Mitäs köyhät, katkerat ja petetyt eukot?

Ehkä paremminkin vahingoniloinen kun ex:n tunnen ja hänen nykyisensä myös siinäpä kaksi samanmoista löysi toisensa.

Ottaa päähän kun muut osapuolet voivat vain jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut ja minulta tuhoutui aika monta tärkeää asiaa.

Mutta muuten ihan mukava leppoisa aamu...

Toivottavasti katkeruus on nyt menneitten talvien lumia.

Olin nimittäin kauhean katkera kaikille raskauksista ja vauvoista, kun itse ei meinannut raskaus alkaa millään.

Nyt olen raskaana, mutta edelleen joskus unohdan olotilani ja kun näen kaupassa isovatsaisen/monilapsisen perheen, tunnen kateuden viillon itsessäni.

Katkeruudesta pääsee tahtotilalla eroon, kun se kestää riittävän kauan. Petin itse ensin ja useasti, joten ihan turha tässä itkeä kaatunutta maitoa.



Ja nyt kun elämä on tasaista ja tylsää, voihan tässä vaikka vuoden kuluttua olla jo naimisissa, niinkuin hyvälle ystävällenikin kävi.