi tyttäreesi.

Hän voi olla alakuloinen monestakin syystä, eivätkä ne syyt välttämättä liity siihen poikaystävään.

Sano sille että jättää sen sian. Jos siinä vaiheessa parkaisee että ei voi, kun poika on luvannut kostaa, tiedät että huolesi on aiheellinen.

Vierailija kirjoitti:

Onko "poikaystävä" vuohipaimen idästä päin. Paperiton, nimetön, syntymäpäivätön, moraaliton vätys!??

On ihan suomalainen.

ap

Em minä usko että sille mittään on tehty. Ne on niitä höpöhöpöjuttuja!

No sähän olet jo päättänyt mitä on tapahtunut. Mitä sä täällä kyselet? Sinuna hengähtäisin hetken. On tytön oma asia kertoa. Tuolla työnnät tytön kauemmas ja jos jatkat syyttelyä eikä poikaystävä ole tehnyt mitään, olet kohta syytteissä ja kaikki on vaan vihaisia sinulle.

Kerro varovasti tarinoita ja kokemuksia väkivaltaisesta käyttäytymisestä vaikka iltapalalla. Kerro, miksi sellainen on väärin, kysy hänen mielipidettään, jutelkaa kuin naiset ainakin. Käytä tarinankerrontaa joka etäännyttää sopivasti mutta johon tytär voi halutessaan ja tarvitessaan samaistua.

Itse koin pikkusiskoni kanssa samanlaista. Se on turhauttavaa. Heidän suhteensa jatkui vielä pitkään. Viimeisen kerran miestä nähdessäni, siskolla oli aurinkolasit sateisena päivänä sisällä. Välistä näkyi totuus. Otin miestä käsivarresta autonikkunasta (hän oli hakemassa siskoa) ja sanoin: "Pidä hyvää huolta minun siskostani. Se on mulle tärkeä.". Pian tuon jälkeen mies alkoi katsoa omaa kämppää ja sisko ei halunnut siihen muuttaa niin ero tuli "neutraalisti" ilman välienselvittelyä.

Osoita, että olet tukena äläkä syyllistä ketään, se on tärkeintä. Omassa mielessä päätösten pitää kypsyä ja ulkopuolelta ei voi liikaa painetta laittaa ettei tilanne räjähdä pahemmaksi.

Oletko nyt ihan varma, ettei hiljaisuus ole vain ikävöintiä ja mustelmat jonkun rajumman seksileikin jäljiltä? Miksi aina pitää olla ajattelemassa ensin pahinta?

Taas? Sama provo on ollut palstalla ennenkin.

Mulla oli tyttoystava joka raapi jos suuttui.

Ikavakseni aiheutin paljon mustelmia tuolle kun halusin pitaa silmani paassani.

Eli pitamalla ranteista kiinni estin hanen kayttamasta vakivaltaa minuun.

Huippu tuli kun yrtitti ensin puukottaa minua ja kun ei siina onnistunut yrtti viiltaa itseaan, Estin senkin, mutta han sai mustelman leukaansa.

Taas olin hullu vakivaltainen kusipaa, niin hanen kavereidensa kuin hanen aitinsa mielesta. Ai niin ja myos hanen.

:/